18. huhtikuuta
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
18. huhtikuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 108. päivä (109. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 257 päivää.
Nimipäivät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- suomalainen kalenteri: Valto, Valdemar
- suomenruotsalainen kalenteri: Valdemar, Volmar
- ortodoksinen kalenteri: Johannes, Juhani, Hannele, Hanni
- pohjoissaamenkielinen kalenteri: Válde, Volbmar
- vanhemmissa kalentereissa: Apollonius, Ikäheimo, Valerian, Valerius, Walerian, Walerius
Tapahtumia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 310 – Pyhä Eusebius aloitti neljä kuukautta kestäneen paaviutensa.
- 387 – Isä Ambrosius Milanolainen kastoi kirkkoisä Augustinuksen.
- 588 – Itä-Rooman joukot kapinoivat Persian vastaisella rajalla.
- 1025 – Boleslaus I Rohkea kruunattiin Puolan ensimmäiseksi kuninkaaksi.
- 1506 – Nykyisen Pietarinkirkon peruskivi muurattiin.
- 1521 – Martti Lutheria kuulusteltiin Wormsin valtiopäivillä. Hänet julistettiin kirkonkiroukseen myöhemmin.
- 1797 – Neuwiedin taistelu Ranskan ja Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan välillä.
- 1808 – Suomen sota: Siikajoen taistelu.
- 1848 – Yhdysvaltalaiset voittivat Cerro Gordon taistelun Meksikon armeijaa vastaan.
- 1856 – Wolmar Schildt ehdotti ensimmäisenä Keski-Suomen läänin perustamista.[1]
- 1862 – Yhdysvaltain sisällissota: Fort Jacksonin ja Fort St. Philipin taistelu.
- 1864 – Yhdysvaltain sisällissota: Poison Springin taistelu.
- 1902 – Suomen senaatin vastaisia mielenosoituksia Helsingissä. Väkijoukko hajaantui vasta suomalaisen Kaartinkomppanian saavuttua paikalle.
- 1902 – Tanska aloitti ensimmäisenä maailmassa rikollisten sormenjälkien ottamisen ja rekisteröinnin.
- 1906 – Tuhoisa maanjäristys surmasi 3 000 ihmistä San Franciscossa.
- 1906 – Los Angeles Timesin etusivun juttu Los Angelesin Azusa-kadun hengellisestä uudistusliikkeestä nosti helluntaiherätyksen maailmanlaajuiseksi liikkeeksi.
- 1909 – Orléansin neitsyt Jeanne d’Arc julistettiin pyhimykseksi Vatikaanissa.
- 1918 – Suomen sisällissota: punakaartin Lahden rykmentti taisteli saksalaisosastoa vastaan Pennalan Pyssymäessä.
- 1924 – Julkaisuyhtiö Simon & Schuster julkaisi ensimmäisen sanaristikkokirjan.
- 1928 – Viipurin Reippaasta tuli ensimmäinen jääkiekon Suomen mestarijoukkue.
- 1940 – Toinen maailmansota: taistelu Norjasta. Britit miehittivät Tanskalle kuuluvat Färsaaret estääkseen niiden joutumisen Saksan käsiin. Lillehammerin lähellä sijaitseva Hamar antautui saksalaisille. Lisää brittijoukkoja laskettiin maihin Åndalsnesissa.
- 1942 – Toinen maailmansota: 16 yhdysvaltalaista B-25 Mitchell -pommikonetta pommitti everstiluutnantti Jimmy Doolittlen johdolla Tokiota ja neljää muuta Japanin kaupunkia (Doolittlen isku). Tapahtuma nähtiin kostona Japanin hyökkäykselle Pearl Harboriin ja se osoitti Japanin haavoittuvaisuuden ilmahyökkäyksille.
- 1943 – Toinen maailmansota: Yhdysvallat käynnisti Operaatio Vengeancen, jonka tarkoituksena oli surmata Pearl Harborin iskun suunnitellut japanilainen amiraali Isoroku Yamamoto. Operaatio oli menestys.
