Tomorrow (yhtye)

Tomorrow oli brittiläinen vuosina 1966–1968 toiminut yhtye, joka soitti psykedeelistä rockia. Nykyisin yhtye muistetaan parhaiten siitä, että sen kokoonpanoon kuuluivat Yes-yhtyeessä kansainväliseen maineeseen noussut kitaristi Steve Howe sekä Pink Fairies -rumpali John ”Twink” Alder.

Yhtye syntyi The In Crowd -nimisestä rhythm & blues -kokoonpanosta, jota johti laulaja Keith West ja johon Steve Howe liittyi toiseksi kitaristiksi. Yhtyeen jäsenistö vakiintui muotoon Keith West (laulu), Steve Howe (kitara), John ”Junior” Wood (basso) ja John ”Twink” Alder (rummut). Nimeksi yhtye otti Tomorrow’n tyylin muuttuessa. Yhtye pääsi varsin nopeasti soittamaan ajan merkittäviin paikkoihin, kuten Lontoon Roundhouseen ja UFO-klubille Pink Floydin kanssa.^[1]

Tomorrow teki sopimuksen Parlophone-levymerkin kanssa, ja sen ensimmäinen single oli 1967 julkaistu My White Bicycle/Claramont Lake. Single sai vahvan underground-suosion. Sen inspiraationa olivat yhtyeen Amsterdamissa näkemät yhteiseen käyttöön tarkoitetut valkoiset polkupyörät. Säveltäjänimenä West käytti oikeata sukunimeään Hopkins. Toisena tekijänä oli Ken Burgess. Single ei noussut listoille, mutta vakiinnutti yhtyeen aseman.^[1] Lisäksi tästä singlestä tuli eräs psykedeelisen popmusiikin kulttiklassikoista, jota arvostetaan edelleen.^[2]

Toisena singlenään yhtye julkaisi Westin ja Steve Howen sävellyksen ”Revolution”, jota ei pidä sekoittaa The Beatlesin samannimiseen kappaleeseen. Singlen b-puolena oli ”Three Jolly Little Dwarfs”. Tähän aikaan sattunut The Rolling Stonesin Mick Jaggerin ja Keith Richardsin pidätys oli ”Revolutionin” innoittajana. Tomorrow’n saadessa tiedon asiasta yhtyeen oli määrä esiintyä klubilla, joka sijaitsi lähellä News of the World -kohusanomalehden toimitusta Lontoon Fleet Streetillä. Lehteä pidettiin yleisesti pidätyksen aiheuttajana, sillä se oli kirjoittanut väitetystä huumeiden käytöstä Richardsin kotijuhlissa. Rumpali Twink Adler johti vihaisen yleisön piirittämään toimistoa ja poliisien saavuttua jälleen takaisin klubille. Esiintymisen aikana Twink kiersi yleisön joukossa toistaen revolution-sanaa (suom. vallankumous) Howen soittaessa sooloa.

Yhtyeen tuottajalla Mark Wirtzillä oli kunnianhimoinen ajatus rock-oopperasta ja erääksi sen kappaleista piti tulla "Grocer Jackin", joka tuli paremmin tunnetuksi nimellä "Excerpt from A Teenage Opera." Wirtz oli pyytänyt jo The In Crowdia mukaan projektiin jatkaen yhteistyötä sen nimen ja kokoonpanon muuttuessa.

Singlen lauloi Keith West ja taustalla käytettiin suurta orkesteria. Tomorrow’n jäsenistä mukana olivat Junior Wood ja Steve Howe Aynsley Dunbarin ollessa rumpalina. Kappaleesta tuli suuri hitti ja se nousi Englannissa singlelevyjen myyntilistoilla toiseksi. ^[3] Suuria vaikuttajia Excerpt from A Teenage Operan saamaan menestykseen olivat piraattiradiot eli kaupalliset merirosvoasemat Radio Caroline sekä radio London, jotka lähettivät musiikkia ympäri vuorokauden ja tekivät Keith Westin kappaleen näin tutuksi Britteinsaarten lisäksi myös monissa muissa maissa.^[2] Samoihin aikoihin julkaistu Tomorrow’n single Revolution jäi vähälle huomiolle. Yhtye ja etenkin West joutuivat ristiriitaiseen tilanteeseen järjestäjien kiinnittäessä huomion Westiin ja hittikappaleeseen.^[1] Kappaletta ei oltu tarkoitettu yhtyeen esitettäväksi mutta sitä vaadittiin. Irlannissa yhtye esiintyi nimellä Keith West & Tomorrow, koska se oli varattu kiertueelle tällä nimellä. Palkkiot nousivat näin 150 punnasta parhaimmillaan 400 puntaan.

