Njuhčâmáánu 19.
Olgoldâshäämi
Njuhčâmáánu 19. peivi lii gregoriaanlâš kalender mield ive 78. peivi (kárgámive 79. peivi). Ive loopân láá 287 peivid.
Nommâpeeivih
[mute | mute käldee]- anarâš kalender: Joovsep
- syemmilâš kalender: Juuso, Josefiina, Joose, Jooseppi
Tábáhtusah
[mute | mute käldee]Suomâ vuáhádum liputtempeivi: täsiáárvu peivi ađai Minna Canth -peivi
- 1624 – Eennâm tuárgistij korrâsávt Argentast, Italiast. Eennâmtuárgástâs intensiteet lâi 5,5 Richter ciäkkáduv mield já VII–VIII Mercalli ciäkkáduv mield.[1]
- 1822 – Boston finnij kaavpugvuoigâdvuođâid.
- 2021 – Samia Suluhu Hassan algâttij Tansania president virgeest.
Šoddâmeh
[mute | mute käldee]- 1844 – Minna Canth, syemmilâš kirječällee já toimâtteijee (j. 1897)
- 1943 – Mario Molina, ive 1995 Nobel-kemiapalhâšume finnim meksikolâš fysikaallâš kemist (j. 2020)[2]
- 1946 – Steve Halliwell, eŋlandlâš čaittâleijee (j. 2023)
- 1975 – Giorgi Gakharia, georgialâš politikkár já Georgia 14. uáiviminister
Jämimeh
[mute | mute käldee]- 1882 – Hampus Dalström, syemmilâš arkkiteht (š. 1829)
- 1884 – Elias Lönnrot, syemmilâš kielâtotkee, kirječällee, professor já tuáhtár (š. 1802)[3][4]
- 1989 – Daphne du Maurier, eŋlandlâš kirječällee (š. 1907)
- 2008 – Arthur C. Clarke, eŋlandlâš science fiction -kirječällee já utkee (š. 1917)
Fáádást eres soojijn
[mute | mute käldee]- Wikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Njuhčâmáánu 19..
Käldeeh
[mute | mute käldee]- ↑ CFTI5Med storing.ingv.it. Čujottum 18.7.2022. (italiakielân)
- ↑ Mario J. Molina nobelprize.org. Čujottum 15.11.2022. (eŋgâlâskielân)
- ↑ Haatio, Toivo: Sammatti, Haarjärvi - Torpat ja torpparit 2002. Salon Seudun Sukututkijat r.y.. Čujottum 8.4.2023. (suomâkielân)
- ↑ Olthuis, Márjá-Liisá: Elias Lönnrot. Anarâš-kalender 2005, 2005. Anarâškielâ servi ry.