Siirry sisältöön

Veikkausliiga

Wikipediasta
Veikkausliiga
Meneillään oleva kausi
Veikkausliigan kausi 2025
Laji jalkapallo
Maa(t)  Suomi
Perustettu 1990
Toimitusjohtaja Timo Marjamaa
Motto Tunnusta väriä
Joukkueita 12
Hallitseva mestari KuPS
Eniten mestaruuksia HJK (17)
Sarjataso 1.
Alempi taso Ykkösliiga
TV Ruutu+ (kaikki ottelut), Yle (6-7 ottelua)
Aiheesta muualla
Sivusto

Veikkausliiga on Suomen jalkapallon korkein sarjataso. Veikkausliigassa pelaa 12 joukkuetta. Sarjaan nousemista ja putoamista ohjaa Suomen jalkapallon sarjajärjestelmä. Sarjakaudet pelataan yleensä huhti-marraskuun välisenä aikana. Kukin joukkue pelaa kahdentoista joukkueen kaksinkertaisen runkosarjan, jonka jälkeen kuusi parhaiten sijoittunutta pelaa kaksinkertaisen mestaruussarjan ja jälkimmäiset kuusi joukkuetta yksinkertaisen karsintasarjan. Sarjan voittaja saa paikan UEFA:n Mestarien liigan karsintaan ja toiseksi sekä kolmanneksi sijoittuneet saavat paikan Konferenssiliigaan. Sarjassa viimeiseksi sijoittunut joukkue putoaa Ykkösliigaan ja toiseksi viimeinen karsii paikasta Ykkösliigan nousukarsinnan voittaneen joukkueen kanssa.[1]

Veikkausliiga muodostettiin vuonna 1990 seurajohtoiseksi pääsarjaksi ja se on tunnettu vuodesta 1992 sen pääsponsorin, Veikkauksen, mukaisesti.[2] Veikkausliiga on seurojen hallinnoima organisaatio, joka hallinnoi miesten jalkapalloilun pääsarjaa ja sen kaupallisia oikeuksia. Suomen Palloliitto vastaa sarjan lisenssijärjestelmästä, erotuomariasioista sekä kurinpitoasioista. Veikkausliigan toimitusjohtajana on marraskuusta 2010 lähtien toiminut Timo Marjamaa ja hallituksen puheenjohtajana marraskuusta 2020 lähtien Kaarlo Kankkunen.[3][4]

Veikkausliiga on kesälajien suosituin palloilusarja ja Suomen toiseksi suosituin palloilusarja jääkiekon SM-liigan jälkeen.[5] Veikkausliigan yleisökeskiarvo on ollut viime vuosina nousussa ja kaudella 2024 yleisökeskiarvo oli noin 3 000 katsojaa ottelua kohden.[6] Veikkausliigan televisiointi-oikeudet ovat Nelonen Medialla ainakin vuoteen 2027 saakka, joka lähettää kaikki ottelut Ruutu-palvelussa. Yle Urheilu näyttää kanavillaan vähintään 6–7 ottelua kaudessa.[7][8]

Veikkausliigassa on pelannut sarjan perustamisen jälkeen 43 jalkapalloseuraa. Sarjan 35. kautena mestaruuden on voittanut useimmiten Helsingin Jalkapalloklubi (17 kertaa). HJK:n lisäksi mestaruuden on voittanut kymmenen seuraa: Haka (5), Tampere United (3), FC Jazz (2), Kuopion Palloseura (2), FC Kuusysi (1), TPV (1), MyPa (1), FC Inter Turku (1), Seinäjoen Jalkapallokerho (1) ja IFK Mariehamn (1). Ainoastaan HJK on pelannut jokaisella Veikkausliiga-kaudella. Veikkausliiga sijoittuu vuosina 2024–2025 UEFA:n maapisterankingissa eurooppalaisten sarjojen keskinäisessä vertailussa sijalle 38.[9]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Suomen jalkapallon historia

Sarjan perustaminen (1990–1991)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Veikkausliigan edellinen logo

Seurojen johtaman jalkapallosarjan perustamista pohdittiin ensimmäisen kerran 1970-luvun lopulta lähtien. Sarjan esikuvana toimi menestyksekkääksi osoittautunut jääkiekon SM-liiga. Sarjahanke konkretisoitui 20. maaliskuuta 1989 kun Suomen Palloliiton ja SM-seurat ry:n välillä kirjoitettiin sopimus Jalkapalloliiga ry:n perustamisesta.[10]

Sarja aloitti toimintansa kaudella 1990 nimellä Futisliiga. Uuden sarjan myötä sarjaan tulivat mukaan runkosarjan jälkeen pelattavat pudotuspelit.[10] Sarjan kaksiosaisessa loppuottelusarjassa pelasivat 1980-luvulta tutut kestomenestyjät Helsingin Jalkapalloklubi ja Lahden FC Kuusysi, jotka vuorottelivat mestareina seuraavina vuosina. HJK voitti ensimmäisen liigamestaruuden ja seuraavana vuonna oli puolestaan Kuusysin vuoro. Kauden 1992 päätteeksi voittaja oli jälleen HJK.[11][12]

Muotoutuminen Veikkausliigaksi (1992–2000)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
FC Jazzin ja TPS:n välinen ottelu Porisssa lokakuussa 1996.

Kauden 1991 jälkeen sarjan pääsponsoriksi tuli Veikkaus, jonka nimi on tästä lähtien ollut osa suomalaisen miesten jalkapallon pääsarjaa. HJK:n rinnalle 1990-luvun merkkitekijöiksi nousivat porilainen FC Jazz ja anjalankoskelainen MyPa. MyPa nousi Veikkausliigaan kaudeksi 1992, jolloin seuraa tähdittivät valmentaja Harri Kampman sekä tulevat suomalaisen jalkapalloilun ikonit Jari Litmanen ja Sami Hyypiä.[11][13]

Brasilialaistähdillä vahvistunut FC Jazz voitti mestaruudet vuosina 1993 ja 1996. Porilaisten mestaruusvuosien väliin mahtui TPV:n yllätysmestaruus vuonna 1994 ja FC Hakan mestaruus vuonna 1995. Kaikkina näinä neljänä vuotena hopeaa otti MyPa. Erityisesti TPV:n voittoa on pidetty sensaatiomaisena ja osoituksena henkisen valmennuksen merkityksestä, sillä seuran pelaajamateriaalia pidettiin varsin tavanomaisena, minkä lisäksi seura oli menettänyt edellisen kauden kaksi suurinta pelaajansa paikalliskilpailijalleen.[11][14] Kausien 1995 ja 1996 päätteeksi hallitseva mestari putosi Ykköseen. Näin kävi sekä TPV:lle ja yllättäen myös Hakalle, vaikka joukkueessa pelasivat sarjan parhaimmistoon kuuluvat Valeri Popovitš ja Oleg Ivanov.[13]

