Naisten Superpesis
| Naisten Superpesis | |
|---|---|
|
Meneillään oleva kausi
Naisten Superpesiksen kausi 2024 |
|
 Superpesiksen logo |
|
| Laji | Pesäpallo |
| Maa(t) |
 Suomi |
| Perustettu | 1989 |
| Edeltäjä | Pesäpallon SM-sarja |
| Toimitusjohtaja | Olli Aro |
| Motto | "Peli synnyttää sankareita" |
| Joukkueita | 13 |
| Hallitseva mestari | Manse PP |
| Eniten mestaruuksia | Kirittäret (12) |
| Alempi taso |
Ykköspesis Suomensarja Maakuntasarja |
| TV |
Nelonen Media [1] Yle |
| Sivusto | Superpesis.fi |
Naisten Superpesis on Suomen pesäpallon korkein sarjataso. Naisten Superpesiksessä pelaa 12 joukkuetta. Sarjaan nousemista ja putoamista ohjaa Suomen Pesäpalloliiton sarjajärjestelmä. Superpesis-kaudet kestävät yleensä toukokuusta syyskuuhun. Kukin joukkue pelaa runkosarjassa 24 ottelua: kaksi ottelua toisiaan vastaan, yhden kotona ja yhden vieraissa. Kaksinkertaisen runkosarjan jälkeen pelataan jatkosarjat, joissa ratkaistaan pudotuspeleihin selviytyvät 8 joukkuetta sekä putoamiskarsintaan sijoittuvat ja putoavat joukkueet.[2] Superpesistä pelataan kaikkina viikonpäivinä. Arkena pelattavat ottelut pelataan iltaisin ja viikonloppu-ottelut iltapäivällä.[3]
Naisten Superpesis perustettiin pesäpallon naisten pääsarjaksi vuonna 1989 Pesäpallon SM-sarjan tilalle.[4] Joukkueet voivat pudota pääsarjasta Ykköspesikseen ja nousta sieltä takaisin. Naisten Superpesiksen televisiointi-oikeudet ovat Nelonen Medialla, joka lähettää kaikki naisten Superpesis-ottelut Ruutu-palvelussa vuoteen 2026 saakka.[5] Televisiointisopimus tuottaa Pesäpalloliitolle arviolta 100 000 euron vuositulot.[6] Sanoman ja Ylen välisen sopimuksen mukaan Yle näyttää kanavillaan vähintään kymmenen Superpesis-ottelua kaudessa.[7] Naisten Superpesiksen toiminnasta vastaa Pesäpalloliiton omistama osakeyhtiö, jonka toimitusjohtajana toimii Olli Aro.[8]
Naisten Superpesis on Suomen katsotuin naisten palloilusarja sekä Ruudun toiseksi katsotuin ohjelma. Superpesis-otteluita katsottiin vuonna 2021 yli miljoona kertaa.[9][10] Kaudella 2023 Naisten Superpesiksen runkosarjan yleisökeskiarvo oli 661 katsojaa.[11]
Naisten Superpesiksessä on pelannut sen perustamisen jälkeen 43 eri pesäpalloseuraa. Näistä 11 on voittanut sarjan mestaruuden: Kirittäret (12), Lapuan Virkiä (9), Pesäkarhut (3), Jyväskylän Kiri (2), Manse PP (2), Oulun Lippo (2), Ikaalisten Tarmo (1), Pattijoen Urheilijat (1), Siilinjärven Pesis (1), Vihdin Pallo (1) ja Viinijärven Urheilijat (1). Kirittäret on voittanut eniten mestaruuksia ja eniten peräkkäisiä mestaruuksia. Ainoastaan Lapuan Virkiä on pelannut jokaisella Naisten Superpesis-kaudella.
Naisten Superpesiksen lisäksi joukkueet osallistuvat talven harjoituskaudella Talvisuperiin. Naisten Superpesistä alempia sarjatasoja ovat Ykköspesis, Suomensarja sekä alueittain pelattavat Maakuntasarjat.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Naisten SM-sarja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Naiset alkoivat ratkaista mestaruutta vuonna 1931. Mestaruus ratkaistiin siten, että ensiksi pelattiin aluemestaruuksista ja aluemestarit ratkaisivat Suomen mestaruuden keskinäisissä otteluissaan, joko pudotuspelein tai useampaan lohkoon jaettuna. Vuosina 1949–1954 mestaruus ratkesi lopullisesti PPL:n ja TUL:n mestareiden kohtaamisessa. Sarjamuotoisesti naisten mestaruudesta on pelattu vuodesta 1955 lähtien.
