Heinjoki

Heinjoki
Entinen kunta – luovutettu Neuvostoliitolle
	sijainti
Lääni	Viipurin lääni
Maakunta	Karjalan historiallinen maakunta
Kihlakunta	Viipurin kihlakunta
Kuntanumero	087
Perustettu	1869
– emäpitäjä	Muolaa
Lakkautettu	1948; (luovutettu Neuvostoliitolle 1944)
Pinta-ala	342,10 km² ; (12.3.1940)
– maa	323,10 km²
– sisävesi	19,00 km²
Väkiluku	3 712 ; (31.12.1939)
– väestötiheys	11,5 as./km²
	Infobox OK

Tämä artikkeli kertoo Heinjoki-nimisestä entisestä Suomen kunnasta. Paikoista nimeltä Heinijoki on erillinen täsmennyssivu.

Heinjoki on entinen Suomen kunta Etelä-Karjalassa Karjalankannaksella Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella. Heinjoki sijaitsi Viipurin itäpuolella. Heinjoen naapurikuntia olivat Antrea, Äyräpää, Muolaa, Kuolemajärvi ja Viipurin maalaiskunta. Heinjoen alueen suurimmat järvet olivat Kaltovesi ja Noskuanselkä kunnan pohjoisrajalla, Kämäränjärvi kunnan eteläosassa ja Äyräpäänjärvi kaakkoisrajalla.

Heinjoen väestöä asutettiin jatkosodan jälkeen seuraaviin kuntiin: Karjalohja, Karkkila, Nummi, Pusula, Pyhäjärvi Ul, Sammatti ja Vihti.^[3]

Kylät

Heikurila, Hentula, Hevossaari, Koprala, Kurvila, Kämärä, Kääntymä, Lahdenperä, Lapinlahti, Pienpero, Pihkala, Pilppula, Pirilä, Ristseppälä, Rättölä, Savastila, Tuokkola, Vamppala.

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 11 koulupiiriin.^[4]

Kunnan läpi kulki rautatie Viipurista Pölläkkälään, jossa oli Pilppulan pysäkki, Heinjoen asema ja Ristseppälän asema. Rautatie päättyy nykyisin Ristseppälään.^[5]^[6]

Väestö

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Heinjoen väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1940.

Heinjoen väestönkehitys 1880–1940
Vuosi			Asukkaita
1880			2 475
1890			2 612
1900			3 090
1910			3 614
1920			3 591
1930			3 565
1940			3 591
Lähde: Tilastokeskus.^[7]

Tunnettuja Heinjokelaisia

Antti Hanninen (1873–1957), kansanedustaja
Niilo Lappalainen (1927–2001), eversti, sotakirjailija

Nykytilanne

Heinjoen kirkonkylän nimi on ollut vuodesta 1948 lähtien Veštševo^[8], mutta kylällä ei ole enää hallinnollista merkitystä. Lähes koko entinen Heinjoen kunnan alue sekä entisen Äyräpään kunnan pääosa kuuluivat 2000-luvulle tultaessa Leningradin alueen Viipurin piirin Ristseppälän (Žitkovo)^[8] kyläneuvostoalueeseen, jonka keskuskylä, Ristseppälä, sijaitsee entisen Heinjoen kunnan kaakkoisosassa. Vuodesta 2006 alueet kuuluvat Kähärin (Gontšarovo) maalaiskuntaan.

Heinjoen alueella sijaitsee Heinjoen asemanseutu (posjolok pri stantsii Veštševo), joka on alkuperäinen keskustaajama, tuhoutunut kirkko sijaitsi kuitenkin muutama kilometri pohjoisempana Savastilassa, jossa on sankarihautausmaan muistomerkki.^[9]

Lähteet

↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1940 (PDF) (sivut 2–3, taulukko 3. Suomesta Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitolle Moskovan rauhassa maalisk. 12 p:nä 1940 luovutettujen alueiden sekä vuokra-alueen pinta-ala) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 22.4.2013.
↑ Väestösuhteet vuonna 1939 (PDF) (Laskettu väkiluku seurakunnankirjojen ja siviilirekisterin mukaan, kunnittain) Suomen virallinen tilasto VI: Väestötilastoa 93. Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 22.4.2013.
↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 127. Otava 1950, Helsinki.
↑ Kansakoululaitos lukuvuonna 1937–38 (PDF) (Taulu XI: Maalaiskuntien kansakoulut lukuvuonna 1937–1938. Yleisiä tietoja kunnittain.) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 2.11.2014.
↑ Seppo Rapo: Heinjoki (Kartta) luovutettukarjala.fi. 2001. Viitattu 12.8.2022.
↑ Karjalan kannas ja Pietari: Historia ja kulttuurin muistomerkkejä 2005 1:220 000. Konsultti: "Karelija" historian ja kotiseuduntutkimusyhdistys, 2005.
↑ Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.
↑ ^a ^b Suviranta, Sami. Luovutetut alueet, kahtalaiset nimet. Kielikello 2/2001
↑ Karjalan kannas ja Pietari: Historian ja kulttuurin muistomerkkejä 2005 1:220 000. Konsultti "Karelija" historian ja kotiseuduntutkimusyhdistys, 2005.

