pii

pii

1. 水

• Alfred Malandra, A New Acholi Grammar (1955), page 112

pii

1. 水

• Mechthild Reh, Anywa language: description and internal reconstructions (1996)

pii

1. (Maiak) 水

• Gerrit J. Dimmendaal, Historical Linguistics and the Comparative Study of African Languages (2011, ISBN 9027287228

• 國際音標^(幫助)：/ˈpiː/, [ˈpiː]
• 韻部：-iː
• 斷字^(幫助)：pii

化學元素
Si
前：alumiini (Al)
後：fosfori (P)

源自原始芬蘭語 *pii (“燧石”)，源自原始烏拉爾語 *pije (“石頭，岩石”)；可能與詞源2有關。

pii

1. 硅，矽
2. (過時) 燧石

   近義詞：piikivi

pii 的屈折 (Kotus 類型 18/maa，無元音變換)
主格		pii	piit
屬格		piin	piiden piitten
部分格		piitä	piitä
入格		piihin	piihin
		單數	複數
主格		pii	piit
賓格	主	pii	piit
	屬	piin
屬格		piin	piiden piitten
部分格		piitä	piitä
內格		piissä	piissä
出格		piistä	piistä
入格		piihin	piihin
接格		piillä	piillä
離格		piiltä	piiltä
向格		piille	piille
樣格		piinä	piinä
轉移格		piiksi	piiksi
欠格		piittä	piittä
手段格		—	piin
共格		請參閱下方的所有格形式。

pii 的所有格形式 (Kotus 類型 18/maa，無元音變換)

第一人稱單數所有者 單數 複數 主格 piini piini 賓格 主 piini piini 屬 piini 屬格 piini piideni piitteni 部分格 piitäni piitäni 內格 piissäni piissäni 出格 piistäni piistäni 入格 piihini piihini 接格 piilläni piilläni 離格 piiltäni piiltäni 向格 piilleni piilleni 樣格 piinäni piinäni 轉移格 piikseni piikseni 欠格 piittäni piittäni 手段格 — — 共格 — piineni 第二人稱單數所有者 單數 複數 主格 piisi piisi 賓格 主 piisi piisi 屬 piisi 屬格 piisi piidesi piittesi 部分格 piitäsi piitäsi 內格 piissäsi piissäsi 出格 piistäsi piistäsi 入格 piihisi piihisi 接格 piilläsi piilläsi 離格 piiltäsi piiltäsi 向格 piillesi piillesi 樣格 piinäsi piinäsi 轉移格 piiksesi piiksesi 欠格 piittäsi piittäsi 手段格 — — 共格 — piinesi 第一人稱複數所有者 單數 複數 主格 piimme piimme 賓格 主 piimme piimme 屬 piimme 屬格 piimme piidemme piittemme 部分格 piitämme piitämme 內格 piissämme piissämme 出格 piistämme piistämme 入格 piihimme piihimme 接格 piillämme piillämme 離格 piiltämme piiltämme 向格 piillemme piillemme 樣格 piinämme piinämme 轉移格 piiksemme piiksemme 欠格 piittämme piittämme 手段格 — — 共格 — piinemme 第二人稱複數所有者 單數 複數 主格 piinne piinne 賓格 主 piinne piinne 屬 piinne 屬格 piinne piidenne piittenne 部分格 piitänne piitänne 內格 piissänne piissänne 出格 piistänne piistänne 入格 piihinne piihinne 接格 piillänne piillänne 離格 piiltänne piiltänne 向格 piillenne piillenne 樣格 piinänne piinänne 轉移格 piiksenne piiksenne 欠格 piittänne piittänne 手段格 — — 共格 — piinenne 第三人稱所有者 單數 複數 主格 piinsä piinsä 賓格 主 piinsä piinsä 屬 piinsä 屬格 piinsä piidensä piittensä 部分格 piitään piitänsä piitään piitänsä 內格 piissään piissänsä piissään piissänsä 出格 piistään piistänsä piistään piistänsä 入格 piihinsä piihinsä 接格 piillään piillänsä piillään piillänsä 離格 piiltään piiltänsä piiltään piiltänsä 向格 piilleen piillensä piilleen piillensä 樣格 piinään piinänsä piinään piinänsä 轉移格 piikseen piiksensä piikseen piiksensä 欠格 piittään piittänsä piittään piittänsä 手段格 — — 共格 — piineen piinensä

