Puna-Mustat
| Puna-Mustat | |
|---|---|
 |
|
| Koko nimi | Puna-Mustat |
| Perustettu | 19. maaliskuuta 1941 |
| Entiset nimet |
Puna-Mustat 1941- |
| Kaupunki | Helsinki |
| Kenttä |
|
| Miesten sarjataso | Ykköspesis |
| Naisten sarjataso | Suomensarja |
| Värit |
punainen, musta |
 |
|
| Puheenjohtaja | Juho Juhantalo |
| Omistaja | Puna-Mustat ry |
| Miesten SM-mitalit | |
| Kultaa | 1 (1973) |
| Hopeaa | 1 (1963) |
| Pronssia | 1 (1971) |
| Naisten SM-mitalit | |
| Kultaa | 5 (1970, 1972, 1974, 1975, 1976) |
| Hopeaa | 6 (1966, 1967, 1968, 1969, 1971, 1973) |
| Pronssia | 3 (1964, 1965, 1977) |
Puna-Mustat (käytetään yleisesti lyhennettä PuMu) on pesäpalloseura, jonka kotipaikka on Helsinki. Seuran miesten edustusjoukkue kilpailee pesäpallon toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Ykköspesiksessä. Seura on voittanut miesten Suomen mestaruuden vuonna 1973 ja naisten Suomen mestaruuden viisi kertaa vuosina 1970, 1972, 1974, 1975 ja 1976.[1][2] Puna-Mustat on pelannut miesten pääsarjassa yhteensä 20 kauden ja naisten pääsarjassa 16 kauden ajan.[3]
Puna-Mustat perustettiin talvisodan jälkeen 19. maaliskuuta 1941 osakuntatiloissa Uudella ylioppilastalolla. Seura liittyi välittömästi Suursarjan nimellä tunnettuun pääsarjaan ja pelasi ensimmäisen pääsarjaottelunsa toukokuussa 1941. Jatkosota keskeytti kuitenkin sarjatoiminnan. Puna-Mustat vakiinnutti paikkansa SM-sarjassa 1960-luvulla ja saavutti ensimmäisen SM-mitalin vuonna 1963. Seuran nais- ja miesjoukkueet saavuttivat 1960- ja 1970-luvuilla yhteensä 17 SM-mitalia.[4][5][6]
Seura perustettiin sodassa kotipaikkakuntansa menettäneiden toimesta. Ensimmäiset sodanjälkeiset vuodet pelattiin Hukkien alaisuudessa. Nimi Puna-Mustat on ollut vakituisesti käytössä vuodesta 1949. Seura pelasi ottelunsa vuoteen 1967 saakka Hesperian kentällä. Vuodesta 1968 lähtien seuran kotikenttä on ollut Meilahden pesäpallokenttä.[4][5]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seuran perustaminen ja nimen valinta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seura perustettiin 19. maaliskuuta 1941. Seuran nimi periytyy Karjalan ja Viipurin väreistä, punaisesta ja mustasta, ja alkuperäisen seuran, Viipurin Pallonlyöjien lempinimestä (Viipurin ”Puna-Mustat”)1930-luvulla. Viipurin Pallonlyöjissä peliasun värit esiintyivät mustissa paidoissa ja housissa joiden hihansuut ja kaulus olivat punaiset. Tarinan mukaan nimeä ehdotti 1930-luvun alun VPL:n pelaaja Aulis Hakala.
