Arkansas

Arkansas’n itärajat myötäilevät enimmäkseen Mississippi-jokea.

Arkansas’n pääkaupunki on Little Rock, joka on ainoa yli 100 000 asukkaan kaupunki. Muita suurehkoja kaupunkeja osavaltiossa ovat muun muassa Fort Smith, Fayetteville ja Pine Bluff.^[3] Osavaltio rajoittuu pohjoisessa Missourin osavaltioon, idässä Mississippijoen takaisiin Tennesseen ja Mississippin osavaltioihin, eteläsuunnassa on Louisiana sekä lännessä pienen matkaa Texas sekä pitempi raja Oklahoman kanssa.

Luoteis-Arkansas kuuluu Ozarkylänköön, jolla sijaitsee Boston Mountains -vuorijono. Eteläosassa ovat Ouachitavuoret ja näitä osia jakaa Arkansasjoki. Arkansas’n ainoa kansallispuisto on Hot Springsin kansallispuisto.

Vuoden kuumimmat kuukaudet ovat heinä- ja elokuu, jolloin keskimääräinen ylin lämpötila Little Rockissa on yli 33 astetta. Kylmintä on tammikuussa, keskimääräinen alin lähellä nollaa.^[4]

Ennen eurooppalaisten tuloa nykyisen Arkansas’n alueella asuivat caddot, quapawit ja Osage-intiaanit.^[5]

Arkansas oli aikoinaan osa Louisianan territoriota, jonka Ranska myi Yhdysvalloille vuonna 1804.^[6] Aluksi se ei kuulunut mihinkään osavaltioon, mutta 15. kesäkuuta 1836 siitä muodostettiin Yhdysvaltojen 26. osavaltio.^[7]

Arkansas’n intiaanit ajettiin ahtaalle 1800-luvun alkuvuosikymmeninä. Quapawit allekirjoittivat vuonna 1818 sopimuksen jolla luopuivat suuresta osasta metsästysmaistaan. Myöhemmin heidän käyttöönsä jäänyttä alaa pienennettiin, ja quapawit joutuivat muuttamaan useita kertoja.^[8] Cherokeet pakotettiin muuttamaan muualta Arkansasiin, ja kun heille luvatulla alueella asuivat jo caddot, kahden heimon välille puhkesi sota. Caddojen päälliköt allekirjoittivat vuonna 1835 paperin jossa lupasivat olla palaamatta Arkansasiin. Nykyisin heimon päämaja on Oklahomassa.^[9] Osaget lähtivät vuonna 1835 ensin Kansasiin ja sieltä reservaattiin Oklahomassa. Biisonilaumojen hävitys lisäsi intiaanien taloudellista ahdinkoa.^[10]

Muiden etelävaltioiden tavoin Arkansas kuului orjavaltioihin, joissa osavaltion lait hyväksyivät orjuuden. Yhdysvaltain sisällissodan aikana se irtautui liittovaltiosta (6. toukokuuta 1861) ja liittyi Konfederaatioon, 11 osavaltion perustamaan uuteen liittovaltioon. Arkansas’ssa käytiin useita pieniä taisteluja sisällissodan aikana, kunnes Konfederaation joukot hävisivät ja Arkansas muiden etelävaltioiden tavoin liitettiin takaisin Yhdysvaltoihin.^[11]

Suuren laman aikana Arkansas’ssa menetettiin monia työpaikkoja. Toisen maailmansodan varustelua varten perustettiin tehtaita, joissa tuotettiin räjähdysaineista ja muita tarvikkeita. Niihin syntyi 25 000 työpaikkaa, useimmat naisille. Teollisuuden palkat olivat pieniä, ja monet muuttivat muihin osavaltioihin parempipalkkaisten töiden perässä.^[12]

Sodan aikana Arkansasiin perustettiin leirejä sekä internoiduille amerikanjapanilaisille, aseistakieltäytyjille että myöhemmin myös saksalaisille ja italialaisille sotavangeille.^[12]

Rotuerottelu loppui Arkansas’ssa vasta vuonna 1957, jolloin liittovaltion sotajoukot pakottivat osavaltion joukot päästämään mustat ja valkoiset oppilaat samoihin kouluihin Little Rockissa.^[11]

Bill Clinton on syntynyt Arkansas’ssa ja toimi Arkansas’n kuvernöörinä kahdesti ennen kuin hänet valittiin Yhdysvaltojen presidentiksi.^[13]