- 1945 – Toinen maailmansota: Ruhrin alueen saksalaiset joukot antautuivat länsiliittoutuneille.
- 1946 – Kansainliitto lopetti toimintansa ja siirsi tehtävänsä YK:lle.
- 1946 – Yhdysvallat tunnusti Titon hallituksen Jugoslaviassa.
- 1947 – Royal Navy räjäytti 6 800 tonnia räjähteitä saksalaisella Helgolandin saarella tuhotakseen saaren linnoitelmat tai peräti koko saaren (ns. ”Big Bang” tai ”British Bang”), mikä aiheutti historian voimakkaimman ei-ydinräjähdyksen ja muutti saaren muotoa [2].
- 1949 – Irlanti muuttui tasavallaksi.
- 1952 – Bolivian kansallinen vallankumous: yleinen äänioikeus myönnettiin myös naisille ja alkuperäiskansoille, lisäksi järjestettiin maauudistus ja kaivokset kansallistettiin.
- 1954 – Gamal Abdel Nasser kaappasi vallan Egyptissä.
- 1958 – Yhdysvaltain liittotuomioistuin määräsi runoilija Ezra Poundin vapautettavaksi psykiatrisesta sairaalasta.
- 1965 – Rhodesia julistautui itsenäiseksi Ian Smithin johdolla.
- 1969 – Sojuz 8, viimeinen kolmesta peräkkäisinä päivinä laukaistuista miehitetyistä avaruusaluksista palasi Maahan.
- 1980 – Rhodesiasta tuli Zimbabwen tasavalta. Canaan Bananasta tuli uuden valtion ensimmäinen presidentti.
- 1983 – Terrorismi: 63 ihmistä sai surmansa, kun itsemurhapommittaja tuhosi Yhdysvaltain Beirutin-suurlähetystön.
- 1988 – Yhdysvallat käynnisti Operation Praying Mantisin Persianlahdella kostoksi Iranille, jonka merimiina vahingoitti yhdysvaltalaista sota-alusta.
- 1992 – Afganistanilainen sotaherra Abdul Rashid Dostum aloitti kapinan Mohammad Najibullahin hallintoa vastaan.
- 1994 – Mika Muranen murhasi kaksi ihmistä Kotkassa.
- 1999 – Wayne Gretzky pelasi viimeisen NHL-ottelunsa.
- 2002 – Uusi hyönteisten suku, Mantophasmatodea, löydettiin.
- 2005 – Uuden paavin valinta alkoi pari viikkoa Johannes Paavali II:n kuoleman jälkeen.
Syntyneitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1480 – Lucrezia Borgia, italialainen ylimys (paavi Aleksanteri VI:n tytär) (k. 1519)
- 1580 – Thomas Middleton, englantilainen näytelmäkirjailija ja runoilija (k. 1627)
- 1590 – Ahmed I, Osmanien valtakunnan sulttaani (k. 1617)
- 1605 – Giacomo Carissimi, italialainen säveltäjä (k. 1674)
- 1677 – Gabriel Lauraeus, Turun akatemian teologian professori (k. 1753)
- 1771 – Karl Philipp zu Schwarzenberg, itävaltalainen sotamarsalkka (k. 1820)
- 1797 – Adolphe Thiers, ranskalainen valtiomies (k. 1877)
- 1819 – Carlos Manuel de Céspedes, kuubalainen vallankumoustaistelija (k. 1874)
- 1854 – Nils Robert af Ursin, suomalainen poliitikko (Suomen työväenpuolueen ensimmäinen puheenjohtaja) (k. 1936)
- 1864 – Tekla Hultin, suomalainen kansanedustaja (Suomen ensimmäinen naispuolinen filosofian tohtori) (k. 1943)
- 1881 – Juho Karreinen, suomalainen kirjailija (k. 1935)
- 1882 – Leopold Stokowski, yhdysvaltalainen kapellimestari (k. 1977)
- 1887 – Paavo Ruotsalainen, suomalainen kirjailija ja kansanedustaja (k. 1967)
- 1889 – Viljo Valavuori, suomalainen runoilija (k. 1963)
- 1892 – Bolesław Bierut, Puolan presidentti 1947–1952 (k. 1956)
