Siirry sisältöön

Tantal

On otettu Wikipedii-späi
73
Tantal
180,948
4f145d36s2
Tantal on läpettäi hobjanvalgei metallu tinan vivahtuksenke

Tantal (lat. Tantalum, merkitäh Ta-merkil) on 73. elementu Mendelejevan alguainehien hiimiellizes sistiemallizes järjestykses. Tantalan atomnoumer on 73. Se on sistiemallizen järjestyksen kuvves periodas 5. joukos. Tavallizes olotilas tantal on läpettäi hobjanvalgei metallu tinan vivahtuksenke.

Avuamizen histourii

[kohenda | kohenda tekstu]

Ruoččilaine hiimiekku Anders Gustaf Ekeberg avai tantalan vuvvennu 1802 kahtes minerualas, kuduat oli löytty Ruočis da Suomespäi. Tiedomies ei voinnuh suaja puhtastu elementua minerualoispäi. Vaigien suamizen periä sile annettih muinasgriekkalazen mifolougien Tantalan urhomiehen nimi.

Tantalua da ”kolumbiedu” (niobiumua) piettih yhtenny elementannu. Vaigu vuvvennu 1844 germuanielaine hiimiekku Genrih Roze tovesti, ku kolumbit-tantalit minerualas on kaksi eri elementua – niobium da tantal. V. Bolton Germuanies enzi kerdua sai plastiillistu tantalua vuvvennu 1903. Vuvvennu 1922 tantalua ruvettih käyttämäh tevolližuos: radiolampois da elektrovirran oijenduksis.

Luonnos olendu

[kohenda | kohenda tekstu]

Tantal on harvinaine metallu, vaigu 0,0002% muankuores. On olemas läs 20 tantalan minerualua da enämbi 60 minerualua, kudamis on tädä minerualua. Enimyölleh sidä suajah Francies, Jegiptas, Thaimuas, Avstrualies da Kitais.

Käyttämine

[kohenda | kohenda tekstu]

Nygöi tantalua käytetäh monis alois: hiimiellizes tevolližukses, atomreaktoroin luajindas, hirurgies da implantatois, tantalukondensattorois.

Tieduo on otettu ven'ankielizes Wikipedies [1]