Arkansas’n lainsäädäntövaltaa käyttää kaksikamarinen osavaltion parlamentti. Ylähuoneessa eli senaatissa on 35 jäsentä, alahuoneessa eli edustajainkokouksessa on 100 jäsentä. Parlamentti kokoontuu Little Rockissa vähintään joka toinen vuosi tammikuun toisena maanantaina, ja istuntokausi jatkuu ainakin 60 päivää.^[14]

Ylintä toimeenpanovaltaa käyttää kuvernööri. Vuodesta 2023 kuvernööri on republikaanisen puolueen Sarah Sanders.^[15]

Osavaltio on jaettu 75 piirikuntaan.^[16]

Arkansas’n bruttokansantuote vuonna 2010 oli 103 miljardia dollaria. Se oli Yhdysvaltojen osavaltioista 35. tilalla.^[17]

Sosiaalimenot henkeä kohti ja palkkataso ovat Yhdysvaltojen alhaisimpien joukossa.^[18]

Vuonna 2012 osavaltion suurimmat työnantajat olivat osavaltio itse, Wal-Martin ja Tyson Foodsin vähittäiskauppaketjut, Yhdysvaltojen liittovaltio ja kaksi terveydenhoitoalan konsernia.^[19]

Osavaltion väkiluku vuonna 2010 oli 2 915 918.^[20] Väestöstä 80 prosenttia on valkoisia ja 15,7 prosenttia mustia. 95 prosenttia puhuu englantia^[21] ja 3,3 prosenttia espanjaa.

Arkansas’ssa toimii useita yksityisiä ja julkisia yliopistoja. Vuonna 2014 4icu-arvioinnissa niistä parhaiksi arvioitiin Arkansas’n yliopisto Fayettevillessä ja sen toimipiste Little Rockissa sekä Keski-Arkansas’n yliopisto Conwayssä.^[22]

Alkujaan Arkansas’ssa kehittyi kaksi erilaista kulttuuripiiriä. Mississippin tulvatasangoilla oli tyypillistä Etelävaltioiden elämää: suuria puuvillaviljelmiä, suurmaanomistajia ja vuokraviljelijöitä. Vuoristoseuduilla taas elettiin omavaraisviljelyllä ja pienimuotoisella metsänhoidolla. Talouden muutokset ja kaupungistuminen ovat muuttaneet kulttuuria 1970-luvulta alkaen.^[18]

Ozark-vuorilla on kehittynyt omaperäistä kansantaidetta, musiikkia ja keramiikkaa. Osavaltion muissa osissa on vahvat perinteet gospel-musiikissa. Little Rockissa ja muissa kaupungeissa esitetään oopperaa ja balettia osittain harrastajavoimin.^[18] Arkansas’n sinfoniaorkesteri perustettiin vuonna 1966.^[23]

Arkansaslainen Johnny Cash on päässyt sekä kantrin, rockin että gospelin Hall of Fameen.^[24][25]

John Grisham on tunnettu arkansaslainen kirjailija. Jännitysromaanien lisäksi hän on kirjoittanut puolifiktiivisen teoksen lapsuudestaan Arkansas’ssa, A Painted House.^[26] Mustan naiskirjailija Maya Angeloun teos I Know Why the Caged Bird Sings kertoo hänen traumaattisista kasvuvuosistaan Arkansas’ssa.^[27]

Baseball on osavaltion ykkösurheilua, Arkansas Travelers on Little Rockin joukkue^[18] ja Northwest Arkansas Naturals pelaa Springdalessa. Molemmat osallistuvat Texasin liigaan, jossa Arkansas Travelers sijoittui toiseksi vuonna 2013.^[28][29]

Arkansas’n yliopiston joukkue Razorbacks pelaa amerikkalaista jalkapalloa. Se saa paljon huomiota, koska osavaltiossa ei ole omaa kansallisen pääsarjan joukkuetta.^[30]

• The Encyclopedia of Arkansas History & Culture 2006-. Butler Center for Arkansas Studies at the Central Arkansas Library System (CALS). Viitattu 1.2.2014. (englanniksi)

•   Matkaopas aiheesta Arkansas Wikivoyagessa (englanniksi)

• Arkansas Cherokee Indian Research (englanniksi)
• Dale Bumpers National Rice Research Center (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi) (espanjaksi)
• National Center for Toxicological Research (englanniksi)