- 1895 – Lauri Jeremias Välke, suomalainen taidemaalari (k. 1970)
- 1899 – Olli Miettinen, suomalainen taidemaalari (k. 1969)
- 1902 – Giuseppe Pella, Italian pääministeri 1953–1954 (k. 1981)
- 1905 – George Herbert Hitchings (”George H. Hitchings”), vuoden 1988 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen farmakologi (k. 1998)
- 1910 – Rudolf Lange, saksalainen SS-upseeri (järjesti juutalaisten joukkoteloituksia Latviassa) (k. 1945)
- 1910 – Irma Kyllikki Nissinen-Kaasalainen, suomalainen viulutaiteilija ja konserttimestari (k. 2003)
- 1918 – Veikko Asikainen, suomalainen jalkapalloilija ja jalkapallomaajoukkueen kapteeni (k. 2002)
- 1918 – Shinobu Hashimoto, japanilainen elokuvakäsikirjoittaja (Seitsemän samuraita) (k. 2018)
- 1921 – Jean Richard, ranskalainen näyttelijä (k. 2001)
- 1926 – Sakari Kiuru, Yleisradion pääjohtaja 1980–1989 (k. 2022)
- 1927 – Samuel Phillips Huntington (”Samuel P. Huntington”), yhdysvaltalainen politiikan tutkija (k. 2008)
- 1928 – Howard Saul Becker (”Howard S. Becker”), yhdysvaltalainen sosiologi (k. 2023)
- 1939 – Ali Khamenei, iranilainen hengellinen johtaja ja ajatollah, Iranin presidentti 1981–1989
- 1940 – Ira von Fürstenberg, italialainen näyttelijä, seurapiirihenkilö ja korusuunnittelija (k. 2024)
- 1940 – Joseph Leonard Goldstein (”Joseph L. Goldstein”), vuoden 1985 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen geneetikko
- 1940 – Walter Treser, saksalainen insinööri ja autosuunnittelija (Audi Quattro)
- 1940 – Mike Vickers, yhdysvaltalainen muusikko ("Manfred Mann")
- 1941 – Jochen Both, saksalainen yleisurheilija
- 1941 – Michael Daniel Higgins (”Michael D. Higgins”), Irlannin presidentti 2011–
- 1942 – Jochen Rindt, saksalais-itävaltalainen Formula 1 -kuljettaja (maailmanmestari) (k. 1970)
- 1944 – Robert Hanssen, yhdysvaltalainen vakoilusta kiinni jäänyt FBI-agentti (k. 2023)
- 1947 – Kathy Acker, yhdysvaltalainen kirjailija (k. 1997)
- 1947 – Jerzy Stuhr, puolalainen näyttelijä (k. 2024)
- 1947 – James Woods, yhdysvaltalainen näyttelijä (Salvador)
- 1949 – Charles Fefferman, yhdysvaltalainen matemaatikko
- 1949 – Bengt Holmström, vuoden 2016 ns. Nobelin taloustieteen palkinnon saanut suomenruotsalainen ekonomisti
- 1949 – Georges Leekens, belgialainen jalkapalloilija ja valmentaja
- 1953 – Frederick Allan Moranis (”Rick Moranis”), kanadalainen näyttelijä (Avaruusboltsit, Haamujengi)
- 1953 – Tapio Puolimatka, suomalainen kasvatustieteen professori
- 1954 – Jouko Törmänen, suomalainen mäkihyppääjä (olympiavoittaja) (k. 2014)
- 1956 – John James, yhdysvaltalainen näyttelijä (Dynastia)
- 1956 – Eric Roberts, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 1959 – Kimmo Nuotio, suomalainen rikosoikeuden professori
- 1961 – Jukka Keitele, suomalainen pankkiiri, investointikonsultti, toimittaja ja tietokirjailija
- 1961 – Jane Leeves, englantilainen näyttelijä (Frasier)
- 1963 – Hannu Henriksson, suomalainen jääkiekkoilija ja jääkiekkoerotuomari