Kaudella 1997 Suomen mestaruuden voittanut HJK selviytyi vuonna 1998 ensimmäisenä suomalaisseurana Mestarien liigaan. HJK pelasi Mestarien liigassa Benficaa, Kaiserslauternia ja PSV Eindhovenia vastaan. Joukkueessa pelasivat muun muassa Valioliigaan myöhemmin siirtyneet Mikael Forssell ja Aki Riihilahti.[15][16][17] Kotimaassa valtikan otti kuitenkin FC Haka. Haka palkkasi valmentajakseen Keith Armstrongin ja nousi kaudeksi 1998 takaisin pääsarjaan voittaen tämän jälkeen kolme mestaruutta putkeen vuosina 1998–2000. Tähän ei yksikään seura aiemmin ollut pystynyt. MyPa puolestaan otti kolme peräkkäistä pronssia vuosina 1999–2001.[11][13]

Eräs 1990-luvun lopun puhutumpia tapauksia oli helsinkiläisen lähiöseuran PK-35:n nousu Pasi Rautiaisen valmentamana neljän kauden aikana Kolmosesta Veikkausliigaan kaudeksi 1998.[18] Syksyllä 1998 liikemies Hjallis Harkimo osti joukkueen, joka nimettiin uudelleen FC Jokereiksi. Samalla Harkimo aloitti Töölön jalkapallostadionin suunnittelun ja rakentamisen. Jokereiden tähtijoukkue putosi kuitenkin pääsarjasta kauden 2001 päätteeksi ja vuonna 2003 seura päätyi HJK:n omistukseen.[13]

Tamperelaisten menestyskausi (2001–2007)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
RoPS:n jalkapallo-ottelu Oulussa vuonna 2014.

2000-luvun alussa merkittävä kehitysaskel oli Veikkausliigan ja Suomen Palloliiton välisen työnjaon selkiyttäminen vuonna 2001. Uuden sopimuksen mukaisesti seurojen hallinnoima Veikkausliiga sai oikeuden neuvotella itsenäisesti markkinointi- ja televisiointioikeuksista. Palloliiton vastuulle puolestaan jäi sarjajärjestelmän ja seurojen osallistumisoikeuden hallinnointi.[10] 2000-luvun alussa Veikkausliigan merkkitekijäksi nousi Tampereen Ilveksen ja TPV:n fuusiona syntynyt Tampere United.[19] Tamperelaisseura voitti vuosien 2001–2007 välisenä aikana Suomen mestaruudet vuosina 2001, 2006 ja 2007 sekä yhteensä kuusi SM-mitalia.[13]

Tamperelaisten mestaruusvuosien väliin mahtui HJK:n tuplamestaruus Keith Armstrongin valmentamana kausilla 2002 ja 2003. Armstrongin entinen seura Haka palasi mestariksi ja vuonna 2005 MyPa saavutti viimein mestaruuden edellisinä vuosina voittamansa kahdeksan mitalin huipennnukseksi.[11] Kaudella 2005 Veikkausliigan ympärillä kuohui erityisesti AC Allianssin talousvaikeuksien johdosta. Seuran omistajaksi tullut belgialais-kiinalainen liikemiesryhmä osoittautui vedonlyöntihuijareiksi. Seuran valmentaja ja ulkomaalaispelaajat järjestivät tahallisen tappion Hakaa vastaan heinäkuussa 2005. Seuran ympärille kehittynyt vyyhti johti lopulta seuran sulkemiseen pois sarjasta tammikuussa 2006.[13]

Helsinkiläisten kultakausi (2008-2014)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuva HJK:n ottelusta vuonna 2017.

Kauden 2008 päätteeksi Veikkausliigaan saatiin kokonaan uusi mitalikolmikko, kun turkulainen FC Inter voitti mestaruuden, pari vuotta aikaisemmin liigaan noussut espoolainen FC Honka otti hopeaa ja FC Lahti otti pronssia. Erityisesti Hongasta suunniteltiin pääkaupunkiseudulla vastavoimaa HJK:lle sekä pelillisesti että ilmiönä. Vaikka Honka voittikin vielä hopeaa kausilla 2009 ja 2013, alkoi vuonna 2009 kuitenkin HJK:n ennätykselliseksi muodostunut kuuden kultamitalin putki. Vuoden 2011 liigamestaruuden HJK voitti vielä kaikkien aikojen suurimmalla marginaalilla, 24 pisteen erolla.[11][13]

Seurojen talousvaikeudet aiheuttivat kuitenkin jälleen ongelmia pääsarjassa. Vuonna 2011 Wilson Raj Perumalin ympärille kehittyi laaja Veikkausliigaa koskenut sopupelitutkimus. Ottelufiksariksi paljastunut Perumal oli tehnyt satojentuhansien eurojen sijoituksen Tampere Unitediin, minkä lisäksi tutkimus koski myös Rovaniemen Palloseuraa. Keskusrikospoliisin tutkimuksen seurauksena useat RoPS:n afrikkalaispelaajat vangittiin sekä tuomittiin rangaistuksiin ja Tampere United suljettiin pois sarjasta. Talousvaikeuksiin ajautuivat myös FC Honka, joka luopui sarjapiakasta kauden 2014 jälkeen ja MyPA, jonka rahoitus hiipui kun seuraa tukenut Myllykoski-yhtiö myytiin UPM:lle. MyPa:n liigalisenssi evättiin tammikuussa 2015.[13]

Ammattimaisten olosuhteiden aika (2015–)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaudella 2015 Suomen mestarien listaan lisättiin uusi nimi. Ensimmäisellä liigakaudellaan 2014 hopealle yltänyt Seinäjoen Jalkapallokerho kirkasti mitalinsa kultaiseksi Simo Valakarin johtamana.[11] SJK:n menestys käynnisti Veikkausliigassa myös uusien stadionhankkeiden kauden. Ensimmäisen uudet stadionit rakentuivat pohjalaismaakuntiin: Seinäjoelle rakentui vuonna 2016 paikallisten yrittäjien voimin uusi jalkapallostadion, jota seurasi samana vuonna Vaasan uusi Hietalahden jalkapallostadion. Stadionsuunnitelmia syntyi pian myös Kokkolassa, Pietarsaaressa, Kuopiossa, Oulussa, Lahdessa ja Espoossa.[20] Seuraavana uusista stadioneista toteutui Tampereen Tammelan stadion, joka avattiin vuonna 2024. Pietarsaaren Project Liv Arena valmistuu kesällä 2025.[21][22]

Seuraavalla kaudella Veikkausliigan mestariksi nousi niin ikään ensikertalainen, sarjassa kaudesta 2005 pelannut ahvenanmaalainen IFK Mariehamn. Maarianhaminalaisten mestaruutta pidettiin suurena altavastaajan tekemänä yllätyksenä, joka huomioitiin laajasti myös maailmalla.[23] Seinäjoen ja Maarianhaminan jälkeen HJK palasi Mika Lehkosuon johtamana mestaruuskantaan tuplamestaruudellaan vuosina 2017–2018. Kaudesta 2017 lähtien kahdeksan perättäistä mitalia ottanut Kuopion Palloseura nousi HJK:n haastajaksi ja voitti mestaruuden vuonna 2019 Jani Honkavaaran johtamana.[24]