"Teenage Operan" menestys jäi sen julkaisseelta levy-yhtiö Emiltä hyödyntämättä ja itse ooppera ei nähnyt koskaan päivänvaloa. Lisäksi Keith Westin seuraava single "Sam" sai vaatimattoman vastaanoton.^[4] Tämän jälkeen West paneutui oman uransa ohella myös yhtyeensä menestyksen kasvattamiseen ja albumi Tomorrow ilmestyi helmikuussa 1968. Se oli tuolloin kuitenkin jo myöhässä hyötyäkseen psykedelian huippukaudesta osaksi juuri "Excerpt from A Teenage Operan" menestyksen vuoksi, mikä hajotti Mark Wirtzin huomiota Tomorrow-yhtyeen kustannuksella. Albumi tehtiin hyvin nopeasti ja jo tekoaikaan vaatimattomassa 4-raitastudiossa. Albumin mustavalkoinen kansitaide oli yhtyeelle pettymys mikä korosti heille musiikkimaailmassa tapahtuneita muutoksia psykedelian mentyä pois muodista.

Steve Howe muistelee: "Albumin kansi oli taloudellisista syistä mustavalkoinen. Irvistin nähdessäni sen, tarkoitan Sgt.Pepperin jälkeen! Mutta albumi oli jo myöhässä. 1968 oli jotenkin todellinen. Yht'äkkiä meillä ei ollut keikkoja. Innostus ja himo tekemiseen katosi."^[1]

Keväällä 1968 Tomorrowin rivit hajosivat^[5] Yhtyeen hajottua Junior Wood ja Twink tekivät toukokuussa 1968 kahdestaan singlen 10000 Words In A Cardboard Box/Good Wizard Meets Naughty Wizard nimellä The Aquarian Age. Tämä jäi kokoonpanon ainoaksi singleksi, vaikka se herätti jonkin verran huomiota lehdistössä. Twink liittyi Pretty Things -yhtyeeseen ja soitti näiden kunnianhimoisella albumilla S.F Sorrow, joka oli eräs rock-historian ensimmäisistä teema-albumeista ja yleisesti tunnustettu ensimmäinen rock-ooppera.^[6] Howe perusti The Bodast -yhtyeen ja liittyi myöhemmin vuonna 1970 Yes-yhtyeeseen. West teki soolosopimuksen EMI-yhtiön kanssa, mutta hänen soolo-uransa ei saavuttanut kovinkaan suurta menestystä. "My White Bicycle" nousi Nazareth-yhtyeen myötä suosioon vuonna 1975.

Mark Wirtz on julkaissut Teenage Opera -esitykseen tarkoitetun musiikin nimellä A Teenage Opera, jolla Tomorrow’n muusikot ovat mukana. Sen äänitykset tehtiin 1967.

Albumi: Tomorrow:

1. "My White Bicycle"* (Keith Hopkins, Ken Burgess) – 3:17
2. "Colonel Brown"* (Hopkins, Burgess)– 2:51
3. "Real Life Permanent Dream" (Hopkins) – 3:15
4. "Shy Boy"* (Hopkins, Burgess) – 2:26
5. "Revolution"* (Hopkins, Howe) – 3

1. "The Incredible Journey of Timothy Chase" (Hopkins) – 3:17
2. "Auntie Mary's Dress Shop"* (Hopkins, Burgess) – 2:44
3. "Strawberry Fields Forever" (John Lennon, Paul McCartney) – 3:58
4. "Three Jolly Little Dwarfs"* (Hopkins, Burgess) – 2:26
5. "Now Your Time Has Come" (Hopkins) – 4:51
6. "Hallucinations"* (Hopkins, Burgess) – 2:37

• David Wells: 100 Greatest Psychedelic Records. Diamond Publishing, 2005. ISSN 1746-8051

Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi. Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille.