Oseania
| Oseania | |
|---|---|
 |
|
| Pinta-ala | 9 008 458 km² |
| Väkiluku | 32 000 000 |
| – väestötiheys | 3,6 as./km² |
| Valtioita | 15 (luettelo valtioista) |
| Aikavyöhyke | UTC+8 – UTC-6 |
| Suurimmat kaupungit | Luettelo kaupungeista |
Oseania on Tyynellä valtamerellä sijaitseva saaristojen ryhmä, johon kuuluvat Melanesia, Mikronesia ja Polynesia sekä suurimpina saarina Uusi-Guinea ja Uuden-Seelannin pääsaaret. Tässä artikkelissa käytetään laajempaa tulkintaa Oseaniasta maanosana, johon kuuluu myös Australia.
Oseanian pinta-ala on 8,52 miljoonaa neliökilometriä ja asukasluku arviolta 32,6 miljoonaa asukasta (2002). Saaria Oseaniaan katsotaan kuuluvan yli 10 000 kappaletta. Nimitys "Oseania" (muun muassa englannin kielessä ocean, "valtameri") kuvaa laajaa merialuetta Amerikkojen ja Aasian mantereen välissä vastakohtana muille maanosille, jotka koostuvat pääosin maamassasta.
Oseania on yksi maailman kahdeksasta ekologisesti tärkeästä alueesta. Näillä alueilla on omat ekosysteeminsä niin kasvien, eläinten kuin ilmastonsakin osalta. Ne ovat lisäksi tärkeitä maapallon luonnontasapainon kannalta. Oseania kuuluu subtrooppisen ilmaston vyöhykkeeseen lukuun ottamatta Australian keski- ja länsiosia.
Historia
Uudelta-Guinealta on löydetty merkkejä ihmisasutuksesta ainakin 60 000 vuoden takaa. Väestö saapui todennäköisesti Kaakkois-Aasiasta. Noin 3000 vuotta sitten austronesialaiset kansat levittäytyivät Indonesian saarilta Uuteen-Guineaan, varsinkin sen pohjoisrannikolle.[1]
Arkeologiset ja kielelliset seikat osoittavat, että Mikronesian alue asutettiin 2 000 – 3 000 vuotta sitten.[2] Ensimmäiset asukkaat saapuivat alueelle Kaakkois-Aasiasta. Jotkut heistä jatkoivat myöhemmin Papua-Uuteen-Guineaan, Salomonsaarille, Uuteen-Kaledoniaan, Kiribatille ja Marshallsaarille. Eurooppalaisia saapui alueelle 1500-luvulta alkaen. Ensimmäisinä alueella liikkuivat portugalilaiset, espanjalaiset ja hollantilaiset.
Oseania joutui Japanin hyökkäyksen kohteeksi toisessa maailmansodassa ja alueella taisteltiin vuosina 1937–1945, jonka jälkeen maanosassa ei ole suuria levottomuuksia ollut.
Maantiede
Valtaosa Oseaniasta on valtamerta. Lisäksi maanosaan kuuluu Australian manner sekä tuhansia saaria, jotka ovat syntyneet mannerlaattojen törmäyskohtiin, vulkaanisesta toiminnasta tai ovat koralliatolleja.[3]
Oseaniassa vallitsee trooppinen ja hieman etelämpänä lauhkea ilmastovyöhyke. Suurin osa Australiasta kuuluu lauhkeaan ilmastoon. Koko Oseanian ilmastoon vaikuttavat viilentävät pasaatituulet. El Niño -ilmiö sekä trooppiset syklonit aiheuttavat vahinkoa Oseanian alueella.[3]
Tyynenmeren tulirengas on voimakkaan vulkaanisen toiminnan vyöhyke, joka kulkee Oseanian halki. Alueella on myös tunnistettu kuumia kohtia.
Valtiot
| Maa tai alue | Pinta-ala (km²) |
Asukasluku (arvio 2007) |
Väestötiheys (as./km²) |
Pääkaupunki |
|---|---|---|---|---|
 Australia
|
7 686 850 | 20 434 176 | 3,0 | Canberra |
 Fidži
|
18 270 | 893 354 | 49,0 | Suva |
 Kiribati
|
811 | 103 092 | 127,1 | South Tarawa |
 Marshallinsaarten tasavalta
|
181 | 59 071 | 326,0 | Majuro |
 Mikronesian liittovaltio
|
702 | 108 105 | 154,0 | Palikir |
 Nauru
|
21 | 13 048 | 590,0 | ei virallista pääkaupunkia, Yaren suurin asutuskeskus |
 Palau
|
458 | 20 303 | 44,0 | Ngerulmud |
 Papua-Uusi-Guinea
|
462 840 | 5 545 268 | 12,0 | Port Moresby |
 Salomonsaaret
|
28 450 | 552 438 | 17,0 | Honiara |
 Samoan itsenäinen valtio
|
2 944 | 177 714 | 60,0 | Apia |
 Tonga
|
748 | 114 689 | 153,0 | Nuku'alofa |
 Tuvalu
|
26 | 10 441 | 441,0 | Funafuti (tärkein atolli), Fongafale (tärkein saari), Vaiaku (tärkein kylä) |
 Uusi-Seelanti
|
268 680 | 4 135 000 | 15,0 | Wellington |
 Vanuatu
|
12 189 | 202 609 | 16,6 | Port Vila |
Oseaniassa on myös lukuisia alueita, joita hallitsevat suurimmaksi osaksi muissa maanosissa sijaitsevat valtiot kuten Chile, Ranska, Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat.
- Amerikan Samoa (Yhdysvallat)
- Guam (Yhdysvallat)
- Havaiji (Yhdysvallat)
- Pitcairn (Yhdistynyt kuningaskunta)
- Pohjois-Mariaanit (Yhdysvallat)
- Pääsiäissaari (Chile)
- Niue (Uusi-Seelanti)
- Ranskan Polynesia (Ranska)
- Uusi-Kaledonia (Ranska)
- Wallis ja Futunasaaret (Ranska)
Lähteet
- ↑ Jared Diamond: Tykit, taudit ja teräs, Ihmisen ihmiskuntien kohtalot, luku Pikavene Polynesiaan, Terra Cognita 2003, ISBN 952-5202-56-9
- ↑ History Federated States of Micronesia. Viitattu 15.6.2009. (englanniksi)
- ↑ a b Martin, Penny & Olds, Margaret (toim.): Geographica - suuri maailmankartasto: maanosat, maat, kansat, s. 108-109. Könemann, 2003. ISBN 3-8290-2481-9
Katso myös
Aiheesta muualla
Oseanian valtiot | |||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Itsenäiset valtiot | .svg) | ||||||||||
| Itsehallintoalueet |
| ||||||||||