Kaudella 2020 Veikkausliigaan vaikutti kansainvälinen koronapandemia, jonka vuoksi sarjakausi aloitettiin poikkeuksellisesti vasta heinäkuussa. 2020-luvun alkupuolta sarjaa on hallinnut HJK, joka voitti neljä mestaruutta putkeen vuosina 2020–2023. HJK:n suurimpana haastajana on ollut KuPS, joka kauden 2020 pronssin jälkeen nousi kolme kertaa peräkkäin hopealle kausilla 2021–2023 ja mestaruuteen vuonna 2024.[24]

Sarjajärjestelmä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Veikkausliigassa on kaudella 2024 12 joukkuetta. Liigassa ottelun voitosta saa kolme pistettä ja tasapelistä yhden pisteen. [25]

Liigan mestari pääsee Mestarien liigan karsintojen toiselle karsintakierrokselle. Toiseksi sijoittunut ja eurolopputurnauksen voittanut joukkue pääsevät Konferenssiliigan karsintojen ensimmäiselle karsintakierrokselle. Liigan viimeiseksi sijoittunut joukkue tippuu Ykkösliigaan ja toiseksi viimeiseksi sijoittunut karsii liigapaikasta Ykkösliigan nousukarsinnan voittanutta joukkuetta vastaan kaksiosaisessa liigakarsinnassa.[25]

Osallistuvilta seuroilta vaaditaan muun muassa taloudellisia edellytyksiä sekä olosuhdeohjelman pykälien täyttämistä liigalisenssin myöntämiseksi.[26]

Mikäli sarjan päätyttyä joukkueet ovat tasoissa, paremmuuden ratkaisee:

  • a) Maaliero eli tehtyjen ja päästettyjen maalien erotus.
  • b) Tehtyjen maalien lukumäärä.
  • c) Kaikkien a) ja b) kohdan soveltamisen jälkeen jäljellä olevien tasapisteisiin päätyneiden joukkueiden keskinäisten ottelujen 1) pisteet, 2) maaliero, 3) tehdyt maalit.
  • d) Jos c-kohdan soveltamisen jälkeen kahden tai useamman joukkueen kesken ei sijoitusta voida määritellä, ratkaisee näiden joukkueiden keskinäinen ottelu tai ottelut.

Runkosarja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joukkueet pelaavat kaksinkertaisen (yksi ottelu jokaista joukkuetta vastaan koti- ja vieraskentällä) runkosarjan. Runkosarja kestää huhtikuusta syyskuuhun.[25]

Mestaruus- ja haastajasarjat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Runkosarjassa kuusi parhaiten sijoittunutta joukkuetta pelaavat yksinkertaisen (yksi ottelu jokaista joukkuetta vastaan koti- tai vieraskentällä) mestaruussarjan. Kuusi heikoiten sijoittunutta joukkuetta taas pelaavat yksinkertaisen haastajasarjan. Mestaruus- ja haastajasarjat pelataan syys-lokakuussa.

Mestaruussarjan ensimmäiseksi sijoittunut joukkue on Veikkausliigan mestari. Haastajasarjan viimeiseksi jäänyt joukkue tippuu Ykkösliigaan.[25]

Hallinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liigaa hallinnoi Jalkapalloliiga ry, jonka hallituksen puheenjohtajana on marraskuusta 2020 lähtien toiminut Kaarlo Kankkunen. Hallituksessa istuu yksi jäsen kustakin liigaseurasta.[27] Liigan toimitusjohtaja on Timo Marjamaa. Liigan toimisto sijaitsee Helsingissä Töölön jalkapallostadionin tiloissa.[28] Alempien sarjatasojen toiminnasta vastaa Palloliitto ja sen piirit.

Liigalla on päätäntävalta muun muassa markkinointi- ja televisiointisopimuksistaan. Sarjajärjestelmän hyväksyy Palloliitto liigan esityksestä (sopimus vuodelta 2001).[10] Seurojen liigalisenssien myöntämisestä päättää liigahallituksen ja Palloliiton liittohallituksen yhteinen liigalisenssikomitea.[26]

Palloliitto ja Veikkausliiga allekirjoittivat 24. joulukuuta 2015 kausia 2016–2020 koskevan sopimuksen jalkapallon ylimmän sarjatason (Veikkausliiga) järjestämisestä. Sopimuksen sisältö on Palloliiton ja Veikkausliigan asettamien työryhmien esitysten mukainen.[29]

Liiga on eurooppalaisten jalkapallon ammattilaisliigojen yhteistyöjärjestön European Leaguesin jäsen.[30]

Puheenjohtajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[10]

Toimitusjohtajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[10]

Joukkueet kaudella 2024

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joukkue Kaupunki Perustettu Päävalmentaja Kapteeni
AC Oulu Oulu 2002 Suomi Rauno Ojanen Suomi Niklas Jokelainen
Ekenäs IF Raasepori 1905 Espanja Gabriel Garcia Xatart Ghana Enoch Kofi Edu
FC Haka Valkeakoski 1934 Pohjois-Irlanti Andy Smith Suomi Niklas Friberg
FC Inter Turku 1990 Suomi Vesa Vasara Suomi Juuso Hämäläinen
FC Lahti Lahti 1996 Suomi Toni Lindberg Suomi Mikko Viitikko
HJK Helsinki 1907 Suomi Ossi Virta Suomi Joona Toivio
IF Gnistan Helsinki 1924 Suomi Jussi Leppälahti Suomi Jukka Raitala
IFK Mariehamn Maarianhamina 1919 Portugali Bruno Romão Suomi Robin Sid
Ilves Tampere 1931 Suomi Joonas Rantanen Suomi Otso Virtanen
KuPS Kuopio 1923 Suomi Jani Honkavaara Suomi Petteri Pennanen
SJK Seinäjoki 2007 Suomi Toni Lehtinen Suomi Ville Tikkanen
VPS Vaasa 1924 Suomi Jussi Nuorela Suomi Jesper Engström

Stadionit kaudella 2025

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joukkue Kaupunki Kotikenttä Kapasiteetti Kuva
AC Oulu Oulu Raatin stadion 4 400
FC KTP Kotka Arto Tolsa Areena 4 780
FC Haka Valkeakoski Tehtaan kenttä 3 516
FC Inter Turku Veritas Stadion 9 372
FF Jaro Pietarsaari Pietarsaaren keskuskenttä 2 000
HJK,

IF Gnistan

Helsinki Töölön jalkapallostadion 10 770
IFK Mariehamn Maarianhamina Wiklöf Holding Arena 1 635
Ilves Tampere Tammelan stadion 8 000
KuPS Kuopio Kuopion keskuskenttä 5 000
SJK Seinäjoki OmaSp Stadion 5 817
VPS Vaasa Hietalahden jalkapallostadion 6 009

Entiset joukkueet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[33]

