Vimpeli

Vimpeli Vindala
vaakuna	sijainti
Vimpelin kunnanvirasto
Sijainti	63°09′40″N, 023°49′20″E
Maakunta	Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Järviseudun seutukunta
Kuntanumero	934
Hallinnollinen keskus	Vimpelin kirkonkylä
Perustettu	1866
Kuntaliitokset	Osa Alajärvestä (1927)
Kokonaispinta-ala	328,79 km² 255:nneksi suurin 2022 [1]
– maa	287,32 km²
– sisävesi	41,47 km²
Väkiluku	2 633 227:nneksi suurin 31.8.2024 [2]
– väestötiheys	9,16 as./km² (31.8.2024)
Ikäjakauma	2020 [3]
– 0–14-v.	13,9 %
– 15–64-v.	55,7 %
– yli 64-v.	30,4 %
Äidinkieli	2023 [4]
– suomenkielisiä	97,2 %
– ruotsinkielisiä	0,2 %
– muut	2,6 %
Kunnallisvero	9,60 % 48:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja	Sam Leijonanmieli[6][7]
Kunnanvaltuusto	21 paikkaa
2021–2025[8]  • HV1  • Kesk.  • PS  • Vas.  • Kok.  • KD 1 Haloo Vimpeli	8 7 2 2 1 1
www.vimpeli.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Vimpeli (ruots. Vindala) on Suomen kunta Etelä-Pohjanmaan maakunnassa Lappajärven itärannoilla. Kunnassa asuu 2 633 ihmistä^[2] ja sen pinta-ala on 328,79 km², josta 41,47 km² on vesistöjä.^[1] Väestötiheys on 9,16 asukasta/km². Vimpelin naapurikunnat ovat Alajärvi, Lappajärvi, Perho ja Veteli.

Vimpelin kunta on perustettu 2. tammikuuta 1866, jolloin Vimpeli irtautui Lappajärven emäseurakunnasta kappeliseurakunnaksi. Suomen kunnista Vimpeli on 28. vanhin.

Reserviupseerikoulun edeltäjä, Vimpelin sotakoulu (Vimpelin koulu), toimi Pokelan kylässä vuosina 1917–1918. Vimpeli tunnetaan myös suksipitäjänä, ja melkoinen osa talvisodan aikana käytetyistä suksista oli valmistettu Vimpelissä.

Vimpeli tunnetaan Vimpelin Vedon ansiosta nykyisin erityisesti pesäpallopaikkakuntana; Vimpelin Veto on voittanut Superpesismestaruuden kuusi kertaa kausilla 1960, 1965, 2010, 2016, 2017 ja 2022. Vuosina 2011–2015 Veto oli viidesti putkeen hopeasijalla häviten joka kerta Sotkamon Jymylle. Talvilajeissa Vimpeli tuli tunnetuksi hiihdosta Vimpelin Hiihdot -tapahtuman ansiosta, jota järjesti aikoinaan Vimpelin Vedon hiihtojaosto. Nykyisin hiihtoharrastusta vetää Vimpelin Hiihtoseura (ViHs), jonka ansioista Vimpeliin on rakennettu hyvät hiihtomahdollisuudet.

Vimpelin varhaisimmasta asutuksesta tiedetään hyvin vähän. Seutu oli vielä keskiajalla eräaluetta, jossa kävivät sekä pietarsaarelaiset että lapualaiset erämiehet. Ensimmäiset vakituiset asukkaat olivat Ähtävänjokea pitkin tulleet ruotsalaiset, jotka asettuivat Lappajärven itärannalle 1500-luvun alussa. Vielä saman vuosisadan aikana seudulle tuli myös hämäläisiä ja savolaisia. Ruotsalaisasutus pysyi hallitsevana vielä 1700-luvulle saakka. Vuonna 1750 asukkaita oli noin 170.

Vimpelin seutu kuului Pietarsaaren seurakuntaan ja siirtyi 1637 osaksi Lappajärven kappeliseurakuntaa. Vuonna 1806 Vimpelistä tuli Lappajärven saarnahuonekunta ja oma kirkko rakennettiin jo seuraavana vuonna. Vimpelin kappeliseurakunta perustettiin 1812 ja itsenäiseksi seurakunnaksi Vimpeli muodostui 1867.^[9]

1800-luku oli Vimpelissä voimakasta edistyksen kautta. Vimpeliläisen Erkki Jäykän (Lillstrang) kehittämä ”Vimpelin aura”, suomaiden kuivatus sekä viljelysmaiden kalkitus toivat hyvinvoinnin lisäksi Vimpelille maatalouden mallipitäjän maineen. Pitäjään perustettiin 1858 Jäykän ystävän Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen lahjoituksen turvin yksi Pohjanmaan ensimmäisistä kirjastoista ja 1868 avasi ovensa Järviseudun ensimmäinen kansakoulu. Vuonna 1880 Vimpelissä oli asukkaita 2236.^[9]

1900-luvun alussa Vimpeli teollistui nopeasti. Kuntaan perustettiin muun muassa tervatehdas, kalkinpoltto yleistyi ja suksiteollisuus sai alkunsa. Vimpelissä tuotettiin 1930-luvulla noin puolet Suomen suksista. Joulukuussa 1917 tammikuuhun 1918 kunnassa toimi Vimpelin sotakoulu, kurssi, jolla koulutettiin joukkueen- ja ryhmänjohtajia suojeluskunnille. Vuonna 1943 Vimpelin perustettiin alueen ensimmäinen oppikoulu.

Vimpelin väkiluku pysyi 1900-luvulla varsin vakaasti 4 000 asukkaan tuntumassa. Hetkellinen muuttotappiokausi 1970-luvulla pudotti asukasluvun lähelle 3 500, mutta vuosikymmenen lopulla väkiluku alkoi jälleen kasvaa. 1990-luvulla kunnan asukasmäärä lähti laskuun ja 2011 mennessä kunnan asukasluku oli 3 233.^[9]

Vimpelin kunnanvaltuuston pitkäaikaisena puheenjohtajana 1973–1990 toimi Pekka Niemi, jonka johtama Järviseudun Peruna Oy oli merkittävä työllistäjä paikkakunnalla.^[10]

Lappajärven itärannalla sijaitsevan Vimpelin maisemia hallitsevat loivapiirteiset kalliokumpareet ja laajat suot.^[9]

Vimpelin kallioperä on kivilajikoostumukseltaan vaihteleva. Länsi- ja keskiosissa on pääasiassa gneissiä, pohjoisosassa graniittia ja pegmatiittia ja kaakkoisosassa graniittia. Etelässä on kalkkikivialue, joka ulottuu Alajärven puolelle. Kalliopaljastumia on pääasiassa korkeimpien kohoumien lakiosissa. Yleisin maalaji on moreeni, joka muodostaa paikoin matalia harjanteita. Myös turvetta on varsin paljon, mutta harjuaineksia ja savea on sen sijaan vähän. Hieta- ja hiesumaita on etenkin Lappajärven rannalla ja Savonjoen alajuoksulla.

Pinnanmuodoiltaan Vimpeli on pääasiassa loivasti kumpuilevaa kankaremaata. Vimpelin maasto kohoaa lännestä itään. Lappajärvi on 69 m:n korkeudella, mutta Mustanen kunnan itärajan tuntumassa Perhon puolella on jo 173 m:n korkeudella. Kunnan korkein kohouma on Lakeaharju Lappajärven kaakkoispuolella. Vimpelin maa-alasta yli puolet on suota. Laajimmat suot ovat Sääksneva ja Isoneva.^[9]
Lappajärven itäosan lisäksi kunnan järviä ovat Sääksjärvi, Patanan tekojärven eteläosa, Pikku Kontojärvi, Iso Kontojärvi ja Kakkurinjärvi. Huomattavimmat joet ovat Porasenjoki, Savonjoki, Poikkijoki ja Paaluoma.^[9]

Hallapuro, Huopana, Kirkonkylä, Koskela, Lakaniemi, Pokela, Pyhälahti, Rantakylä, Sääksjärvi, Viitaniemi, Vinni.

Vuoden 2017 lopussa Vimpelissä oli 2 974 asukasta, joista 2 047 asui taajamassa, 914 haja-asutusalueilla ja 13:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Vimpelin taajama-aste on 69,1 %.^[11] Kunnassa on vain yksi taajama, Vimpelin kirkonkylä.^[12]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnista Vimpelissä toimii Alajärven seurakunta. Seurakunnan sisällä vaikuttaneita huomattavimpia herätysliikkeitä ovat herännäisyys, lestadiolaisuus sekä beckiläisyys. Evankelisen ja viidennen herätysliikkeen vaikutus on ollut Vimpelissä vähäisempää. Kansanlähetys, Herättäjä-Yhdistys ja Rauhanyhdistys toimivat Vimpelissä aktiivisesti.^[14]

Helluntaiherätyksen piirissä Vimpelissä toimii Vimpelin helluntaiseurakunta.^[15] Helluntaiseurakunnan rukoushuone sijaitsee Vimpelin keskustassa Patruunantiellä. Lisäksi seurakunnalla on Kahvila Nisunjyvä ja lähetyskirpputori Vimpelin keskustassa.^[16]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Vimpelin alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.^[17]

Vimpelin elinkeinorakenne on hyvin teollisuuspainotteinen. Vuonna 2015 Vimpelissä oli 985 työpaikkaa. Niistä 10 prosenttia oli alkutuotannossa, 37 % jalostuksessa (koko maassa 20 %) ja 52 % palvelualoilla.^[18]

Kunnassa sijaitsee muun muassa Rautaruukin tehdas, jossa valmistetaan Rannilan kattopeltiä. Rautaruukin lisäksi teollisuusyrityksiä ovat Nordkalk Oy, Eurosteri Oy, ViaCon Oy, Tikli-Group Oy, Vimpelin Teollisuusmaalaus Oy, PL-Air Oy, Vimpelin Listapalvelu Oy, VPT-keittiöt ja Plastec.