Superpesis
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Naisten Superpesiksen yleisöennätys on vuodelta 1996, jolloin Oulun Lipon ja Jyväskylän Kirin välistä ottelua oli seuraamassa 3 587 katsojaa.[12]
Kauden rakenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Runkosarja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Naisten runkosarjassa pelataan 110 ottelua. Joukkueita naisissa on kymmenen jotka pelaavat kaksinkertaisen runkosarjan, jonka lisäksi pelataa viiden joukkueen lisälohkot yksinkertaisena sarjana. Jokaiselle joukkueelle kertyy runkosarjassa 22 ottelua. Lisälohkot jaetaan A- ja B-lohkoon. A-lohkossa pelaavat Pori, Lapua, Seinäjoki, Turku ja Rauma. B-lohkossa pelaavat Jyväskylä, Lappeenranta, Siilinjärvi, Viinijärvi sekä Ylihärmä.[13]
Pudotuspelit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pudotuspeleihin pääsevät runkosarjan kahdeksan parasta joukkuetta jotka kohtaavat toisensa ensin puolivälierissä. Puolivälierien voittajat välierissä, joidenka voittajat pääsevät finaaliin, jossa ratkaistaan Suomen mestaruus. Puolivälierät, välierät ja finaalit pelataan paras viidestä-menetelmällä, eli jatkoon pääsee kolmella voitolla. Pronssiottelut pelataan paras kolmesta-menetelmällä eli voittaja saadaan selville kahdella voitolla.
Tuomarit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kaikki Superpesiksen tuomarit artikkelissa: Luettelo Superpesiksen tuomareista
Joukkueet kaudella 2025
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Entiset joukkueet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
|
Tilastot ja luettelot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mestarit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Luettelo pesäpallon Suomen-mestaruusmitalisteista
|
|
Joukkuettain:
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Joukkue | Mestaruudet |
|---|---|
| Kirittäret | 12 |
| Lapuan Virkiä | 9 |
| Porin Pesäkarhut | 3 |
| Jyväskylän Kiri | 2 |
| Oulun Lippo | |
| Manse PP | |
| Ikaalisten Tarmo | 1 |
| Pattijoen Urheilijat | |
| Vihdin Pallo | |
| Viinijärven Urheilijat | |
| Siilinjärven Pesis |
Lyöjäkuningattaret[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
Etenijäkuningattaret[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Iltasanomat.fi − Superpesis jatkaa Nelosella pitkällä sopimuksella
- ↑ Sarjajärjestelmät Superpesis. Viitattu 18.7.2024.
- ↑ Ottelut Superpesis. Viitattu 18.7.2024.
- ↑ Historia Suomen pesäpalloliitto. Viitattu 18.7.2024.
- ↑ Superpesis ja Nelonen tekivät pitkän jatkosopimuksen – finaalipelit olivat Jim-kanavan katsotuimpia ohjelmia Helsingin Sanomat. 23.10.2020. Viitattu 18.7.2024.
- ↑ Superpesiksen yleisömäärät laskussa, myös tv-sopimus hiertää: "Seurojen saama korvaus on tavattoman pieni" Yle. 6.7.2022. Viitattu 18.7.2024.
- ↑ Sanoma ja Yle yhteistyöhön kesän palloilusarjoista: ”Todella merkittävä” Ilta-Sanomat. 20.3.2023. Viitattu 18.7.2024.
- ↑ Superpesiksen uusi organisaatio on valmis – toimitusjohtajaksi Olli Aro, hallituksessa mukana liiketoiminnan, urheilun ja viihteen ammattilaisia Suomen Pesäpalloliitto. 27.6.2023. Viitattu 18.7.2024.
- ↑ Naisten Superpesistä kehitetään yhä ammattimaisempaan suuntaan: ”Sarjassa on valtava potentiaali” Yle. 28.4.2024. Viitattu 18.7.2024.
- ↑ Mainonnan tavoittavuus ja starttimäärät hurjassa kasvussa Ruudussa Sanoma Media. 10.9.2021. Viitattu 18.7.2024.
- ↑ Superpesikseen visioidaan uudistuksia ja hurjia tavoitteita – taustajoukoissa mukana muun muassa Haloo Helsingin kitaristi Yle. 16.9.2023. Viitattu 18.7.2024.
- ↑ Pesis.fi − Kaikkien aikojen yleisöennätys lähellä Porissa sunnuntaina (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.pesis.fi/kilpailutoiminta/sarjaohjelmat/superpesis/naisten_superpesis/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Pesis.fi − Parhaat lyöjät kausittain
Pesäpallon naisten pääsarjakaudet | ||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Cup ja SM-sarja (1931–1989) |
| | ||||||||||||
| Superpesis (1990–) |
| |||||||||||||
| Urheilun pääsarjat Suomessa | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Joukkuelajit |
| ||||
| Yksilölajit |
| ||||
| Hevosurheilu | |||||
| Moottoriurheilu | |||||