Seuran ensimmäisenä puheenjohtajana toimi kouluneuvos Väinö Lahtinen. Toiminta alkoi ripeästi ja muut johtokuntaan kuuluneet olivat myös tunnettuja pesäpallopiiristä. Varapuheenjohtajana toimi Enson Kisailijoiden, Pesäpalloliiton Viipurin piirin toimintaa 1930-luvulla hoitanut Antti Vänskä. Sihteerinä toimi Uolevi Lamppu, jonka lisäksi johtokuntaan kuuluivat myös Osmo Kupiainen, Reino Pesonen, Unto Savolainen, Lasse Salminen ja Vilho Nordström.[7]
Ensimmäinen kausi Suursarjassa 1941
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seura peri 1941 suursarjan paikan 1939 sarjassa pelanneilta Viipurin Kisa-Veikoilta ja Enson Kisalijoilta joiden kotipaikka oli menetetty sodan seurauksena. Puna-Mustien katsottiin näin ollen jatkavan näiden seurojen toimintaa. Seurassa pelasi pelaajia myös muista Karjalan alueen menetetyistä seuroista, ainakin Antreasta, Hiitolasta, Salmista ja Terijoelta. Ensimmäisen kauden joukkueeseen kuuluvat pelaajat olivat lähes kaikki viipurilaisia: Lauri Salminen (lukkari), Viljo Pyykkö (lukkari/3-vahti) , Reino Pesonen (sieppari), Reino Salovaara (1-vahti), Sulo Kirsi (2-vahti/lukkari), Pentti Toropainen (polttaja), Aimo Jokinen (2-vahti/3-vahti), Unto Savolainen (2-varavahti), Tauno Salovaara (2-varavahti/3-varavahti), Pekka Uosukainen (koppari), Pentti Pukero (polttaja), Lauri Parkkinen (3-varavahti), Rantanen (sieppari).
Ensimmäisellä kaudella Puna-Mustilla oli kasassa kolme joukkuetta: kaksi miesten joukkuetta ja yksi alle 18-vuotiaiden juniorijoukkue. Seurahistorian ensimmäiset ystävyysottelut käytiin Työväen Mailapoikia vastaan. Puna-Mustat pelasivat historiansa ensimmäisen virallisen sarjaottelun Suursarjassa 18. toukokuuta,1941 vieraskentällä Lauritsalassa. Ottelussa oli vastassa Etelä-Saimaan Kisa. Vastaperustettu Puna-Mustat ehti pelata sarjassa vain neljä ottelua, kun jatkosota keskeytti sarjan ja vei pelaajat rintamalle.[7]
Toiminta sodan jälkeen - Pelaaminen Hukkien nimissä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jatkosodan jälkeen pesäpallotoiminta Helsingissä jatkui. Urheiluvälineistä syntyi kuitenkin pulaa. Pelipaitojen puuttuessa päätettiin toimintaa jatkaa Hukkien nimissä, joilta paidat löytyivät. Hukat oli viipurilaisten, Viipurin Palloseuran entisten jäsenten vuonna 1942 Helsingissä perustama seura, joka pelasi jääpalloa ja jalkapalloa. Hukat perustettiin kun Viipurin Sudet siirtyi takaisin Viipuriin ja Helsinkiin jääneet eivät halunneet siirtyä paikallisiin seuroihin.
Vuoden 1945 mestaruussarjan osallistuvat joukkueet ratkaistiin neljässä karsintasarjassa. Hukat oli mukana läntisen alueen toisessa lohkossa. Hukat sijoittuivat viiden joukkueen yksinkertaisessa sarjassa kolmanneksi. Hukat pelasi muiden karsintalohkojen kolmansia vastaan karsintaturnaukset, joiden voittaja pääsi vielä mukaan Suursarjaan. Hukat voitti kaikki kolme otteluaan ja paikka sarjassa varmistui ottelussa Helsingin Kullervoa vastaan. Suursarja alkoi Heinäkuun lopussa ja Hukat sijoittui sarjassa lopulta neljänneksi. Vaikka Hukkien kotipaikka oli jaon mukaan Lännen alueella, sen pelaajat edustivat Itä-Länsi-ottelussa Itää Viipurin perinteiden mukaisesti. Idän joukkueeseen Hukista valittiin lukkariksi Lauri Salminen, 1-vahdiksi Nils Hagman ja koppariksi Rainer Nuutinen.[8]
Kaudella 1946 uusia pelaajia olivat Tuhkanen ja Lahden Mailaveikoista siirtynyt Lauri Ritvola. Kauden kulkua haittasi Hesperian kentällä ollut peruskorjaus joka valmistui vasta syksyllä. Kotiottelut pelattiin Kaisaniemen kentällä. Heikon kevätkauden mennessä alakanttiin lopullinen sijoitus oli sarjan puolivälissä. Itä-Länsi-otteluun joukkueesta valittiin Unto Liukkunen, Reino Pesonen ja Lauri Salminen. Salminen pelasi lukkarina myös Liitto-Lehdistö-ottelussa Lehdistön joukkueen parhaana ulkopelaajana.[9]
Toiminta eteenpäin
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1962 joukkueen lukkari Heikki Kujala valittiin vuoden lukkariksi ja seuraavana kesänä seura saikin ensimmäisen SM-mitalinsa. Kesällä 1964 seuran lyöjätykki Uuri Ståhlhammar voitti lyöjäkuninkuuden ja valittiin myös vuoden pesäpalloilijaksi. Kaudella 1965 oli kuitenkin edessä putoaminen suomensarjaan.
