Ylämaa
Ylämaa on Suomen entinen kunta, joka sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa, entisessä Kymen läänissä. Kunnassa asui 1 408 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala oli 408,94 km², josta 29,19 km² oli vesistöjä.[1] Väestötiheys oli 3,71 asukasta/km².
| Ylämaa | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Lappeenranta |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
 Entinen Ylämaan kunnantalo, nykyinen Ylämaa-talo uudenvuodenjuhlissa 31.12.2014. |
|
| Sijainti | |
| Lääni | Etelä-Suomen lääni |
| Maakunta | Etelä-Karjalan maakunta |
| Seutukunta | Lappeenrannan seutukunta |
| Kuntanumero | 978 |
| Hallinnollinen keskus | Ylämaan kirkonkylä |
| Perustettu | 1929 |
| – emäpitäjä | Säkkijärvi |
| Kuntaliitokset |
Säkkijärvi (1946, osa) Vahviala (1946, osa) |
| Liitetty | 2010 |
| – liitoskunnat |
Lappeenranta Ylämaa |
| – syntynyt kunta | Lappeenranta |
| Pinta-ala |
408,94 km² [1] (1.1.2009) |
| – maa | 379,75 km² |
| – sisävesi | 29,19 km² |
| Väkiluku |
1 408 [2] (31.12.2009) |
| – väestötiheys | 3,71 as./km² (31.12.2009) |
| Ikäjakauma | 2008 [3] |
| – 0–14-v. | 13,3 % |
| – 15–64-v. | 59,9 % |
| – yli 64-v. | 26,8 % |
Kunta liitettiin Lappeenrantaan vuoden 2010 alussa.[4] Ylämaan naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamista Lappeenranta, Luumäki ja Miehikkälä. Vuoteen 1967 saakka naapurikuntiin kuului Lappeenrantaan liitetty Lappee.
Ylämaan kirkonkylän muodostamassa taajamassa oli 436 asukasta vuonna 2014.[5] Kylässä on päivittäistavarakauppa, koulu, kirjasto, vanhainkoti ja sen yhteydessä uimahalli sekä kuntosali. Siellä toimii myös autokorjaamoja.
Maantiede
muokkaaYlämaan alueella virtaa useita jokia, jotka kaikki laskevat Viipurinlahteen ja Suomenlahteen Venäjän puolella. Kunnan lounaisimmat osat kuuluvat Urpalanjoen vesistöön, keskiosat Santajoen (Kaltonjoen) ja Vilajoen vesistöön ja koillisosat Tervajoen vesistöön. Lisäksi Nisajoen vesistö ulottuu Ylämaalle pieneltä osin Vilajoen ja Tervajoen vesistöjen välissä. Järvistä ovat suurimmat Väkevänjärvi ja Suurijärvi Urpalanjoen vesistössä, Ottojärvi Santajoen vesistössä ja Pukalus Vilajoen vesistössä Suomen ja Venäjän rajalla.
Etäisyyksiä Ylämaalta
muokkaa- Hamina 60 km
- Helsinki 210 km
- Kotka 75 km
- Lappeenranta 30 km
Historia
muokkaa
Ylämaa on muodostettu Säkkijärvestä erotetuista alueista vuonna 1929. Ylämaan kirkko valmistui 1931. Kirkko on Ilmari Launiksen suunnittelema punatiilikirkko. Lisäksi vuosina 1930–1933 rakennettiin metodistikirkko Villalan kylään, missä on myös Suomen ainoa metodistinen hautausmaa[6].
Talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 suurin osa siihenastisen Ylämaan alueesta pysyi Suomessa, mutta kaakkoisin osa eli Timperilä Säkkijärven ja Vahvialan rajalla sisältyi Neuvostoliitolle luovutettuihin alueisiin. Toisaalta Ylämaahan liitettiin alueita Säkkijärven ja Vahvialan Suomelle jääneitä osia, joten Ylämaa oli Ruokolahden ja Tohmajärven ohella ainoa alueitaan menettäneistä Suomen kunnista, jotka itse asiassa laajenivat sodan aiheuttamien aluemenetysten johdosta.
Talous ja matkailu
muokkaa
Ylämaa on merkittävä raakakiven tuottaja. Kivilaaduista tunnetuin on korukivenä käytetty spektroliitti. Ylämaalla järjestetään myös vuosittain jo perinteeksi muodostuneet jalokivimessut. Myös Suomen ensimmäisen pyramidin pystyttämistä Ylämaalle on suunniteltu.[7]
Urheilu
muokkaaYlämaalla toimii joitakin urheiluseuroja, kuten urheilun yleisseura Ylämaan Pyrkijät, Ylämaan Karateseura ja Ylämaan Judoseura Yudo (ent. Kaakon Judoseura).[8]
Kyliä
muokkaa
Hujakkala, Hyttilä, Häsälä, Ihaksela, Kallola, Lahnajärvi (kirkonkylä), Lavola, Nurmela, Nutikka, Paakkala, Rumpu, Sirkjärvi, Säämälä, Villala, Väkevälä, Ylijärvi
Ruokakulttuuri
muokkaaYlämaan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla hapanlohko, hakkoopiirakka (perunaa ja sianlihaa ruiskuoressa) ja kuivasta leivästä keitetty leipäressu.[9]
Tunnettuja ylämaalaisia
muokkaa- Sanna Kiero (1930-2010), hiihtäjä
- Toivo Kirppu (1920–1986), Mannerheim-ristin ritari
- Tatu Kosonen (1978-2022), muusikko, valokuvaaja
- Antti Muukka (1896–1970), taidemaalari
- Helvi Rumpu (1933–2024), hiihtäjä
- Liisa Rumpu, hiihtäjä
- Veikko Samuli (s. 1947), säveltäjä, sovittaja ja musiikkituottaja
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2009 1.1.2009. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2010.
- ↑ a b Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot kuukausittain 31.12.2009. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2010.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus: demography. Viitattu 15.12.2017.
- ↑ Lappeenrannan ja Ylämaan kuntaliitos on varmistunut Yle.fi. 23.2.2009. Viitattu 23.2.2009.[vanhentunut linkki]
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2014 Tilastokeskus. Viitattu 15.3.2016.[vanhentunut linkki]
- ↑ https://www.lappeenrannanmetodistiseurakunta.com/metodistikirkko/historia-ylamaan-metodisti-srk-tapani-rajamaan-tekst/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Esko Hämäläinen rakentaa sekä Ylämaata että pyramidia Etelä-Saimaa. 8.1.2005. Arkistoitu 15.1.2019. Viitattu 23.3.2009.
- ↑ https://www.yudo.fi/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 112. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
Kirjallisuutta
muokkaa- Marsio, Kaija: Muistojen kylät : Kallolan ja Paakkolan kyläkirja : Kallolan ja Paakkalan kyläkirja, joka kertoo elämästä Säkkijärven kunnassa luovutetulla alueella.. 1998
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ylämaa Wikimedia Commonsissa
- Ylämaan Kotiseutuyhdistys ry:n kotisivut
- Ylämaan Jalokivimuseo ylamaanjalokivimuseo.fi. 12.1.2020. Esko Hämäläinen. Viitattu 12.1.2020.