Mestaruuspatsas

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liigan mestaruuspatsas on naantalilaisen taiteilijan Timo Iivosen suunnittelema ja toteuttama, ja se on ollut käytössä ensimmäisestä liigakaudesta 1990 lähtien. 15 kilogrammaa painava ja 80 senttimetriä korkea patsas esittää kahta jalkapalloilijaa pallontavoittelutilanteessa. Patsas on hitsattu yhteen noin 300 osasta.[34]

2000-luvun alkuun asti patsas tunnettiin nimellä Futura-patsas yhteistyökumppani Nesteen mukaan, mutta sittemmin patsaasta on käytetty vain nimeä Veikkausliigan mestaruuspatsas.[35] Taiteilija Iivonen työskenteli liigan perustamisen aikoihin Naantalin Neste-huoltoasemalla, mitä kautta patsasprojekti tuli hänen toteutettavakseen.[34]

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joukkueiden pelaajabudjetit kaudella 2024

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joukkue Pelaajabudjetti (€)
HJK 2 200 000
KuPS 1 000 000
FC Inter 895 000
Ilves 875 000
SJK 840 000
AC Oulu 750 000
VPS 670 000
FC Haka 650 000
FC Lahti 650 000
IF Gnistan 650 000
IFK Mariehamn 478 000
Ekenäs IF 467 000

Lähde:[36]

Televisio ja radio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Veikkausliigan kotimaan televisio-oikeudet on omistanut vuodesta 2015 Sanoma Media Finland, jonka Ruutu+-palvelussa näytetään kaikki Veikkausliiga-ottelut. Tällä hetkellä voimassa oleva sopimus käsittää kaudet 2023-2027. Helsingin Sanomien tietojen mukaan sopimuksen arvo on kolme miljoonaa euroa.[37] Lisäksi liigan otteluita näytetään Ylen kanavilla, joka näyttää kaudessa 6-7 ottelua Nelonen Median kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti.[38]

Veikkausliigan kansainväliset televisio-oikeudet on omistanut vuodesta 2023 lähtien saksalaistaustainen Onefootball-jalkapallomediayhtiö.[39] HS:n tietojen mukaan sopimuksena arvo on kaksi miljoonaa euroa.[40]

Aikaisemmin liigaa on televisioitu ainakin Ylen,[41] Nelosen,[42] Urheilukanavan,[43] Canal+:n,[44] URHOtv:n[44] ja Kutosen[45] kanavilla sekä Veikkauksen VeikkausTV-verkkopalvelussa.[46] Liigan ja Urho-TV:n välinen televisiointisopimus kattoi kaudet 2010–2014 ja oli Yle Urheilun tietojen mukaan arvoltaan noin kuusi miljoonaa euroa.[47] Urho-TV lopetti toimintansa huhtikuussa 2014, ja sillä oli ollut jo aiemmin vaikeuksia täyttää sopimuksen mukaisia maksuja.[48]

Radiossa liigan ottelutapahtumia seurattiin vuoteen 2018 asti Yle Puheen Jalkapallokierroksessa.[49]

Tilastoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mestarit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Luettelo jalkapallon SM-mitalisteista

[50][51]

Kausittain

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joukkueittain

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joukkue Mestaruudet
HJK 17
Haka 5
TamU 3
Jazz 2
KuPS
Kuusysi 1
TPV
MyPa
Inter
SJK
IFK Mariehamn

Maalikuninkaat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[51][52]

Kausi Pelaaja Joukkue Maalit
1990 Puola Marek Czakon Ilves 16¹
1991 Suomi Kimmo Tarkkio Haka 23
1992 Brasilia Luiz Antônio
Suomi Ismo Lius		 Jazz
HJK		 21
1993 Suomi Antti Sumiala Jazz 20
1994 Brasilia Dionísio TPV 17
1995 Venäjä Valeri Popovitš Haka 21
1996 Brasilia Luiz Antônio Jazz 17
1997 Brasilia Rafael HJK 11
1998 Suomi Matti Hiukka RoPS 11
1999 Venäjä Valeri Popovitš Haka 23
2000 Suomi Shefki Kuqi Jokerit 19
2001 Suomi Paulus Roiha HJK 22
2002 Suomi Mika Kottila HJK 18
2003 Suomi Saku Puhakainen MyPa 14
2004 Suomi Antti Pohja TamU 16
2005 Suomi Juho Mäkelä HJK 16
2006 Suomi Hermanni Vuorinen Honka 16
2007 Brasilia Rafael Lahti 14
2008 Suomi Aleksandr Kokko
Suomi Henri Myntti		 Honka
TamU		 13
2009 Suomi Hermanni Vuorinen Honka 16
2010 Suomi Juho Mäkelä HJK 16
2011 Suomi Timo Furuholm Inter 22
2012 Georgia Irakli Sirbiladze Inter 17
2013 Suomi Tim Väyrynen Honka 17
2014 Suomi Jonas Emet
Argentiina Luis Solignac		 Jaro
IFK Mariehamn		 14
2015 Suomi Aleksandr Kokko[53] RoPS 17
2016 Suomi Roope Riski SJK 17
2017 Suomi Aleksei Kangaskolkka[54] IFK Mariehamn 16
2018 Brasilia João Klauss[55] HJK 21
2019 Slovenia Filip Valenčič Inter 16
2020 Suomi Roope Riski HJK 16
2021 Suomi Benjamin Källman
Kamerun Tuco		 Inter
SJK		 14
2022 Skotlanti Lee Erwin Haka 20
2023 Serbia Bojan Radulović HJK 18
2024 Englanti Ashley Coffey
Nicaragua Jaime Moreno		 AC Oulu
SJK		 12²

¹ Kimmo Tarkkio pääsi samaan maalimäärään pudotuspelien jälkeen.

² Jaime Moreno pääsi samaan maalimäärään Ashley Coffeyn kanssa Eurolopputurnauksen jälkeen.

20-vuotistähdistöjoukkue

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liiga ja Veikkaus valitsivat liigan 20-vuotisjuhlavuonna 2009 liigan siihenastisen historian tähdistöjoukkueen. 11 pelaajan lisäksi valittiin valmentaja, joukkueenjohtaja ja erotuomari.[35]

Eniten otteluita pelanneet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tilanne kauden 2021 jälkeen.[56]
Pelaaja Joukkue Kaudet Ottelut
1. Suomi Toni Huttunen MyPa 1992–2009 441
2. Suomi Mikko Hauhia FC Lahti, HJK 2003–2019 416
3. Suomi Ari Nyman FC Inter 2000–2018 406
4. Venäjä Suomi Valeri Popovitš TPV, Ilves, FC Haka, HJK 1993–2009 395
5. Suomi Saku Puhakainen FC Kuusysi, TPS, MyPa 1995–2009 382
6. Suomi Tommi Kautonen Reipas, FC Haka, MyPa, VPS, FC Lahti 1990–2006 376
7. Suomi Juuso Kangaskorpi MP, MyPa, VPS, FC Haka 1993–2008 373
8. Suomi Tuomas Aho HJK, Mypa, HIFK 1999–2017 371
9. Venäjä Suomi Alexei Eremenko FF Jaro, HJK 1991–2005 360
10. Suomi Aarno Turpeinen OTP, FC Oulu, RoPS, HJK 1990–2004 358
Suomi Henri Lehtonen FC Inter 2000–2017 358
Brasilia Rafael HJK, FC Jazz, FC Lahti 1997–2016 358