1966 PuMu jälleen voitti suomensarjan lohkonsa ja nousi mestaruussarjaan. 1967 mestaruussarjassa joukkue sijoittui seitsemänneksi pystyen napsimaan pisteitä kaikilta mitalijoukkueilta, Ulvilalta (hopeaa) jopa kaikki neljä. Ainoa joukkue, jolta PuMu ei pinnaakaan saanut oli pykälää huonommin sijoittunut Halsuan Toivo. Kesällä 1968 PuMu:n kohtalona oli mestaruussarjan viimeinen sija, vaikka pisteitä oli kokonaista 12. Tämä tiesi jälleen sarjatason vaihtumista pykälää alemmas.
Puna-Mustat nousi kuitenkin välittömästi takaisin mestaruussarjaan kaudeksi 1970. Seuraavana kautena tulikin sitten jo pronssiset mitalit. 1972 putoaminen oli jälleen lähellä ja sarjapaikka varmistui vasta uusintaottelun kautta. Vuonna 1973 kolahtikin sitten jättipotti, kun seura voitti Suomen mestaruuden, senkin uusintaottelussa. Seuraavalla kaudella edessä olikin sitten jälleen putoaminen.
Kaudella 2006 miesten joukkue sijoittui Ykköspesiksessä kahdeksanneksi ja naisten joukkue oli Suomensarjan etelälohkon runkosarjan toinen. Naiset karsivat pääsystä Ykköspesikseen, mutta hävisivät Hämeenkyrön Räpsälle.
Kaudella 2007 miesten joukkue jäi Ykköspesiksen etelälohkon viimeiseksi ja putosi näin ollen kaudeksi 2008 Suomensarjaan. Kaudesta 2009 saakka Puna-Mustat on pelannut Suomensarjan Etelälohkossa.
PuMu pelaa kotiottelunsa Meilahden kentällä.
Seuran kotikentät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Meilahden kenttä (1968–)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Meilahden pesäpallokenttä
Puna-Mustat on pelannut kotiottelunsa vuodesta 1968 lähtien Meilahden pesäpallokentällä. Otteluiden myyntitoiminta järjestettiin aluksi yhteistyössä urheilupuistossa toimineen tennisseuran kanssa.[5] Meilahden pesäpallokenttä on Helsingin ensimmäinen erityisesti pesäpalloa varten rakennettu kenttä. Kenttä on peruskorjattu vuonna 2007, jolloin sinne asennettiin uusi hiekkatekonurmi.[10]
Tunnukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Logot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Puna-Mustien 70-vuotislogo -
PuMu-logo
Junioritoiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaudella 2020 Puna-Mustien B-poikajoukkue pelasi Poikien ykköspesistä ja kaudella 2021 B-pojat pelaavat Poikien Superpesistä. PuMulla on juniorijoukkueet myös F, G, E pojat, E tytöt, D ja C pelisarjassa sekä toinen D joukkue kilpasarjassa.