Aiheesta muualla

Suomen Neuvostoliitolle 1940-luvulla luovuttamat alueet

Kokonaan luovutetut kunnat
kaupungit	Käkisalmi \| Sortavala \| Viipuri
kauppalat	Koivisto \| Lahdenpohja
maalaiskunnat	Antrea \| Harlu \| Heinjoki \| Hiitola \| Impilahti \| Jaakkima \| Johannes \| Kanneljärvi \| Kaukola \| Kirvu \| Kivennapa \| Koiviston maalaiskunta \| Kuolemajärvi \| Kurkijoki \| Käkisalmen maalaiskunta \| Lavansaari \| Lumivaara \| Metsäpirtti \| Muolaa \| Petsamo \| Pyhäjärvi Vpl \| Rautu \| Ruskeala \| Räisälä \| Sakkola \| Salmi \| Seiskari \| Soanlahti \| Sortavalan maalaiskunta \| Suistamo \| Suojärvi \| Suursaari \| Terijoki \| Tytärsaari \| Uusikirkko \| Valkjärvi \| Viipurin maalaiskunta \| Vuoksela \| Vuoksenranta \| Äyräpää
Osin luovutetut kunnat
sodan jälkeen muihin kuntiin yhdistetyt	Jääski \| Korpiselkä \| Pälkjärvi \| Säkkijärvi \| Vahviala
toimintaansa vuoden 1948 jälkeen jatkaneet	Ilomantsi \| Inari \| Kitee \| Kuusamo \| Lappee \| Nuijamaa \| Parikkala \| Rautjärvi \| Ruokolahti \| Saari \| Salla \| Simpele \| Tohmajärvi \| Vehkalahti \| Virolahti \| Uukuniemi \| Värtsilä \| Ylämaa
Vuokra-alueeseen sisältyneet kunnat
kokonaan	Hanko
osin	Bromarv \| Degerby \| Espoo \| Inkoo \| Kirkkonummi \| Siuntio
Yksittäisiä mainittavia paikkoja luovutetuilla alueilla
	Elisenvaara \| Enso \| Ihantala \| Ilmee \| Kolosjoki \| Konevitsa \| Kyyrölä \| Liinahamari \| Pitkäranta \| Pölläkkälä \| Uuras \| Valamo

[stv1940-1] Suomen tilastollinen vuosikirja 1940 (PDF) (sivut 2–3, taulukko 3. Suomesta Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitolle Moskovan rauhassa maalisk. 12 p:nä 1940 luovutettujen alueiden sekä vuokra-alueen pinta-ala) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 22.4.2013.

[väestösuhteet1939-2] Väestösuhteet vuonna 1939 (PDF) (Laskettu väkiluku seurakunnankirjojen ja siviilirekisterin mukaan, kunnittain) Suomen virallinen tilasto VI: Väestötilastoa 93. Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 22.4.2013.

[3] Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 127. Otava 1950, Helsinki.

[kansakoulut1937-4] Kansakoululaitos lukuvuonna 1937–38 (PDF) (Taulu XI: Maalaiskuntien kansakoulut lukuvuonna 1937–1938. Yleisiä tietoja kunnittain.) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 2.11.2014.

[5] Seppo Rapo: Heinjoki (Kartta) luovutettukarjala.fi. 2001. Viitattu 12.8.2022.

[6] Karjalan kannas ja Pietari: Historia ja kulttuurin muistomerkkejä 2005 1:220 000. Konsultti: "Karelija" historian ja kotiseuduntutkimusyhdistys, 2005.

[väkiluvut1880_1975-7] Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.

[Suviranta,_Sami-8] Suviranta, Sami. Luovutetut alueet, kahtalaiset nimet. Kielikello 2/2001

[9] Karjalan kannas ja Pietari: Historian ja kulttuurin muistomerkkejä 2005 1:220 000. Konsultti "Karelija" historian ja kotiseuduntutkimusyhdistys, 2005.

[1]