Eniten maaleja tehneet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tilanne kauden 2021 jälkeen.[56]
Pelaaja Joukkue Kaudet Maalit
1. Venäjä Suomi Valeri Popovitš TPV, Ilves, Haka, HJK 1993–2009 166
2. Brasilia Rafael HJK, Jazz, Lahti 1997–2016 136
3. Suomi Saku Puhakainen Kuusysi, TPS, MyPa 1995–2009 114
4. Suomi Juho Mäkelä HJK, SJK, IFK Mariehamn, VPS, HIFK, PS Kemi 2003–2018 111
5. Brasilia Luiz Antônio Jazz, HJK, MyPa 1992–2003 94
6. Suomi Antti Pohja Kuusysi, MyPa, FinnPa, Jokerit, TPV, VPS, TamU, HJK 1994–2010 87
7. Suomi Timo Furuholm Jazz, Inter 2003–2021 85
Suomi Jari Vanhala Jaro, HJK, FinnPa, Inter 1991–1999 85
9. Suomi Ismo Lius HJK, Kuusysi, RoPS, MyPa, Lahti 1991–1999 84
10. Gambia Demba Savage Honka, HJK 2008–2021 80
Suomi Akseli Pelvas HJK, IFK Mariehamn, KuPS, SJK 2007–2020 80

Erotuomarit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tilanne kauden 2021 jälkeen.[57]+[58]
Erotuomari Kaudet Ottelut
1. Petteri Kari 1997–2016 284
2. Antti Munukka 2007– 252
3. Mattias Gestranius 2006– 243
4. Jouni Hyytiä 1996–2012 237
5. Mikko Vuorela 1994–2008 220
6. Dennis Antamo 2010– 211
7. Jari Järvinen 2010– 201
8. Tony Asumaa 1998–2012 188
9. Ville Nevalainen 2011– 182
10. Tero Nieminen 2003–2015 169

Veikkausliigakentät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tämä osio pitäisi jakaa uudeksi artikkeliksi nimeltä Veikkausliigakentät.
Lisätietoja saattaa olla artikkelin keskustelusivulla.
Syy: On jonkun mielestä tähän artikkeliin turhaa ja tarpeetonta triviaa.

Ohessa on esitetty sijaintikunnittain kentät, joilla on pelattu Veikkausliigaottelu(ita) (suluissa päivä ja ottelupari ensimmäisestä kentällä pelatusta Veikkausliiga-ottelusta, lähteenä Veikkausliigan ottelutilastot 1990-2013[59]. 2014 alkaen tiedolle on esitetty erikseen lähde)

Uusin listan kentistä on Seinäjoen Jouppilanvuoren tekonurmi (ensimmäisen kerran 2014). Sitä edeltävät viimeisimmät uudet kentät olivat Turun urheilupuiston yläkenttä (ensimmäisen kerran 2013), Kouvolan keskuskenttä ja Turun Paavo Nurmi Stadion (molemmat vuonna 2012).

Yleisömäärät[64]

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kausi Yleisökeskiarvo Kausi Yhteensä
1990 1 322 439 530
1991 1 904 376 904
1992 1 990 393 990
1993 2 491 398 602
1994 1 886 343 261
1995 2 161 393 256
1996 2 289 372 240
1997 2 045 276 066
1998 2 110 284 799
1999 1 943 333 186
2000 2 149 425 557
2001 2 238 443 092
2002 1 973 315 760
2003 2 352 428 132
2004 2 615 476 005
2005 2 695 490 546
2006 2 910 456 968
2007 2 975 538 515
2008 2 631 478 917
2009 2 388 434 778
2010 2 224 403 879
2011 2 160 427 746
2012 2 036 403 243
2013 2 287 452 833
2014 2 045 405 037
2015 2 574 509 707
2016 2 551 505 123
2017 2 478 490 714
2018 2 308 457 035
2019 2 620 424 424
2020 1 581 208 756
2021 1 315 213 025
2022 1 894 306 869
2023 2 705 438 310
2024 2 919 487 473

Maratontaulukko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilanne kauden 2022 jälkeen (kausilla 2015-2018 pelattiin vuosittain 198 ottelua, maaleja sarjataulukossa vuonna 2015: 448[65], vuonna 2016: 459, vuonna 2017: 542, vuonna 2018: 490[66] (huom. Kuusysin ottelut eivät löydy tuloslähteestä[59] kotijoukkuenimellä, pitää etsiä vastustajien otteluista). Veikkausliigaotteluita 1990 – 2014 on pelattu yht. 4452 kpl[67] + 4×198 (2015-2018). Otteluiden maalisumma (1990-2014) taulukossa on yhteensä 11952 maalia[67] + 448 + 459 + 542 + 490 (2015-2018). Protestilla ratkenneet ottelut on taulukossa esitetty 3-0/0-3 –tuloksin, ks. taulukon alla luettelo niistä. Pisteet on laskettu 3 p voitosta ja 1 p tasapelistä (myös kaudelta 1990, jolloin oli vielä käytössä 2 p voitosta pistejärjestelmä; se muuttui 3 p:een 1991).

Seura Kaudet O V T H TM PM P
1. HJK 33 947 529 241 177 1660 835 1828
2. Haka 25 688 313 156 219 1029 814 1095
3. FC Inter 26 751 291 190 270 1042 933 1063
4. MyPa 23 657 293 167 197 949 713 1046
5. TPS 25 704 249 178 277 928 977 925
6. KuPS 24 691 246 170 275 893 986 908
7. FC Lahti 23 663 234 186 243 832 870 888
8. RoPS 25 729 229 177 323 828 1036 864
9. VPS 23 669 222 180 267 790 862 846
10. Jaro 22 621 192 162 267 758 901 738
11. IFK Mariehamn 18 521 182 139 200 656 728 685
12. Honka 14 396 173 116 107 629 458 635
13. Ilves 15 424 154 105 165 547 600 567
14. Jazz (aik. PPT) 14 397 145 111 141 573 563 546
15. TamU 11 301 146 72 83 435 329 510
16. SJK 9 268 111 64 93 332 298 397
17. Kuusysi 6 169 79 36 54 258 228 273
18. MP 7 189 59 46 84 212 266 223
19. FinnPa 6 162 56 50 56 206 214 218
20. HIFK 7 202 52 61 89 226 303 217
21. FC KTP (aik. FC KooTeePee) 8 214 48 47 119 210 364 191
22. JJK 6 184 47 44 93 232 333 185
23. Allianssi 4 107 44 27 36 151 157 159
24. Jokerit 4 121 41 35 45 151 150 158
25. TPV 4 109 34 24 51 140 174 126
26. AC Oulu 4 106 30 24 52 126 180 114
27. PS Kemi 3 99 24 19 56 96 166 91
28. FC Hämeenlinna 3 74 13 23 38 76 133 62
29. FC Oulu 2 59 15 14 30 74 110 59
30. PK-35 2 60 15 18 27 68 89 57
31. Kotkan TP 2 62 13 17 32 58 99 56
32. OTP 2 55 11 18 26 49 85 51
33. KPV 2 49 13 7 29 47 79 46
34. Atlantis 1 33 12 9 12 45 47 45
35. TP-47 2 52 12 8 32 56 91 44
36. Reipas 2 55 9 11 35 52 139 38
37. TP-Seinäjoki 1 27 5 12 10 22 34 27
38. Viikingit 1 26 5 8 13 25 44 23
39. Ponnistus 1 26 6 3 17 19 63 21
40. Kumu 1 22 1 7 14 13 43 10
yht. sarakesumma 411 11 628 4 353 2 982 4 354 15 493 15 494 16 035

