Aller au contenu

Archimède

Pɩlɩɩna Wikipediya
Archimède

Syracuse tɛ Archimède (Krɛkɩ kɩbɩnʊʊ kʊnʊŋ taa lɛ, Ἀρχιμήδης / Arkhimếdês). Palʊla-ɩ Syracuse pɩnaɣ 287 alɩwaatʊ cɔlɔ mbʊ yɔ pʊcɔ palʊlɩ Yeesuu Krɩstʊ. Ɛsɩ tɛtʊ kʊyʊm ndʊ tɩtaa kɛ pɩnaɣ 212 pʊcɔ palʊlɩ Yeesuu Krɩstʊ. Ɛɛkɛ tɩlɩyɛ tʊ Sicile tɛtʊ taa kɛ Krɛkɩ (Krɛsɩ Sɔsɔʊ) kɩbɩnjaazɩ alɩwaatʊ taa, ɛkɛ tomnasɩ ɖɔnɛ kpɛlɛkɩyʊ, lɛɣtʊ kpɛlɛkɩyʊ nɛ ɛkɛ ɖɔɖɔ tambaɣ lɩzɩyʊ. Paa patɩtɩlɩ ɛ-yɔɔ tɔm sakɩyɛ e-fezuu caɣʊ alɩwaatʊ taa kɔyɔ pana se ɛkɛ lɛɣtʊ tɩnaa taa niye mʊyʊ nɔyʊ canaʊ cɔlɩɩ ŋgʊ taa.

Ɛɛlaba ɖɔɖɔ kpɛdɛ tʊmɩyɛ nɛ ɛɖʊ ɖaʊ kiseɣnaʊ tʊmɩyɛ ɛ-tʊma alɩwaatʊ taa. Ɛla ɖɔɖɔ lɩm tɛ ɖiɣ ɖiɣ caɣʊ kpɛlɛʊʊ tʊmɩyɛ. Walaa taa pamazɩ se ɛnʊ kɛnɛ lɛɣtʊ kpɛlɛkʊʊ tʊma laɖaa niye mʊyʊ canaʊ taa nɛ ɛnʊ kaakɩlɩ patɩŋa payɩ pɛ-tɛ wɛɛ taa. Archimède hiɣ sɩm alɩwaatʊ ndʊ pasɩwaɣ Syracuse pɩtɩŋna sɔɔja nɔɔyʊ malɩfa pɩyɛ ŋgʊ paaɖɩnɛ-ɩ haʊ paɣtʊ se ɛta camɩ-ɩ.

Mbʊ payɩ ɛdʊ nɛ e-nesi siɣye taa, patatɩlɩ piŋ Archimède lɛɣtʊ tʊma takayasɩ pʊɖɔɔ canaʊ taa.Alɛksandrii tɛtʊ taa lɛɣtʊ tɩna kalɩ-sɩ nɛ posusi sɩ-tɔm, ɛlɛ kajalaɣ palɩzɩ sɩ-tɔbʊʊ pɩtɩŋna Isidore Millet tɛ ñɩnʊ yɔɔ lɛ, pɩtalɩ pɩnzɩ 530 kɛ Yeesuu Krɩstʊ lʊlʊʊ wayɩ.

Patatɩlɩ ɛ-yɔɔ tɔm sakɩyɛ ɛtɛ fezuu caɣʊ alɩwaatʊ taa pʊɖɔɔ. Pasɩŋ se ɛɛwɛna halʊ yaa ɛtafɛyɩna. Ɖɔɖɔ patatɩlɩ se ɛwɛ pɩɣa yaa ɛfɛyɩna. Ɛ-yɔɔ tɔm ndʊ pasɩma tɩlɩna keeke Polyre cɔlɔ (202 pʊcɔ palʊlɩ Yeesuu Krɩstʊ ŋtalɩ 127 pʊcɔ ɖɔɖɔ palʊlɩ Yeesuu Krɩstʊ), Plutarque (46-125) nɛ Tite-Live (59 pʊcɔ palʊlɩ Yeesuu Krɩstʊ ŋtalɩ 17 Yeesuu Krɩtʊ lʊlʊʊ wayɩ) yaa ɖɔɖɔ kʊtɔmɩyɛ tɔm ndʊ kuduyuŋ mayʊ sɔsɔ Vitruve tɔma yɔ.

Pɛkɛdɩ-ɖʊ se palʊla-ɩ Syracuse pɩnaɣ 287 pʊcɔ palʊlɩ Yeesuu Krɩstʊ. Ɛ-caa, pɔtɔŋ pʊwɛ ɛzɩ ɛɛkɛ tɩyɩnzɩ yɔɔ kpɛlɛkʊʊ niye mʊyʊ, Phidias, ɛlɛ kaapazɩnɛ-ɩ kpɛlɛkʊʊ. Pamazɩ se ɛtɛza e-sukuli kɛ Alɛxandrii sukuli mahɩkʊya taa kɛnɛ. Pɔtɔŋ ɖɔɖɔ se tovonum lɛ, ɛnɛ ɛ-wɩlɩyaa pasɩma ɖama mbʊ pɩyɔɔ pana takayasɩ nasɩyɛ nzɩ ɛnɛ wɩlɩyaa mba pamaɣa ɖama yɔ. Archimède kaañɔtɩna kpam Syracuse wiyaʊ Hiéron 2 tɔm hʊʊ kadaɣ mbʊ lɛ, ɛcaŋ ɛpazɩ tmbaɣ tʊmɩyɛ kpaagba nɛ ɛsɩna nɛ ɛɖaŋgʊ tɛtʊ ndʊ tɩyɔɔ puniki you naalɛ ŋgʊ. Archimède ɛnʊ ɛsɩ pɩnaɣ 212 pʊcɔ palʊlɩ Yeesuu Krɩstʊ alɩwaatʊ ndʊ Marcellus Room ñɩnʊ mʊ ɛ-tɛtʊ yɔ.