Helmikuu

Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Helmikuu on gregoriaanisessa ja juliaanisessa kalenterissa vuoden toinen kuukausi. Sitä edeltää tammikuu ja sitä seuraa maaliskuu. Helmikuussa on 28 päivää, karkausvuonna 29 päivää.

Roomalaisilla oli alun perin vain kymmenen kuukautta, ja talvella oli kahden kuukauden tauko. Sitten vuoden loppuun lisättiin kaksi kuukautta, ja karkauspäivä siirrettiin viimeisen kuukauden loppuun. Kun nämä uudet kuukaudet, tammi- ja helmikuu, siirrettiin vuoden alkuun, jäi karkauspäivä edelleen helmikuulle.^[2]

Suomessa helmikuu on etelässä iltapäivien pidentymisen ja usein talven kovimpien pakkasten ja korkeiden nietosten aikaa. Eteläisessä Suomessa lumipeite ei helmikuussa ole välttämättä pysyvä lämpötilojen heitellessä suojan ja pakkasen puolella, ja kevään alku on häilyvämpi. Pohjoisessa se on ensimmäisten kunnolla aurinkoisten päivien, ja rajujen pakkasten aikaa. Etelä-Suomessa voi helmikuun lopulla koulujen hiihtolomakaudella ensimmäistä kertaa vuodessa aurinkoisena päivänä tuntea auringon lämmittävän vaikutuksen iholla. Tyypillisesti lumipeite alkaakin tämän takia tiivistyä hitaasti kasaan ja sen vesiarvo alkaa päivä päivältä kasvamaan. Varsinainen sulaminen käynnistyy yleensä vasta maaliskuussa.

Helmikuun keskilämpötilat eri puolella Suomea vaihtelevat. Vantaalla helmikuun keskilämpötila on noin –6 astetta, Lahdessa noin –7,5 astetta, Tampereella noin –8 astetta, Kuopiossa noin –9,5 astetta, Oulussa noin –9,5 astetta ja Sodankylässä noin –12 astetta.^[3] Etelä-Suomessa tyypillinen päivälämpötila vaihtelee 0–20 pakkasasteen välillä, riippuen mereistä lämpöä tuovien matalapaineiden reiteistä ja arktisista kylmänpurkauksista; keskimäärin Etelä-Suomessa on helmikuussa 3 astetta pakkasta päivällä. Pohjois-Suomessa sen sijaan lämpötila on yleensä tasaisesti päivisin noin -10 asteen molemmin puolin.

Sanonta helmikuu helistää tarkoittaa kuukaudelle tyypillisiä kovia pakkasia. Helmikuu onkin vuoden kylmintä aikaa – Etelä-Suomessakin on joskus kireitä pakkasia. Helmikuussa on Etelä-Suomessakin vain harvoin lumettomia kausia. Helmikuun loppuvaiheessa päivälämpötilat alkavat hitaasti kohota varsinkin pilvisessä säässä, vaikka pakkaset jatkuvatkin usein Etelä-Suomessakin maaliskuulle. Helmikuussa sataa todella niukasti, muttei yhtä niukasti kuin maaliskuussa. Pitkän harmaan ajan jälkeen saadaan yhä enemmän ja enemmän auringonpaistetunteja. Helmikuussa päivät pitenevät entisestään, vaikkakin ne ovat vielä melko lyhyitä, ja Lapissa on Etelä-Suomea pimeämpää, mutta ei enää kaamosta.

Helmikuu on juliaanisen ja gregoriaanisen kalenterin lyhyin kuukausi. Kaikissa muissa kuukausissa on 30 tai 31, mutta helmikuussa vain 28 (karkausvuonna 29) päivää. On väitetty, että aikaisemmin elokuu olisi ollut 30-päiväinen ja helmikuu 29-, karkausvuonna 30-päiväinen ja elokuu olisi pidennetty 31-päiväiseksi ja samalla helmikuu lyhennetty 28-, karkausvuonna 29-päiväiseksi, koska ajateltiin, että Augustuksen mukaan nimetyssä kuukaudessa elokuussa (latinaksi augustus) pitää olla yhtä monta päivää kuin Julius Caesarin mukaan nimetyssä kuukaudessa heinäkuussa (latinaksi julius).^[4] Tämä ei välttämättä pidä paikkaansa.

Vuonna 1712 Ruotsissa ja Suomessa helmikuussa oli poikkeuksellisesti 30 päivää, kun palattiin ruotsalaisesta kalenterista juliaaniseen.^[5] Vuonna 1753 Ruotsissa ja Suomessa oli helmikuussa poikkeuksellisesti 17 päivää, kun siirryttiin juliaanisesta gregoriaaniseen (parannettuun) kalenteriin.^[6]

Helmikuun sanotaan saaneen nimensä puun oksien jäähelmistä, joita syntyy tällöin Etelä-Suomessa kun tyypillisesti tammikuun lopun suojasään jälkeen pakkanen taas äkkiä kiristyy. Vanha kansa odotti innokkaasti ensimmäistä sydäntalven suojaa, koska siitä laskettiin olevan 200 päivää rukiin tuleentumiseen.

Helmikuun latinankielinen nimi Februarius tulee sanasta februa, joka oli roomalaisten sovinto- ja puhdistusjuhla.^lähde? Helmikuussa valmistauduttiin puhdistautumismenoin ja sovintouhrein uuden vuoden tuloon ja uuteen alkuun. Ennen Julius Caesarin kalenteriuudistusta helmikuu oli roomalaisessa kalenterissa vuoden viimeinen kuukausi.^[7]

Vuonna 1899 Nikolai II:n helmikuun manifesti aloitti Suomessa sortokauden.

Helmikuussa on juhla laskiainen, jota vietetään seitsemää viikkoa ennen pääsiäistä. Lisäksi helmikuun 14. päivä on ystävänpäivä.

Suomessa liputetaan Runebergin päivänä 5. helmikuuta ja Kalevalan päivänä 28. helmikuuta.

Yhdysvalloissa on vuodesta 1976 lähtien helmikuussa pidetty Black History Month, jolloin juhlistetaan afroamerikkalaisten saavutuksia.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Helmikuu Wikimedia Commonsissa