| Pesäpallon junioreiden SM-mitalit | ||||
|---|---|---|---|---|
| Joukkue | Mitalit | Vuodet | Yhteensä | |
| C-tytöt | ||||
 Hopeaa |
2007 | 1 | ||
| Yhteensä: | 1 | |||
Palkinnot ja huomionosoitukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Palkitut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lyöjäkuningas:[11]
|
Etenijäkuningatar:[12]
|
Lyöjäkuningatar:[13]
|
Vuoden lukkari:[14]
|
Vuoden pesäpalloilija:[15]
|
|
|
|
|
- Yrjö Pauloff (1959)
- Matti Huttunen (1961)
- Uuri Ståhlhammar (1962, 1963, 1964)
- Antero Viherkenttä (1963, 1964, 1966)
- Tapani Virtala (1967, 1968, 1969)
- Matti Venäläinen (1969)
- Kari Kelkka (1970, 1971, 1973)
- Pekka Kytö (1970)
- Aulis Paski (1972)
- Ilkka Musto (1973)
- Kari Nordström (1973)[18]
Saavutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Puna-Mustat voitti historiansa ensimmäisen SM-mitalin vuonna 1963, kun seuran miesten edustusjoukkue voitti SM-hopeaa. Seuran ensimmäinen Suomen mestaruus saavutettiin vuonna 1970 seuran naisjoukkueen toimesta. Seuran menestysvuodet ovat olleet erityisesti 1960- ja 1970-luvuilla, jolloin Puna-Mustat voitti yhteensä 17 SM-mitalia.[2]
| Sarja | Saavutus | Määrä | Kaudet |
|---|---|---|---|
| Miehet SM-sarja/Superpesis |
Suomen mestaruus | 1 | 1973 |
| SM-hopeaa | 1 | 1963 | |
| SM-pronssia | 1 | 1971 | |
| Naiset SM-sarja/Superpesis |
Suomen mestaruus | 5 | 1970, 1972, 1974, 1975, 1976 |
| SM-hopeaa | 6 | 1966, 1967, 1968, 1969, 1971, 1973 | |
| SM-pronssia | 3 | 1964, 1965, 1977 |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Aikuiset Puna-Mustat. Viitattu 17.8.2024.
- ↑ a b Mitalistit Suomen pesäpalloliitto. Viitattu 17.8.2024.
- ↑ Pesäpallon maratontaulukot 1931–2023 Mrasilainen. Viitattu 20.9.2024.
- ↑ a b Kaudet 1941–1949 Puna-Mustat. 10.6.2015. Arkistoitu 10.6.2015. Viitattu 17.8.2024.
- ↑ a b c Kaudet 1960–1969 Puna-Mustat. 11.6.2015. Arkistoitu 11.6.2015. Viitattu 17.8.2024.
- ↑ Kaudet 1970–1979 Puna-Mustat. 11.6.2015. Arkistoitu 11.6.2015. Viitattu 17.8.2024.
- ↑ a b http://www.pumu.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=264:kausi-1941&catid=165:kaudet-1941-1949&Itemid=301 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.pumu.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=268:kausi-1945&catid=165:kaudet-1941-1949&Itemid=301 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.pumu.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=267:kausi-1946&catid=165:kaudet-1941-1949&Itemid=301 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Meilahden pesäpallokenttä sai uuden hiekkatekonurmen Helsingin Sanomat. 20.5.2007. Viitattu 17.8.2024.
- ↑ Parhaat lyöjät kausittain Suomen Pesäpalloliitto ry. Arkistoitu 31.12.2017. Viitattu 30.3.2018.
- ↑ Parhaat etenijät kausittain Suomen Pesäpalloliitto ry. Arkistoitu 17.8.2018. Viitattu 26.3.2018.
- ↑ Parhaat lyöjät kausittain Suomen Pesäpalloliitto ry. Arkistoitu 31.12.2017. Viitattu 30.3.2018.
- ↑ Vuoden lukkarit Suomen Pesäpalloliitto ry. Arkistoitu 5.4.2018. Viitattu 30.3.2018.
- ↑ Vuoden pesäpalloilijat pesis.fi. Arkistoitu 5.10.2018. Viitattu 30.3.2018.
- ↑ Itä-Länsi-pelaajat joukkueittain, miehet Rasilainen, Matti. Viitattu 12.1.2018.[vanhentunut linkki]
- ↑ Itä-Länsi-pelaajat joukkueittain, naiset Rasilainen, Matti. Viitattu 12.1.2018.
- ↑ Liitto-Lehdistö-pelaajat joukkueittain, miehet Rasilainen, Matti. Viitattu 14.1.2018.