• piinen

• silikaatti
• silikoni

源自原始芬蘭語 *pii (“牙齒”)，源自原始芬蘭-烏戈爾語 *piŋe (“牙齒”)。與英格里亞語 pii (“尖刺”)、埃爾齊亞語 пей (pej, “牙齒”)、匈牙利語 fog (“牙齒”)同源。

pii

1. (過時) 刺，叉，齒或形狀類似的結構
2. (編織) 蘆葦上的凹痕
3. (古舊) hammas (“牙齒”)之同義詞

pii 的屈折 (Kotus 類型 18/maa，無元音變換)
主格		pii	piit
屬格		piin	piiden piitten
部分格		piitä	piitä
入格		piihin	piihin
		單數	複數
主格		pii	piit
賓格	主	pii	piit
	屬	piin
屬格		piin	piiden piitten
部分格		piitä	piitä
內格		piissä	piissä
出格		piistä	piistä
入格		piihin	piihin
接格		piillä	piillä
離格		piiltä	piiltä
向格		piille	piille
樣格		piinä	piinä
轉移格		piiksi	piiksi
欠格		piittä	piittä
手段格		—	piin
共格		請參閱下方的所有格形式。

pii 的所有格形式 (Kotus 類型 18/maa，無元音變換)

第一人稱單數所有者 單數 複數 主格 piini piini 賓格 主 piini piini 屬 piini 屬格 piini piideni piitteni 部分格 piitäni piitäni 內格 piissäni piissäni 出格 piistäni piistäni 入格 piihini piihini 接格 piilläni piilläni 離格 piiltäni piiltäni 向格 piilleni piilleni 樣格 piinäni piinäni 轉移格 piikseni piikseni 欠格 piittäni piittäni 手段格 — — 共格 — piineni 第二人稱單數所有者 單數 複數 主格 piisi piisi 賓格 主 piisi piisi 屬 piisi 屬格 piisi piidesi piittesi 部分格 piitäsi piitäsi 內格 piissäsi piissäsi 出格 piistäsi piistäsi 入格 piihisi piihisi 接格 piilläsi piilläsi 離格 piiltäsi piiltäsi 向格 piillesi piillesi 樣格 piinäsi piinäsi 轉移格 piiksesi piiksesi 欠格 piittäsi piittäsi 手段格 — — 共格 — piinesi 第一人稱複數所有者 單數 複數 主格 piimme piimme 賓格 主 piimme piimme 屬 piimme 屬格 piimme piidemme piittemme 部分格 piitämme piitämme 內格 piissämme piissämme 出格 piistämme piistämme 入格 piihimme piihimme 接格 piillämme piillämme 離格 piiltämme piiltämme 向格 piillemme piillemme 樣格 piinämme piinämme 轉移格 piiksemme piiksemme 欠格 piittämme piittämme 手段格 — — 共格 — piinemme 第二人稱複數所有者 單數 複數 主格 piinne piinne 賓格 主 piinne piinne 屬 piinne 屬格 piinne piidenne piittenne 部分格 piitänne piitänne 內格 piissänne piissänne 出格 piistänne piistänne 入格 piihinne piihinne 接格 piillänne piillänne 離格 piiltänne piiltänne 向格 piillenne piillenne 樣格 piinänne piinänne 轉移格 piiksenne piiksenne 欠格 piittänne piittänne 手段格 — — 共格 — piinenne 第三人稱所有者 單數 複數 主格 piinsä piinsä 賓格 主 piinsä piinsä 屬 piinsä 屬格 piinsä piidensä piittensä 部分格 piitään piitänsä piitään piitänsä 內格 piissään piissänsä piissään piissänsä 出格 piistään piistänsä piistään piistänsä 入格 piihinsä piihinsä 接格 piillään piillänsä piillään piillänsä 離格 piiltään piiltänsä piiltään piiltänsä 向格 piilleen piillensä piilleen piillensä 樣格 piinään piinänsä piinään piinänsä 轉移格 piikseen piiksensä piikseen piiksensä 欠格 piittään piittänsä piittään piittänsä 手段格 — — 共格 — piineen piinensä

• (義項1)： piikki、hammas

• selkäpii

借自瑞典語 bi。

pii

1. (航海) 船头稳定指向风向时，帆船的位置

   olla piissä ― 頂風停船

   asettua piihin ― 頂風停船

pii 的屈折 (Kotus 類型 18/maa，無元音變換)
主格		pii	piit
屬格		piin	piiden piitten
部分格		piitä	piitä
入格		piihin	piihin
		單數	複數
主格		pii	piit
賓格	主	pii	piit
	屬	piin
屬格		piin	piiden piitten
部分格		piitä	piitä
內格		piissä	piissä
出格		piistä	piistä
入格		piihin	piihin
接格		piillä	piillä
離格		piiltä	piiltä
向格		piille	piille
樣格		piinä	piinä
轉移格		piiksi	piiksi
欠格		piittä	piittä
手段格		—	piin
共格		請參閱下方的所有格形式。

pii 的所有格形式 (Kotus 類型 18/maa，無元音變換)

