Banuanu

Banuanu on erilazien suurien ruohovarzii banuanukazviloin andin.

Banuanu on pitkähkö, süödävü puunandin, joga on küpsännü keldaine, da ruohkan zelenäine. - Banuanut müös miäritelläh marjakse ku net fruktu kazvetah kukkazes. -

Ruohka kuorittau banuanu on 75% vettü, 23% hiiligidruattua, 1% protejinua, da vähäpädözen miärän razvua.

100 grammua banuania tariččou 89 kalorii, keskenkerdaizen miärän B6-vitamiinua, C-vitamiinua, kaliumua, da ravindokuiduloi.

Rahvas kelbo on lateksi allergii suattua reagiiruija banuanua.

Banuanu alguperäistü liidehes-Aazieloi da suvi-Tüünimerel, kusbo niidü on kazvatetah üli 7,000 vuottu.

Silloi jalostua banuanu tovennägözesti süväindö siemenii. Jalostuksen da ijän mugah banuanu kehittäü, da enimite menetti siemenet.