- 1963 – Eric McCormack, kanadalais-yhdysvaltalainen näyttelijä (Will & Grace)
- 1963 – Conan O'Brien, yhdysvaltalainen koomikko, käsikirjoittaja ja talk show -juontaja
- 1964 – Niall Ferguson, brittiläinen historioitsija
- 1964 – Anne Holmlund, suomalainen poliitikko
- 1966 – Elsa Katrine Hattestad (”Trine Hattestad”), norjalainen keihäänheittäjä (olympiavoittaja)
- 1967 – Todd Terry, yhdysvaltalainen DJ, tuottaja ja miksaaja
- 1970 – Saad al-Hariri, libanonilainen poliitikko ja liikemies, pääministeri 2009–2011, 2016–2020
- 1970 – Francisco Jémez Martín (”Paco”), espanjalainen jalkapalloilija ja valmentaja
- 1971 – David Tennant, skotlantilainen näyttelijä
- 1973 – Haile Gebrselassie, etiopialainen juoksija (kaksinkertainen olympiavoittaja ja moninkertainen maailmanmestari)
- 1976 – Melissa Joan Hart, yhdysvaltalainen näyttelijä (Sabrina, teininoita)
- 1977 – Adrian Claudiu Sînă, romanialainen laulaja ("Akcent")
- 1978 – Ryōta Tsuzuki, japanilainen jalkapalloilija
- 1979 – Kourtney Kardashian, yhdysvaltalainen televisiopersoona, muotisuunnittelija ja malli
- 1980 – Osmo Ikonen, suomalainen muusikko ja lauluntekijä
- 1981 – Milan Jovanović, serbialainen jalkapalloilija
- 1981 – Kimmo Laiho (”Elastinen”), suomalainen hip hop -artisti
- 1982 – Tomi Haustola, suomalainen stand up -koomikko ja käsikirjoittaja
- 1984 – America Ferrera, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 1984 – Elina Kottonen, suomalainen radiotoimittaja ja juontaja
- 1984 – Iina Kuustonen, suomalainen näyttelijä
- 1985 – Łukasz Fabiański, puolalainen jalkapallomaalivahti
- 1987 – Rosie Huntington-Whiteley, brittiläinen malli ja näyttelijä
- 1987 – Mikko Koivisto, suomalainen koripalloilija
- 1988 – Hanna Sarkkinen, suomalainen poliitikko
- 1989 – Jessica Jung, eteläkorealainen laulaja ("Girls' Generation")
- 1990 – Brittany Leanna Robertson (”Britt Robertson”), yhdysvaltalainen näyttelijä
Kuolleita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1689 – George Jeffreys, englantilainen tuomari ja lordikansleri (s. 1645)
- 1802 – Erasmus Darwin, englantilainen lääkäri ja luonnontutkija (s. 1731)
- 1853 – William Rufus DeVane King (”William R. King”), Yhdysvaltain 13. varapresidentti (1853) (s. 1786)
- 1873 – Justus von Liebig, saksalainen kemisti (s. 1803)
- 1894 – Karl Wahlgren, suomalainen kirjailija (s. 1853)
- 1898 – Gustave Moreau, ranskalainen taidemaalari (s. 1826)
- 1936 – Ottorino Respighi, italialainen säveltäjä (s. 1879)
- 1943 – Isoroku Yamamoto, japanilainen amiraali, Pearl Harborin hyökkäyksen pääsuunnittelija (s. 1884)
- 1945 – Sir John Ambrose Fleming, englantilainen fyysikko (keksi elektroniputken) (s. 1849)
- 1947 – Jozef Tiso, katolinen pappi ja tšekkoslovakialainen poliitikko (Slovakian tasavallan johtaja) (s. 1887)
- 1955 – Albert Einstein, vuoden 1921 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut saksalais-yhdysvaltalainen fyysikko ja matemaatikko (s. 1879)