第一人稱單數所有者 單數 複數 主格 piini piini 賓格 主 piini piini 屬 piini 屬格 piini piideni piitteni 部分格 piitäni piitäni 內格 piissäni piissäni 出格 piistäni piistäni 入格 piihini piihini 接格 piilläni piilläni 離格 piiltäni piiltäni 向格 piilleni piilleni 樣格 piinäni piinäni 轉移格 piikseni piikseni 欠格 piittäni piittäni 手段格 — — 共格 — piineni 第二人稱單數所有者 單數 複數 主格 piisi piisi 賓格 主 piisi piisi 屬 piisi 屬格 piisi piidesi piittesi 部分格 piitäsi piitäsi 內格 piissäsi piissäsi 出格 piistäsi piistäsi 入格 piihisi piihisi 接格 piilläsi piilläsi 離格 piiltäsi piiltäsi 向格 piillesi piillesi 樣格 piinäsi piinäsi 轉移格 piiksesi piiksesi 欠格 piittäsi piittäsi 手段格 — — 共格 — piinesi 第一人稱複數所有者 單數 複數 主格 piimme piimme 賓格 主 piimme piimme 屬 piimme 屬格 piimme piidemme piittemme 部分格 piitämme piitämme 內格 piissämme piissämme 出格 piistämme piistämme 入格 piihimme piihimme 接格 piillämme piillämme 離格 piiltämme piiltämme 向格 piillemme piillemme 樣格 piinämme piinämme 轉移格 piiksemme piiksemme 欠格 piittämme piittämme 手段格 — — 共格 — piinemme 第二人稱複數所有者 單數 複數 主格 piinne piinne 賓格 主 piinne piinne 屬 piinne 屬格 piinne piidenne piittenne 部分格 piitänne piitänne 內格 piissänne piissänne 出格 piistänne piistänne 入格 piihinne piihinne 接格 piillänne piillänne 離格 piiltänne piiltänne 向格 piillenne piillenne 樣格 piinänne piinänne 轉移格 piiksenne piiksenne 欠格 piittänne piittänne 手段格 — — 共格 — piinenne 第三人稱所有者 單數 複數 主格 piinsä piinsä 賓格 主 piinsä piinsä 屬 piinsä 屬格 piinsä piidensä piittensä 部分格 piitään piitänsä piitään piitänsä 內格 piissään piissänsä piissään piissänsä 出格 piistään piistänsä piistään piistänsä 入格 piihinsä piihinsä 接格 piillään piillänsä piillään piillänsä 離格 piiltään piiltänsä piiltään piiltänsä 向格 piilleen piillensä piilleen piillensä 樣格 piinään piinänsä piinään piinänsä 轉移格 piikseen piiksensä piikseen piiksensä 欠格 piittään piittänsä piittään piittänsä 手段格 — — 共格 — piineen piinensä

< 古希臘語 πεῖ (peî)

希臘字母

Ππ	前：	omikron
	後：	rhoo

pii

1. 派 （希臘字母 Π/π 的名稱）
2. (數學) 圓周率

pii 的屈折 (Kotus 類型 18/maa，無元音變換)
主格		pii	piit
屬格		piin	piiden piitten
部分格		piitä	piitä
入格		piihin	piihin
		單數	複數
主格		pii	piit
賓格	主	pii	piit
	屬	piin
屬格		piin	piiden piitten
部分格		piitä	piitä
內格		piissä	piissä
出格		piistä	piistä
入格		piihin	piihin
接格		piillä	piillä
離格		piiltä	piiltä
向格		piille	piille
樣格		piinä	piinä
轉移格		piiksi	piiksi
欠格		piittä	piittä
手段格		—	piin
共格		請參閱下方的所有格形式。

pii 的所有格形式 (Kotus 類型 18/maa，無元音變換)