Erikoisuudet:

- Jälkikäteen muutetut otteluiden tulokset (taulukkoon laskettu joko 0–3 tai 3–0)

  • 29.6.1994 Kuusysi–TPV tulokseksi 0–3 (TPV:n vastalausevoitto, ottelu päättyi 1–0)
  • 21.4.2013 ottelu RoPS–FC Lahti tulokseksi 3–0 (RoPS:n vastalausevoitto, ottelu päättyi 1–1).
  • 13.4.2014 ottelu MIFK–VPS tulokseksi 0–3 (IFK:lla 13 pelipassitonta pelaajaa, ottelu päättyi 1–0). [68]
  • 26.10.2014 HJK–RoPS tulokseksi 3–0 (RoPS:n Mika Mäkitalo pelioikeudeton, ottelu päättyi 0–3) [69]
  • 21.8.2022 ottelu AC Oulu–FC Inter tulokseksi 0–3 (FC Interin vastalausevoitto, ottelu päättyi 1–0).

- vuoden 1990 pudotuspelien rp-ratkaisuun päättyneet ottelut on esitetty maalien osalta 90 min tulos, voitto/häviö on rp-ratkaisun mukainen (näin ratkaistuja otteluita on yht. 5, joista HJK ja Kuusysi kumpikin 2, yksi Haka, KuPS, MP, Reipas, RoPS ja TPS).

  • Taulukossa ei ole esitetty play-offs-ottelua 9.9.1990 RoPS-MP 3–4rp (0–0, 90 min) (ei lasketa VL-otteluksi, koska ottelu uusittiin).

Sijoitukset kausittain

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[51][33][66]

Seura Perustettu Kaudet 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24
1. HJK 1907 35 1. 5. 1. 3. 3. 3. 9. 1. 4. 2. 4. 2. 1. 1. 6. 2. 2. 7. 4. 1. 1. 1. 1. 1. 1. 3. 2. 1. 1. 5. 1. 1. 1. 1. 3.
2. Inter 1990 28 – – – – – – 6. 10. – 5. 7. 5. 6. 7. 4. 5. 10. 9. 1. 5. 6. 2. 2. 9. 9. 4. 11. 9. 7. 2. 2. 4. 5. 6. 7.
3. Haka 1934 27 8. 3. 6. 10. 6. 1. 11. – 1. 1. 1. 4. 3. 2. 1. 4. 3. 2. 8. 6. 8. 10. 12. – – – – – – – 10. 8. 4. 9. 6.
4. KuPS 1923 26 6. 10. 12. – 14. – – – – – – 8. 9. 14. – 10. 13. – 13. 12. 2. 6. 10. 7. 7. 9. 7. 2. 3. 1. 3. 2. 2. 2. 1.
5. TPS 1922 25 7. 9. 9. 8. 8. 6. 3. 4. 6. 9. 11. – – 9. 5. 9. 7. 3. 6. 3. 3. 5. 3. 8. 12. – – – 11. – 11. – – – –
6. RoPS 1950 25 5. 7. 7. 7. 5. 9. 8. 6. 8. 8. 9. 12. – – 12. 13. – – 10. 14. – 12. – 11. 10. 2. 6. 7. 2. 10. 12. – – – –
7. VPS 1924 25 – – – – – 10. 7. 2. 2. 11. 10 6. 11. – – – 9. 10. 11. 8. 10. 9. 8. 3. 4. 10. 4. 8. 6. 12. – – 8. 3. 5.
8. Lahti 1996 25 – – – – – – – – – 10. 8. 9. 8. 5. 7. 6. 8. 8. 3. 11. 14. – 5. 5. 3. 5. 8. 4. 8. 8. 6. 7. 11. 10. 11.
9. MyPa 1947 23 – – 4. 2. 2. 2. 2. 5. 7. 3. 3. 3. 2. 4. 8. 1. 6. 5. 5. 9. 9. 8. 6. 6. 8.8 – – – – – – – – – –
10. Jaro 1965 22 – 4. 5. 11. 7. 5. 5. 8. 10. – – – 7. 8. 11. 11. 12. 11. 9. 10. 5. 11. 11. 10. 6. 12. – – – – – – – – –
11. IFK Mariehamn 1919 20 – – – – – – – – – – – – – – – 12. 5. 6. 12. 4. 12. 7. 4. 4. 5. 6. 1. 5. 10. 6. 9. 10. 10. 11. 10.
12. Ilves 1931 17 9. 6. 8. 12. 12. 7. 10. – – – – – – – – – – – – – – – – – – 8. 5. 3. 5. 4. 5. 5. 9. 8. 2.
13. Honka 1957 15 – – – – – – – – – – – – – – – – 4. 4. 2. 2. 4. 4. 7. 2. 11.7 – – – 4. 3. 4. 9. 3. 5.9 –
14. Jazz / PPT 1934 14 – 8. 3. 1. 4. 4. 1. 7. 5. 6. 5. 10. 12. 12. 13. – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
15. TamU 1998 11 – – – – – – – – – – 6. 1. 5. 3. 3. 3. 1. 1. 7. 7. 7.6 – – – – – – – – – – – – – –
16. SJK 2007 11 – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – 2. 1. 3. 6. 9. 9. 7. 3. 6. 4. 4.
17. KooTeePee / KTP 1999 9 – – – – – – – – – – – – – 13.4 9. 8. 11. 12. 14. – – – – – – 11. – – – – – 12. – 12. –
18. MP 1929 7 3. 2. 10. 9. 11. 11. 12. – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
19. HIFK 1897 7 – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – 7. 10. 11. – 7. 8. 6. 12. – –
20. Kuusysi 1934 6 2. 1. 2. 4. 9. 13. – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
21. FinnPa † 1965 6 – – – 5. 10. 8. 4. 3. 9. – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
22. JJK 1992 6 – – – – – – – – – – – – – – – – – – – 13. 13. 3. 9. 12. – – – 12. – – – – – – –
23. AC Oulu 2002 6 – – – – – – – – – – – – – – – – – 14. – – 11.6 – – – – – – – – – – 11. 7. 7. 9.
24. TPV 1930 4 – – – 6. 1. 12. – – – 12. – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
25. Jokerit † 1999 4 – – – – – – – – – 4. 2. 11. – 10.4 – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
26. Allianssi † 2002 4 – – – – – – – – – – – – 4. 6. 2. 7.5 – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
27. Hämeenlinna 1991 3 – – – – – – – – – – – – 10. 11. 14. – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
28. PS Kemi 1999 3 – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – 9. 10. 12. – – – – – –
29. Reipas 1962 2 4. 12. – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
30. OTP 1946 2 10. 11.1 – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
31. FC Oulu † 1992 2 – – 11. – 13. – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
32. Kotkan TP † 1927 2 – – – – – – – – – 7. 12. – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
33. TP-47 1947 2 – – – – – – – – – – – – – – 10. 14. – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
34. KPV 1930 2 11. – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – 11. – – – – –
35. Kumu 1964 1 12. – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
36. Ponnistus 1887 1 – – – – – 14. – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
37. TP-Seinäjoki 1955 1 – – – – – – – 9. – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
38. PK-35 1935 1 – – – – – – – – 3.2 – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
39. Atlantis 1995 1 – – – – – – – – – – – 7.3 – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
40. Viikingit 1965 1 – – – – – – – – – – – – – – – – – 13. – – – – – – – – – – – – – – – – –
41. PK-35 Vantaa † 2009 1 – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – 12. – – – – – – – –
42. EIF 1905 1 – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – 12.
43. Gnistan 1924 1 – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – 8.

