Satakunnan maakunnan kuntien vaakunat
Satakunnan maakunta
Sini-kultakatkoisessa kilvessä pystyyn kavahtanut musta, punavaruksinen kruunupäinen karhu, joka pitää kämmenissään hopeista miekkaa; kruunu ja miekan kahva kultaa; saatteena karhun molemmin puolin yläkentässä seitsensakarainen hopeatähti. |
Vaakuna | Kunnan nimi, vaakunan kuvaus, suunnittelija ja vahvistamispäivä |
---|---|
Eura
Kultakentässä sinisen, sakarakoroisen reunuksen ympäröimänä musta, punavaruksinen karhu pystyasennossa, oikeassa kämmenessään iskuun kohotettu sininen miekka. | |
Eurajoki
Sinisessä kentässä kultainen, kolmimastoinen kuunarilaiva. Heikki Hermonen, 1. tammikuuta 2017 (ottanut käyttöön Luvian vaakunan) | |
Harjavalta
Sinisessä kentässä salamakimppu paaluittain, saatteena sen kummallakin puolella kaksi vinoristiä keskenään hirsittäin, kaikki kultaa. | |
Huittinen
Vihreässä kentässä kaksi kultaista häränotsaa alakkain. Erkki Honkanen, 19. kesäkuuta 1953 | |
Jämijärvi
Kultakentässä palkki, jonka kummallakin puolella saatteena palkeittain lentävä pääskynen, kaikki siniset. | |
Kankaanpää
Sinisessä kentässä alainen, yläreunaltaan liekkikoroinen hopeahirsi, jonka päällikkeenä pystyssä kultamänty. | |
Karvia
Sinisessä kentässä kuusikoroisen tyviön yläpuolella linnake, kaikki kultaa. Olof Eriksson, 28. maaliskuuta 1956
| |
Kokemäki
Sinisessä kentässä hopeinen, kultapäärmeinen ja -nauhainen piispanhiippa. | |
Merikarvia
Sinisessä kentässä hopeinen, kolmimastoinen, etu- ja raakapurjeilla varustettu alus, joka ui aaltokoroisella kultatyviöllä. | |
Nakkila
Sinisessä kentässä kultainen palkki, jossa musta nahkiainen; palkin kummallakin puolella kolme paaluttaista kultatähkää. | |
Pomarkku
Kultakentässä sininen, sahakoroinen lakio; viisi sakaraa ylöspäin. | |
Pori
Kullanvärisessä kilvessä edestäpäin punaisella ritarikruunulla varustettu musta karhunpää punainen kieli ojossa. Kilven alapuolta ympäröi sininen nauha, jossa hopeakirjaimin on lause «Deus protector noster«. Eric O. W. Ehrström, uudelleen piirtänyt Olof Eriksson, 11. joulukuuta 1931 | |
Rauma
Kultaisen latinalaisen ristin jakamassa sinisessä kilvessä neljä minuskeli r-kirjainta, yksi kussakin neljässä kentässä. Carolus Lindberg (piirtänyt uudelleen), 11. syyskuuta 1942 | |
Siikainen
Sinisessä kentässä palkeittain asetettu, hyppäävä, hopeinen, punavaruksinen siika ja sen molemmin puolin saatteena seitsenkärkinen hopeatähti. Pentti Vakkamaa, 5. elokuuta 1952 | |
Säkylä
Sinisessä kentässä punainen, kultapäärmeinen piispanhiippa, alapuolella aaltokoroinen kultatyviö, jossa sininen kirves. Into Linturi ja Yrjö Rintala, 1. tammikuuta 2016 (ottanut käyttöön Köyliön vaakunan) | |
Ulvila
Vihreässä kentässä kultainen Pyhän Olavin kuva, käsissään sotakirves ja valtakunnanomena, istumassa hopeisella valtaistuimella. |
Käytöstä poistuneet tai lakkautettujen kuntien vaakunat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaakuna | Kunnan nimi, vaakunan käytössäoloaika, kuvaus, suunnittelija ja vahvistamispäivä | |
---|---|---|