第一人稱單數所有者 單數 複數 主格 piini piini 賓格 主 piini piini 屬 piini 屬格 piini piideni piitteni 部分格 piitäni piitäni 內格 piissäni piissäni 出格 piistäni piistäni 入格 piihini piihini 接格 piilläni piilläni 離格 piiltäni piiltäni 向格 piilleni piilleni 樣格 piinäni piinäni 轉移格 piikseni piikseni 欠格 piittäni piittäni 手段格 — — 共格 — piineni 第二人稱單數所有者 單數 複數 主格 piisi piisi 賓格 主 piisi piisi 屬 piisi 屬格 piisi piidesi piittesi 部分格 piitäsi piitäsi 內格 piissäsi piissäsi 出格 piistäsi piistäsi 入格 piihisi piihisi 接格 piilläsi piilläsi 離格 piiltäsi piiltäsi 向格 piillesi piillesi 樣格 piinäsi piinäsi 轉移格 piiksesi piiksesi 欠格 piittäsi piittäsi 手段格 — — 共格 — piinesi 第一人稱複數所有者 單數 複數 主格 piimme piimme 賓格 主 piimme piimme 屬 piimme 屬格 piimme piidemme piittemme 部分格 piitämme piitämme 內格 piissämme piissämme 出格 piistämme piistämme 入格 piihimme piihimme 接格 piillämme piillämme 離格 piiltämme piiltämme 向格 piillemme piillemme 樣格 piinämme piinämme 轉移格 piiksemme piiksemme 欠格 piittämme piittämme 手段格 — — 共格 — piinemme 第二人稱複數所有者 單數 複數 主格 piinne piinne 賓格 主 piinne piinne 屬 piinne 屬格 piinne piidenne piittenne 部分格 piitänne piitänne 內格 piissänne piissänne 出格 piistänne piistänne 入格 piihinne piihinne 接格 piillänne piillänne 離格 piiltänne piiltänne 向格 piillenne piillenne 樣格 piinänne piinänne 轉移格 piiksenne piiksenne 欠格 piittänne piittänne 手段格 — — 共格 — piinenne 第三人稱所有者 單數 複數 主格 piinsä piinsä 賓格 主 piinsä piinsä 屬 piinsä 屬格 piinsä piidensä piittensä 部分格 piitään piitänsä piitään piitänsä 內格 piissään piissänsä piissään piissänsä 出格 piistään piistänsä piistään piistänsä 入格 piihinsä piihinsä 接格 piillään piillänsä piillään piillänsä 離格 piiltään piiltänsä piiltään piiltänsä 向格 piilleen piillensä piilleen piillensä 樣格 piinään piinänsä piinään piinänsä 轉移格 piikseen piiksensä piikseen piiksensä 欠格 piittään piittänsä piittään piittänsä 手段格 — — 共格 — piineen piinensä

源自原始芬蘭語 *pii，源自原始芬蘭-烏戈爾語 *piŋe。與芬蘭語 pii、愛沙尼亞語 pii等同源。

• (索伊科拉) 國際音標^(幫助)：/ˈpiː/
• 斷字：pii

pii

1. 尖刺

pii (type 8/maa, no gradation)的變格
	單數	複數
主格	pii	piit
屬格	piin	piijen
部分格	piita	piita
入格	piihi	piihe
內格	piis	piis
出格	piist	piist
向格	piille	piille
接格	piil	piil
奪格	piilt	piilt
轉換格	piiks	piiks
存在格	piinna, piin	piinna, piin
轉變格1)	piint	piint
1) 廢棄 *) 賓格對應到屬格 (單) 或主格 (複)

Template:Izh-decl-table/Ch

• V. I. Junus (1936年) Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[1]，Leningrad：Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva，第 66 頁
• Ruben E. Nirvi (1971年) Inkeroismurteiden Sanakirja，Helsinki：Suomalais-Ugrilainen Seura，第 413 頁
• Vitalij Chernyavskij (2005年) Ižoran keel (Ittseopastaja)‎^[2]，第 147 頁

pii m 複

1. pio 的陽性複數

• (古典拉丁語) 國際音標^(幫助)：/ˈpi.iː/, [ˈpiː]
• (教會拉丁語) 國際音標^(幫助)：/ˈpi.i/, [ˈpiːi]

piī

1. pius 的屈折变化形式：
   1. 主格/呼格陽性複數
   2. 屬格陽性/中性單數

pii

1. 水

• Rosalba Miceli, A. Pozzati, G. Panza, Dizionario Giur (1993)

• 國際音標^(幫助)：/pɪ̀ː/

pii

1. 水

pii

1. pi的另一種寫法

pî̤i (屬格 pí̤i-né̤)

1. 水

• Tatiana Reid, Aspects of Phonetics, Phonology and Morphophonology of Thok Reel^{[永久失效連結]} (2010) pages 30 and 33

源自原始馬來-波利尼西亞語 *piliq。

pii (使用形式 mangpii)

1. 選擇