Huomautukset
† Ovat edesmenneitä jalkapalloseuroja, tieto perustuu wikipedian ko. seura-artikkelissa esitettyyn.

1 OTP ja OLS yhdistivät edustusjoukkueensa ja perustivat FC Oulun, jolle OTP:n sarjapaikka siirrettiin.
2 Hjallis Harkimo osti PK-35:n edustusjoukkueen ja perusti Jokerit, jolle PK-35:n sarjapaikka siirrettiin.
3 Atlantis teki konkurssiin, ja sen sarjapaikka siirrettiin uudelle seuralle Allianssille.
4 Jokerit lopetti toimintansa, ja sen sarjapaikan sai putoajajoukkue KooTeePee.
5 Allianssin liigalisenssihakemus hylättiin, ja seura lopetti toimintansa.
6 TamU suljettiin liigasta talousepäselvyyksien vuoksi, ja seura lopetti toimintansa. AC Oulun liigalisenssihakemus hylättiin, ja seura jatkoi toimintaansa Ykkösessä.
7 Honka oli säilyttänyt liigapaikkansa kentällä, mutta menetti sen valtataistelun takia kabineteissa. 22.12.2014 vapautunut liigapaikka myönnettiin KTP:lle.
8 MYPA:lla ei nähty olevan taloudellisia edellytyksiä selviytyä Veikkausliigakaudesta 2015, ja lisenssi jätettiin myöntämättä. 9.1.2015 ilmoitettiin, että liigapaikka annetaan Ilvekselle.
9 Honka jäi ilman liigalisenssiä kaudelle 2024 taloudellisista syistä. Liigapaikan sai liigakarsinnassa hävinnyt Gnistan.

