Wikipedia:Tiedostojen käyttösäännöt

Tämä sivu kuvaa Wikipedian käyttäjien yhteisesti hyväksymää käytäntöä. Käytäntö koskee kaikkia käyttäjiä. Tälle sivulle tehtävien muokkausten tulee vastata yhteisön konsensusta.

Wikimedia Foundationilla on kaikkia projekteja koskeva käytäntö siitä, mitkä tiedostot ovat sallittuja. Nämä käyttösäännöt pohjautuvat kyseiseen käytäntöön, mutta saattavat jossain määrin tiukentaa ehtoja.

Vapailla käyttöehdoilla julkaistu aineisto ja aineisto, jolla ei ole tekijänoikeuslain suojaa, tulee yleensä tallentaa Wikimedia Commonsiin, ei yksittäiseen Wikipediaan. Commonsissa olevia kuvia voi suoraan käyttää Wikipediassa.

Jos vapaata aineistoa ei ole käytettävissä, ei-vapaata aineistoa voi joskus käyttää, alla selitetyn mukaisesti. Tällöin tiedosto tallennetaan suomenkielisen Wikipedian omaan tietokantaan.

Wikipediassa säilytettävien tiedostojen tulee olla hyödyllisiä, artikkeleissa käytettäviä tiedostoja. Lisäksi tiedostojen tulee olla vapaasti käytettäviä, mikä tarkoittaa sitä, että myös niiden kaupallisen käytön ja muokkaamisen tulee olla sallittua. Sallittuja käyttöoikeusehtoja on sivulla Wikipedia:Malline/Tekijänoikeus. Edellä mainittu vapaa aineisto tulisi kuitenkin tallentaa Wikimedia Commonsiin.

Huomaa, että jos tekemäsi kuva perustuu johonkin toiseen, vapaalla GFDL- tai Creative Commons Share Alike -lisenssillä julkaistuun kuvaan, kuva täytyy lisensoida samalla lisenssillä.

Teokset, jotka on julkaistu käyttöoikeuksilla, jotka sallivat kuvan käyttämisen vain Wikipediassa tai lehdistössä tai vain epäkaupalliseen käyttöön, ovat ehdottomasti kiellettyjä.

Jos teoksen tekijä on joku muu kuin sinä ja olet saanut häneltä luvan tiedoston vapaaseen käyttöön, kopio luvasta tulee lähettää VRTS-järjestelmään tarkastettavaksi ja tallennettavaksi. Kun pyydät käyttöoikeutta, kysy asiaa riittävän selvästi, jotta myönnetty käyttöoikeus sisältää oikeuden käyttää tiedostoa kaupallisesti ja oikeuden muokata tiedostoa. Käyttöoikeuksien kysymiseen on parasta käyttää kirjepohjaa.

Wikipediassa saa käyttää ei-vapaita kuvia tai musiikkia tekijänoikeuslain sitaattioikeuden nojalla, jos kuvaa tai musiikkia on mahdotonta käyttötarkoituksessaan korvata vapaalla kuvalla tai musiikilla ja vain ”hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa” (tekijänoikeuslain 22 §^[1]). Sitaattioikeudella ei siis voi Wikipediassa käyttää muiden ottamia kuvia esimerkiksi ihmisistä tai maisemista, karttoja, tai muita vastaavia kuvia.

Wikipedian artikkelin ja sitaattioikeuden perusteella käytetyn teoksen välillä täytyy olla asiallinen yhteys, joka ratkaisevasti auttaa lukijaa muodostamaan kuvaa artikkelin aiheesta. Sitaattikuvaa ei saa käyttää puhtaana kuvituksena vaan siihen tulee omassa tekstissä vedota tai viitata. Näytettä musiikkikappaleesta voi käyttää ”sävellysteoksen havainnollistamiseksi, puolustamiseksi, kuvailemiseksi tai arvostelemiseksi.” Sitaattioikeuden perusteella käytetyissä teoksissa täytyy myös aina mainita tekijä ja alkuperäinen lähde.

Sitaattioikeuden käyttömahdollisuutta harkitessa tulee ottaa huomioon artikkelin ja siteeratun aineiston välinen yhteys. Esimerkiksi kuvataiteilijasta kertovassa artikkelissa voidaan esittää ei-vapaa kuva taiteilijan maalauksesta, jos sen avulla tekstissä selvennetään yksityiskohtia taiteilijan tyylistä tai kehityksestä. Hyväksyttävää käyttöä on myös esimerkiksi esittää kuva levyn kannesta artikkelissa, joka käsittelee kyseistä levyä, tai kuva elokuvan mainosjulisteesta kyseisestä elokuvasta kertovassa artikkelissa.

Sitaattioikeuden perusteella ei voi liittää esimerkiksi jotain maantieteellistä kohdetta käsittelevään artikkeliin kuvaa tekijänoikeuden alaisesta kartastosta.

”Kuvakaappauksia” (engl. screen shot) voidaan Wikipediassa käyttää sitaattioikeuden perusteella rajatusti. Tulee kuitenkin ottaa huomioon, ettei esimerkiksi joltain verkkosivustolta otettu (sivustolta omalle koneelle tallennettu) kuva ole kuvakaappaus.

Suomen tekijänoikeuslainsäädännön mukaan ilman tekijänoikeuden suojaa jäävät Suomessa työt,

1. jotka eivät ylitä teoskynnystä eli yllä teostasoon;
2. joihin ei lain mukaan ole tekijänoikeutta^[2] tai
3. joiden tekijänoikeuden suoja-aika on päättynyt^[3].

Tällainen aineisto voi kuitenkin saada suojaa tekijänoikeuden lähioikeuksista ^[4], mikä Wikipediassa koskee erityisesti sellaisia valokuvia, jotka eivät ylitä teoskynnystä.

Muiden maiden vastaavista säädöksistä on tietoa Wikimedia Commonsin sivuilla Commons:Licensing ja Copyright rules by territory.

”Suojan saamiseksi teoksen tulee ylittää niin sanottu teoskynnys eli yltää teostasoon. Suojattu teos on tekijänsä luovan työn omaperäinen tulos.” [1]. Suomen tekijänoikeuslain tulkinnassa teoskynnys on asetettu varsinkin kirjallisissa töissä varsin matalalle. Lähes kaikki kirjalliset työt ylittävät teoskynnyksen ja ovat näin tekijänoikeuden piirissä. Toisaalta valokuvateosten teostason on katsottu asettuvan verraten korkealle. Eräs lähtökohta teoskynnyksen arvioimiselle on se, olisiko kuka tahansa samoista lähtökohdista tuottanut samanlaisen lopputuloksen. Jos vastaus on kieltävä esimerkiksi esitysasun puolesta, voidaan työn katsoa sisältävän tekijänsä persoonallista panosta ja ylittävän näin teoskynnyksen. Tämä tarkoittaa myös, etteivät kaikki kaavakuvat tai diagrammit ole automaattisesti ilman tekijänoikeuden suojaa.

Lähioikeus on tekijänoikeutta suppeampi oikeus. Suomen laissa näistä tekijänoikeutta lähellä olevista oikeuksista säädetään tekijänoikeuslain 5. luvussa.^[4] Esimerkiksi "tavanomaisen" valokuvan ottajaa suojaa lähioikeus tekijänoikeuden sijaan. Muita lähioikeuden piiriin kuuluvia ovat esimerkiksi videointi teatteriesityksestä tai ääninauhoitus konsertista. Suomessa lähioikeus on voimassa 50 vuotta valokuvan valmistamisesta, kirjallisen tai taiteellisen teoksen esityksestä tai äänilevyn tai muun äänitallenteen nauhoituksesta.

Tekijänoikeuslaissa valokuvat luokitellaan teoskynnyksen ylittäviin valokuvateoksiin, jotka ovat oikeutettuja samanlaiseen tekijänoikeussuojaan kuin taideteokset, ja muihin valokuviin, jotka saavat suppeampaa suojaa lähioikeuden perusteella ja joiden suoja-aika on teoksia lyhyempi. ”Valokuvateos on valokuvaamalla tai valokuvaamiseen verrattavin tavoin valmistettu teos”.^[5]

”Teostasoon yltäviä valokuvia suojataan tekijänoikeuslain yleisten säännösten mukaisesti, koskien myös niitä valokuvia, jotka on valmistettu ennen vuonna 1995 tapahtunutta valokuvalain kumoamista ja valokuvan suojan siirtämistä tekijänoikeuslakiin.” [2] ^{[vanhentunut linkki]}. Toisin sanoen ne valokuvat, jotka yltävät teostasoon, ovat suojattuja 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä huolimatta siitä, minä vuonna kuva on otettu. Teostasoon yltääkseen valokuvan on ilmennettävä valokuvaajan persoonallista tulkintaa siten, että kukaan muu valokuvaaja ei olisi päätynyt samanlaiseen lopputulokseen. Valokuvan teostason arvioiminen on vaikeaa ja lopullisen ratkaisun asiassa voi tehdä vain tuomioistuin. Wikipediassa pyritään kunnioittamaan tekijöiden tekijänoikeuksia, joten epäselvissä tapauksissa on syytä olettaa kuvan ylittävän teoskynnyksen.

Suomessa valokuvien tekijänoikeutta ja tekijänoikeuden suoja-aikaa määriteltäessä tulee ottaa huomioon vuonna 1927 annettu laki oikeudesta valokuvaan (173/1927), vuonna 1961 annettu laki oikeudesta valokuvaan (405/1961) ja vuonna 1961 annettu tekijänoikeuslaki, jonne kuvia koskevat säännökset siirrettiin vuonna 1995 (tekijänoikeuslain muuttamisesta annettu laki 446/1995). Tarkempi selostus lakien siirtymäsäännöksistä ja niiden vaikutuksista suoja-aikoihin löytyy esimerkiksi Tekijänoikeusneuvoston lausunnosta 2003:6.

Olennaisia seikkoja:

1. Vuoden 1927 lain suoja-aika oli kymmenen vuotta kuvan julkaisuhetkestä tai kymmenen vuotta tekijän kuolemasta, jollei kuvaa julkaistu tekijän elinaikana.
2. Vuoden 1961 lain suoja-aika oli puolestaan 25 vuotta valokuvan julkistamisvuodesta laskettuna (Teos saatetaan yleisön saataviin, kun se esitetään julkisesti tai kun sen kappale tarjotaan myytäväksi, vuokrattavaksi tai lainattavaksi taikka sitä muutoin levitetään yleisön keskuuteen tai näytetään julkisesti. Julkisena esittämisenä pidetään myös ansiotoiminnassa suurehkolle suljetulle piirille tapahtuvaa esittämistä. (Tekijänoikeuslaki 8.7.1961/404 2 §.) Myös julkiseen arkistoon luovuttaminen on tulkittu julkistamiseksi.
   1. Vuoden 1961 lakia sovellettiin tiettyjen siirtymäsäännösten mukaisesti myös ennen vuotta 1961 valmistettuihin kuviin. Muun muassa 1950-luvulla otettuihin kuviin sovelletaan vuoden 1961 lain suoja-aikoja.
   2. Vuoden 1961 lain siirtymäsäännösten mukaisesti vuoden 1927 lain perusteella valmistettuja valokuvia sai kuitenkin edelleen levittää ja näyttää.
3. Valokuvien suoja-aikaa pidennettiin 50 vuoteen lailla oikeudesta valokuvaan vuonna 1991. Ne teokset, joiden suoja-aika oli vuoden 1961 lain perustella päättynyt ennen uuden lain voimaantuloa, eivät kuitenkaan saaneet suojaa uuden lain perusteella. Muutoin monien ennen vuotta 1995 otettujen kuvien suoja-aika piteni uuden lain myötä.
4. Vuoden 1995 tekijänoikeuslaissa otettiin käyttöön käsite valokuvateos, jonka suoja-aika on 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä mikäli valokuvan teoskynnyksen katsotaan ylittyvän. Vuoden 1995 lain voimaantulosäännösten mukaan lakia sovelletaan sellaisiin lain 49 a §:ssa tarkoitettuihin kohteisiin (eli valokuviin), jotka on luotu, tallennettu tai valmistettu ennen lain voimaantuloa. Valokuvat, joiden suoja-aika oli päättynyt ennen vuoden 1995 lain voimaantuloa, säilyivät kuitenkin vapaina.