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Vimpelin Osuuspankki sekä kaksi alumiinitikkaita ja muita metallituotteita valmistavaa yritystä, A.J.Kujala ja Tikli Group Oy.^[19]

Vimpelissä annetaan luokkien 1-4 perusopetusta Aapiskujan koululla, sekä 5-9 luokkien opetusta Vimpelin yhteiskoululla. Vimpelissä on oma lukio. Ammatillista koulutusta saa Järviseudun ammatti-instituutissa, jolla on toimipisteet Vimpelissä, Lappajärvellä, Alajärvellä ja Töysässä.^[20]

Vimpelissä sijaitsevat pesäpallomuseo, suksitehdasmuseo, Pyöreä kirkko ja Savonjoen saaressa pesäpallostadion Saarikenttä. Keskustan puistossa on Kari Ovaskan suunnittelema Pesäpalloilija-patsas ja Vimpelin sotakoulun muistomerkki. Lakeaharjulla on hiihtokeskus, josta on näkymät Lappajärvelle.

Vimpelin pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla vimpeliläinen jouluaamun paisti. Se on paistetusta naudanlihasta, verimakkarasta ja leipäjuustosta tehty keitto.^[21]

• Vimpelin Hiihtoseura (ViHs)
• Vimpelin Veto (ViVe)

Annetut äänet viimeisimmissä kunnallisvaaleissa.^[22] (lähde: YLE, Vaalitulospalvelu)

Vuosi	muut		KESK		PS		VAS		KOK		KD		SDP
	Ääniä	%	Ääniä	%	Ääniä	%	Ääniä	%	Ääniä	%	Ääniä	%	Ääniä	%
2017	–	–	673	39,4	185	10,8	163	9,5	–	–	117	6,8	52	3,1
2021	507	34,9	453	31,2	124	8,5	119	8,2	109	7,5	105	7,2	36	2,5

Seuraavat henkilöt ovat toimineet Vimpelin kunnanjohtajina:^[23]

• 1967–1969: Leevi Rentola
• 1970–1971: Veikko Väisänen
• 1971–1974: Heikki Kemppainen
• 1975–1984: Tuomo Tegelsten
• 1984–1986: Timo A. Säkkinen
• 1986–1991: Kari Virranta
• 1991–1995: Sten Varila
• 1996–1998: Liisa Pitkänen
• 1999–2010: Jyri Mäntylä
• 2011–2015: Juhani Laasanen
• 2015–2017: Anita Paavola
• 2017–2018: Timo Kärkkäinen
• 2019– Sam Leijonanmieli

• Juho Haveri (1876–1961), opettaja ja kansanedustaja
• Reijo Hongisto (s. 1962), kansanedustaja
• Erkki Jäykkä (1827–1858), maanviljelijä, vaivaiskassan hoitaja ja lautamies
• Eeli Kivinen (Vimpelin Väinämöinen, 1900–1990), kanteleensoittaja, näyttelijä, laulaja, säveltäjä
• Matti Latvala (1868–1964), maanviljelijä ja kansanedustaja
• Sam Leijonanmieli (s. 1990), kunnanjohtaja
• Santeri Mäkelä (1870–1937/1938), kansanedustaja ja kirjailija
• Pekka Niemi (1938–1997), yrittäjä ja yritysjohtaja, teollisuusneuvos
• Väinö Rankila (1911–1970), kansanedustaja
• Esa Rannila (s. 1954), yrittäjä ja yritysjohtaja, teollisuusneuvos
• Anders Oskar Törnudd (1824–1898), pappi ja valtiopäivämies
• Jukka Vihriälä (s. 1945), kansanedustaja ja maanviljelijä

• Luettelo Vimpelin julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

• Honkonen, Terhi & Uusitupa, Jari-Matti: Vimpelin historia. Helsinki: Vimpelin seurakunta ja kunta, 2009. ISBN 978-951-96934-1-5

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vimpeli Wikimedia Commonsissa

• Vimpelin kunnan kotisivu
• Tilastokeskus - Vimpelin avainluvut
• Vimpelin Seurakunta
• Perinteinen kalkkiuuni hohkaa tuhannessa asteessa ja tuottaa 60 000 kiloa kalkkia, Yle.fi (Perinnepolttoa)