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Sarjajärjestelmä Veikkausliiga. Viitattu 24.1.2025.
  2. ↑ Fotboll Uppslagsverket i Finland. Viitattu 24.1.2024. (ruotsiksi)
  3. ↑ Hallinto Veikkausliiga. Viitattu 24.1.2025.
  4. ↑ Yhteystiedot Veikkausliiga. Viitattu 24.1.2025.
  5. ↑ Tutkimus: Jääkiekko- ja jalkapallosarjat kiinnostavat suomalaisia Sponsorointi ja tapahtumat ry. Viitattu 24.1.2025.
  6. ↑ Veikkausliigan katsojaluvut nousussa Yle. 2.9.2024. Viitattu 24.1.2025.
  7. ↑ ​Veikkausliigaa Ylen kanavilla myös kausilla 2024 ja 2025 Veikkausliiga. 8.12.2023. Viitattu 24.1.2025.
  8. ↑ ​Sanoma ja Veikkausliiga jatkavat yhteistyötä pitkällä sopimuksella Veikkausliiga. 31.3.2022. Viitattu 24.1.2025.
  9. ↑ UEFA rankings UEFA. 24.1.2024. Viitattu 24.1.2024.
  10. ↑ a b c d e f SM-sarjasta Veikkausliigaan (arkistoitu versio) Urheilumuseo. 12.9.2017. Arkistoitu 24.1.2025. Viitattu 24.1.2025.
  11. ↑ a b c d e f g Liigakaudet (arkistoitu versio) Urheilumuseo. 12.9.2017. Arkistoitu 24.1.2025. Viitattu 24.1.2025.
  12. ↑ HJK (Helsinki) pelikauteen 2020 asti Jukka Joutsi. Viitattu 24.1.2025.
  13. ↑ a b c d e f g h Rönkä, Jukka: Näitä 10 tarinaa ei voi eikä ole tarpeen pyyhkiä pois Suomi-futiksen historiasta Elmo TV. 3.4.2024. Viitattu 24.1.2025.
  14. ↑ TPV:n menestyksen avaimet Yle Elävä arkisto. 4.7.2007. Viitattu 24.1.2025.
  15. ↑ On vain yksi klubi Yle Elävä arkisto. 14.6.2007. Viitattu 24.1.2025.
  16. ↑ Aki Riihilahti, kirjallinen keskikenttämies Yle Elävä arkisto. 21.6.2007. Viitattu 24.1.2025.
  17. ↑ Maalinhimoinen Miklu Forssell Yle Elävä arkisto. 25.5.2007. Viitattu 24.1.2025.
  18. ↑ Pasi Rautiainen pyöräretkellä Yle Elävä arkisto. 21.6.2007. Viitattu 24.1.2025.
  19. ↑ SM- ja cupfutista viideltä vuosikymmeneltä Yle Elävä arkisto. 28.6.2007. Viitattu 24.1.2025.
  20. ↑ Sundelin, Saku-Pekka: Suomifutis, s. 88. Tammi, 2023. ISBN 978-952-04-3302-4
  21. ↑ Tampereen uuden stadionin naisten pukuhuoneesta paljastuu yllätys Iltalehti. 6.4.2024. Viitattu 24.1.2025.
  22. ↑ Project Liv Areenan peruskivi on nyt muurattu Pietarsaaressa Yle. 7.10.2024. Viitattu 24.1.2025.
  23. ↑ ”Suomen Leicester” – IFK Mariehamnin yllätysmestaruus ihastuttaa maailmalla MTV Uutiset. 25.10.2016. Viitattu 24.1.2025.
  24. ↑ a b Joukkuetilastot Veikkausliiga. Viitattu 24.1.2025.
  25. ↑ a b c d e Veikkausliiga www.veikkausliiga.com. Viitattu 17.12.2023.
  26. ↑ a b Veikkausliigalisenssi Palloliitto. Viitattu 13.4.2013.
  27. ↑ Hallinto Veikkausliiga. Viitattu 21.12.2020.
  28. ↑ Yhteystiedot Veikkausliiga. Viitattu 21.12.2020.
  29. ↑ Palloliitto ja Veikkausliiga uuteen sopimukseen 24.12.2012. Veikkausliiga. Viitattu 29.12.2015.
  30. ↑ EPFL Member Profile EPFL. Viitattu 12.4.2009. (englanniksi)
  31. ↑ a b Miettinen, Heikki: Pelttari vei jalkapalloliigan johdon etelästä pohjoiseen. Helsingin Sanomat, 24.11.1991, s. B 17. Lehti HS Aikakoneessa (tilaajille).
  32. ↑ Kaarlo Kankkunen Veikkausliigan puheenjohtajaksi veikkausliiga.com. 27.11.2020. Veikkausliiga. Viitattu 28.11.2020.
  33. ↑ a b Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä urheilumuseo-seurat ei löytynyt
  34. ↑ a b Sulonen, Harri: Naantalilaisen Timo Iivosen patsas palasi kotikentilleen. Pallopiiri, 3.12.2008, nro 4/2008, s. 6. Turku: Suomen Palloliiton Turun piiri. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 10.4.2010. (Arkistoitu – Internet Archive)
  35. ↑ a b Palkinnot Veikkausliiga. Viitattu 19.4.2015.
  36. ↑ Vedättikö miljonääri kaikkia? Kuopiosta paljastui yllättävä tieto www.iltalehti.fi. Viitattu 2.4.2024.
  37. ↑ Jalkapallo | Rahapotti on paisunut 20-kertaiseksi – silti Suomessa eletään kädestä suuhun Helsingin Sanomat. 6.4.2023. Viitattu 17.12.2023.
  38. ↑ ​Veikkausliigan tv-näkyvyys kasvaa – Myös Yle televisioi tulevan kauden huippuotteluja www.veikkausliiga.com. Viitattu 17.12.2023.
  39. ↑ ​Veikkausliigan näkyvyys kasvaa kansainvälisesti yli 100 miljoonan jalkapalloseuraajan saataville www.veikkausliiga.com. Viitattu 17.12.2023.
  40. ↑ ​Veikkausliigan näkyvyys kasvaa kansainvälisesti yli 100 miljoonan jalkapalloseuraajan saataville www.veikkausliiga.com. Viitattu 17.12.2023.
  41. ↑ Veikkausliigaa Ylellä 2015 – "Täysin uudenlainen tv-tuote"​ Yle Urheilu. Viitattu 21.3.2016.
  42. ↑ Veikkausliiga siirtymässä Neloselta Urheilukanavalle 13.1.2006. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 19.4.2015. Viitattu 19.4.2015.
  43. ↑ Veikkausliiga pysyy YLEllä ja Urheilukanavalla 13.1.2009. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 19.4.2015. Viitattu 19.4.2015.
  44. ↑ a b Veikkausliiga poistuu Canal+:n tarjonnasta 2.4.2012. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 19.4.2015. Viitattu 27.10.2009.
  45. ↑ Uusi kanava ”Kutonen” näyttää syksyllä Veikkausliigaa 16.8.2012. Kymppipaikka. Viitattu 13.4.2013.
  46. ↑ Virtanen, Ari: Veikkausliiga näkyy aluksi vain Veikkaus-tv:ssä 2.4.2014. Helsingin Sanomat. Viitattu 4.4.2014.
  47. ↑ Veikkausliigan maksutv-sopimuksen arvo on noin 6 miljoonaa 22.9.2009. Yle Urheilu. Viitattu 14.3.2010.
  48. ↑ UrhoTV ajautui yrityssaneeraukseen 18.10.2013. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 7.4.2014. Viitattu 4.4.2014.
  49. ↑ Jukka Vuorio: Kommentti: Yle Puhe oli kaunis radiokanava, joka kohtasi kurjan lopun pitkän kujanjuoksun jälkeen Seura.fi. 8.2.2023. Viitattu 17.12.2023.
  50. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä rsssf-finhist ei löytynyt
  51. ↑ a b c Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä veikkausliiga-kaudet ei löytynyt
  52. ↑ Finland – List of Topscorers RSSSF. Viitattu 19.4.2015. (englanniksi)
  53. ↑ Aleksandr Kokko voitti maalipörssin 25.10.2015. Veikkausliiga. Viitattu 25.10.2015.
  54. ↑ ​Pelipaikkojen parhaat 2017 nimetty 3.11.2017. Veikkausliiga. Viitattu 5.11.2017.
  55. ↑ ​HJK:n Klauss vei maalikuninkuuden - 21 maalia paras seitsemään vuoteen 28.10.2018. Veikkausliiga. Viitattu 22.12.2018.
  56. ↑ a b Pelaajatilastot Veikkausliiga. Viitattu 17.1.2021.
  57. ↑ Veikkausliigan erotuomaritilasto Veikkausliiga. Viitattu 21.2.2022.
  58. ↑ Veikkausliiga Referees Across Seasons Transfermarkt. Viitattu 21.2.2022.
  59. ↑ a b Ottelutilastot Veikkausliiga. Viitattu 25.10.2015.
  60. ↑ Alaja s. 323
  61. ↑ Helsingin kartat Helsingin kaupunki. Viitattu 25.9.2014.
  62. ↑ Liiganousija SJK avasi voittotilinsä keskisuomalainen (23.4.-14). Arkistoitu 27.12.2014. Viitattu 15.12.2014.
  63. ↑ Helsingin Sanomat 14.8.-05 s. B5
  64. ↑ Yleisömäärät | Kuntopuntari kuntopuntari.wordpress.com. Viitattu 22.12.2018.
  65. ↑ Helsingin Sanomat 26.10.2015 s. A 31Läht
  66. ↑ a b Joukkuetilastot Veikkausliiga. Viitattu 29.1.2018.
  67. ↑ a b Tilastohistoria, Yhteenveto Veikkausliiga. Viitattu 27.10.2015.
  68. ↑ MIFK-VPS 0-3:ksi SPL 25.4.. Arkistoitu 29.11.2014. Viitattu 22.11.2014.
  69. ↑ HJK-RoPS 3-0:ksi SPL. Arkistoitu 10.11.2014. Viitattu 22.11.2014.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Sarelius, Joonas & Peltonen, Tuomas: Veikkausliigan tarinat ja sankarit. Helsinki: Markkinointiviestintä Kärki, 2012. ISBN 978-952-67796-0-7
  • Forsblom, Mauri: Veikkausliiga 1993. Helsinki: Suomen Palloliiton Keski-Uudenmaan piiri ry, 1993. ISSN 1236-9861
  • Forsblom, Mauri: Veikkausliiga 1994. Helsinki: Suomen Palloliiton Keski-Uudenmaan piiri ry, 1994. ISSN 1236-9861

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Veikkausliiga&oldid=22978355”