Sävellystä voidaan käyttää vapaasti jos teoksen kaikkien tekijöiden kuolinvuoden päättymisestä on 70 vuotta (Yhdysvalloissa 50 vuotta) tai jos teos on kansansävelmä, eli sen tekijä on tuntematon.

Sanoitusta voidaan käyttää vapaasti jos teoksen kaikkien sanoittajien kuolinvuoden päättymisestä on 70 vuotta ( koskee koko Euroopan aluetta ) tai jos sanat on kansansävelmä, eli sen tekijä on tuntematon.

Tekijänoikeuslaki sallii ilman erillistä lupaa musiikin sitaattikäytön, eikä siteeraaminen edellytä lupaa oikeudenhaltijoilta. Ennakkotapauksia hyväksyttävästä musiikin siteeraamisesta internetissä ei juurikaan vielä ole olemassa. Tekijänoikeusneuvosto katsoi lausunnossaan 1996:13, että sävellysteoksia käsitteleviin Internet-julkaisuihin on mahdollista ottaa lainauksia sävellysteoksista, edellyttäen että muutkin sallitun siteeraamisen edellytykset täyttyvät. Tekijänoikeusneuvoston lausunnossa 1997:9 otettiin se kanta, että elämäkerralliseen multimediaan ei voi sitaattioikeuden nojalla ottaa lyhyitä musiikkinäytteitä. ^[6]

Suomenkieliseen Wikipediaan tallennetusta kuvasta tai muusta teoksesta on kerrottava tarkat tiedot sen lähteestä ja käyttöoikeudesta. Tietojen tarkoitus on kuvata tiedoston sisältöä ja varmistaa, että sille ilmoitettu vapaa käyttöoikeus on asianmukainen tai täyttää lain asettamat vaatimukset tekijän ilmoittamisesta. Jos tiedostossa ei ole tarvittavia tietoja käyttöoikeudesta, lähteestä ja tekijänoikeuksien haltijasta, se poistetaan.

Tietojen ilmoittamista varten kopioi alla olevassa laatikossa näkyvä teksti yhteenvetokenttään ja täytä kaikki kohdat ohjeen mukaisesti.

Kopioi tiedoston sivulle alla oleva teksti ja täydennä kohdat ohjeen mukaan.

{{Tiedoston tiedot
|Kuvaus=
|Lähde=
|Päiväys=
|Tekijä=
}}

Kerro, mitä kuva esittää tai mitä äänitteessä on.

Jos olet itse teoksen tekijä, esimerkiksi valokuva on itse ottamasi, merkitse kohtaan ”oma teos”, ”itse otettu valokuva” tai vastaava. Muussa tapauksessa merkitse, miltä verkkosivulta, kirjasta tai vastaavasta muusta lähteestä kuva on. Lähde on välttämätön tieto silloin, kun kuvalle on merkitty vapaa käyttöoikeus, mutta kuva ei ole tallentajan oma teos. Se on tekijänoikeuslain mukaan välttämätön myös silloin, kun kuvaa käytetään sitaattioikeuden perusteella.