Ahlainen (1954–1971)
Sinisessä kentässä hopeinen, punavaruksinen lentävä lokki. | ||
Eurajoki (1950–2016)
Kultakentässä punainen, kilven toisesta reunasta toiseen ulottuva, sakarainen, alapuolella aaltokoron rajoittama muuri, josta nousee musta rapu pidellen saksissaan sinistä nahkiaista. | ||
Hinnerjoki (1953–1969)
Sinisessä kentässä vieretysten kolme hopeista, paaluittaista, kivistä vasarakirveen päätä. | ||
Honkajoki (1952–2020)
Sinisessä kentässä kaksikorvainen kultainen haarikka, jonka yläpuolella seitsenkärkinen hopeatähti. |
||
Honkilahti (1951–1969)
Hopeakentässä vihreä kuusi, sen alla vihreä, aaltokoroinen tyviö, jossa hopeinen uiva siika. | ||
Kauvatsa (1951–1968)
Kulta-sinikatkoisen kilven yläkentässä musta, punavaruksinen silkkiuikun pää, alakentässä kolme kultanaurista lehtineen ryhmitettyinä 2 + 1. | ||
Keikyä (1956–1980)
Sinisessä kentässä reunasta reunaan ulottuva yksikaarinen, yläreunaltaan sakarakoroinen silta, jonka alapuolella hammasratas; kaikki hopeaa. Heikki Paaer, 26. lokakuuta 1956 | ||
Kiikoinen (1954–2012)
Kultakentässä nouseva, musta, punakielinen pukki, jonka kaulassa hihnastaan riippuva, hopeinen tuohikontti. | ||
Kiukainen (1950–2008)
Alaisen nyhäisen harjakoron jakaman kilven sinisessä yläkentässä kaksi paaluittaista kultatähkää, kultaisessa alakentässä sininen, aaltokoroinen hirsi. | ||
Kodisjoki (1964–2006)
Punaisessa kentässä kolme kultaista härän iestä alatusten. | ||
Kullaa (1950–2004)
Hopeisessä kentässä punainen, peittämätön pystyyn ladottu sysimiilu, sen yläpuolella painanteisen pilvikoron rajoittama musta yliskenttä (lakio), jossa raudanmerkki ja sen kummallakin puolella kuusisakarainen tähti; kaikki hopeaa. | ||
Köyliö (1950–2015)
Sinisessä kentässä punainen, kultapäärmeinen piispanhiippa, alapuolella aaltokoroinen kultatyviö, jossa sininen kirves. Into Linturi ja Yrjö Rintala, 26. syyskuuta 1950 | ||
Lappi (1951–2008)
Sinisessä kentässä ristissä kaksi hopeista, kultavartista piilua, joiden alakulmassa saatteena hopeinen, kaateinen kuokanterä, näiden yläpuolella kultainen lakio, jossa kolme sinistä, kultaemiöistä pellavankukkaa. | ||
Lavia (1955–2014)
Sini-hopeakatkoinen kilpi. | ||
Luvia (1954–2016)
Sinisessä kentässä kultainen, kolmimastoinen kuunarilaiva. Heikki Hermonen, 15. helmikuuta 1954 | ||
Noormarkku (1956–2009)
Kultakentässä mustalla alasimella istuva punainen orava. | ||
Porin maalaiskunta (1952–1966)
Kultaisessa kentässä nouseva, musta, punakielinen karhu pidellen oikeassa kämmenessään kaateista sinistä ankkuria. | ||
Rauman maalaiskunta (1954–1992)
Sinisessä kentässä kultatyviö, jonka yläpuolella kolme hopeista, lentävää lokkia alatusten; lokkien varukset kultaa. | ||
Säkylä (1953–2015)
Hopeinen tuulimylly sinisessä kentässä. | ||
Vampula (1955–2008)
Sinisessä kentässä alaisesta, koverasta kärjestä nouseva apilaristi, saatteena neljä naulaa 2+2, kärjet vastakkain; kaikki kultaa. |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen kunnallisvaakunat. Suomen Kunnallisliitto, 1982. ISBN 951-773-085-3