- 1964 – Ben Hecht, yhdysvaltalainen kirjailija ja moninkertainen Oscar-palkittu käsikirjoittaja (Notorious – kohtalon avain) (s. 1894)
- 1974 – Marcel Pagnol, ranskalainen kirjailija ja elokuvaohjaaja (s. 1895)
- 1978 – Anastasie Mannerheim, Suomen marsalkka C. G. E. Mannerheimin tytär (s. 1893)
- 1984 – Arvi Kivimaa (”Heikki Taura”), suomalainen kirjailija ja teatteriohjaaja (s. 1904)
- 1993 – Siiri Lehmonen, suomalainen poliitikko (s. 1923)
- 2002 – Thor Heyerdahl, norjalainen tutkimusretkeilijä (mm. Kon-Tiki-retki) (s. 1914)
- 2003 – Edgar Frank Codd (”Edgar F. Codd”), englantilainen tietojenkäsittelytieteen tutkija (relaatiotietokantamallin ”isä”) (s. 1923)
- 2003 – Daijirō Katō, japanilainen ratamoottoripyöräilijä (maailmanmestari) (s. 1976)
- 2006 – Anna Hagman, yksi pitkäikäisimmistä suomalaisista (s. 1895)
- 2008 – Joy Page, yhdysvaltalainen näyttelijä (Casablanca) (s. 1924)
- 2008 – Jaakko Voipio, suomalainen lakimies ja professori (s. 1923)
- 2009 – Stephanie Parker, brittiläinen näyttelijä (s. 1987)
- 2010 – Abu Ayyub al-Masri, egyptiläinen terroristi, Irakin al-Qaidan johtaja (s. 1968)
- 2010 – Gunnar Häggblom, ahvenanmaalainen poliitikko (s. 1917)
- 2012 – Richard Wagstaff Clark (”Dick Clark”), yhdysvaltalainen radio- ja televisiopersoona (s. 1929)
- 2013 – Storm Thorgerson, brittiläinen valokuvaaja ja graafikko (s. 1944)
- 2014 – Brian Priestman, brittiläinen kapellimestari (s. 1927)
- 2016 – Patricio Aylwin, Chilen presidentti 1990–1994 (s. 1918)
- 2016 – Eva Henning, ruotsalainen näyttelijä (s. 1920)
- 2016 – Julia Liane Stanbridge (”Aleah Starbridge”), eteläafrikkalaissyntyinen ruotsalainen laulaja (s. 1976)
- 2017 – Jaak Panksepp, virolais-yhdysvaltalainen neurotieteilijä ja psykobiologi (s. 1943)
- 2017 – Aarni Perko, suomalainen matemaatikko ja professori (s. 1933)
- 2019 – Lyra McKee, pohjoisirlantilainen toimittaja (s. 1990)
- 2019 – Siegmar Wätzlich, saksalainen jalkapalloilija (s. 1947)
- 2021 – Martti Leistén, suomalainen juristi ja hovioikeuden presidentti (s. 1930)
- 2022 – Nicholas Angelich, yhdysvaltalainen pianisti (s. 1970)
- 2022 – Harrison Birtwistle, brittiläinen säveltäjä (s. 1934)
- 2022 – Aarne Kinnunen, suomalainen estetiikan professori (s. 1930)
- 2022 – Rein Ratas, virolainen poliitikko (s. 1938)
- 2024 – Pekka J. Korvenheimo, suomalainen diplomaatti (s. 1941)
- 2024 – Risto Saalasti, suomalainen kuvanveistäjä (s. 1937)
Juhlapäiviä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Zimbabwen itsenäisyyspäivä.
- Uudenmaan Prikaatin vuosipäivä.
- Keski-Suomen päivä.[1]
- Hilja Byströmin päivä eli meänkielisen kirjallisuuden päivä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Miksi huhtikuun 18. on Keski-Suomen päivä? Keski-Suomen liitto. Arkistoitu 24.9.2019. Viitattu 24.9.2019.
- ↑ Spiegel online Der Tag, an dem Helgoland der Megabombe trotzte. (saksaksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 18. huhtikuuta Wikimedia Commonsissa
Lyhyt tiivistelmä päivästä 18. huhtikuuta: | ||
---|---|---|
|
Katso myös: kalenteri ~ 17. huhtikuuta, 19. huhtikuuta