Päiväys tarkoittaa ajankohtaa, jolloin teos on julkaistu, valokuva on otettu tai äänite tehty. Se ei tarkoita kuvan tallentamispäivää Wikipediaan. Päiväys on erityisen tärkeä tieto silloin, kun teoksen tekijänoikeuksien katsotaan vanhentuneen.

Tekijä (tekijät) on luonnollinen henkilö, joka on luonut teoksen. Jos ei tekijästä tiedetä muuta, tekijäksi tulee ilmoittaa se henkilö, jonka nimi on ilmoitettu julkaistun teoksen yhteydessä. Teoksella voi olla myös useita tekijöitä. Jos tekijää ei ole mainittu eikä se ole muuten tiedossa, on ilmoitettava tieto julkaisijasta tai kustantajasta.

Tekijä on lain mukaan ”ilmoitettava sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii.” Logon tekijää (suunnittelijaa) ei ole välttämätöntä ilmoittaa, mutta sekin on toivottavaa.

|Tekijänoikeuksien haltija=

Kun tekijää ei ole mainittu teoksen yhteydessä, tulee mainita julkaisija tai kustantaja. Koska julkaisija tai kustantaja eivät ole tekijöitä, älä käytä ”tekijä”-tietoa. Sekä tekijää että kustantajaa tai julkaisijaa ei ole tarpeellista eikä teknisesti mahdollista kertoa.

Sinun on merkittävä tiedoston kuvaussivulle käyttöoikeudesta kertova malline.

Sitaattioikeusmallinetta käytettäessä tulee mallineeseen merkitä myös kuvan käyttökohde eli artikkeli, jossa kuvaa käytetään. Käyttökohde merkitään näin: {{Mallineen nimi|Käyttökohde}}.

Teoksen tekijällä on myös niin sanottuja moraalisia oikeuksia. Kun teoksesta valmistetaan kappale tai teos kokonaan tai osittain saatetaan yleisön saataviin, on tekijä ilmoitettava sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii. Teosta ei saa muuttaa siten, että tekijän kirjallista tai taiteellista arvoa tai omalaatuisuutta loukataan. Teosta ei myöskään saa saattaa yleisön saataviin tekijää loukkaavassa muodossa tai yhteydessä. Teosta ei saa turmella, vääristellä, typistää tai muuten muuttaa niin, että teoksen luonne tai muoto muuttuu. Esimerkiksi teoksen esittämistä sille sopimattomassa ympäristössä (pornografia, politiikka, mainokset) pidetään tekijän kunniaa loukkaavana. Moraalisia oikeuksia ei voi pääsiassa myydä, eikä niistä luopua. [3]

• Wikipedia:Tekijänoikeudet
• Ohje:Tiedostojen tallentaminen
• Ohje:Kuvien lisääminen
• Avoimia aineistoja -lista

• Resolution:Licensing policy Wikimedia Foundationin hallituksen päätös ei-vapaiden kuvien käyttämisestä
• Yhteenveto ei-vapaan sisällön käytöstä eri Wikimedia-hankkeissa

1. ↑ Suomen tekijänoikeuslaki (8.7.1961/404) (22 §) Finlex®. (24.3.1995/446). Helsinki: Oikeusministeriö ja Edita Publishing Oy.
2. ↑ ^{a b} Suomen tekijänoikeuslaki (9 §) Finlex®. (14.10.2005/821).
3. ↑ Suomen tekijänoikeuslaki (4. luku) Finlex®. (22.12.1995/1654).
4. ↑ ^{a b} Suomen tekijänoikeuslaki (5. luku) Finlex®. (14.10.2005/821).
5. ↑ Kuvaoikeuksien ABC – Kuvasto kuvasto.fi.
6. ↑ http://www.multibase.fi/tuotteet/julkaisutoiminta/kirja_tekijanoikeuksista_fi.shtm