Puistola

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Helsingin peruspiiriä sekä osa-aluetta. Muita merkityksiä on erillisellä täsmennyssivulla.
Puistola
Parkstad
Kaupungin kartta, jossa Puistola korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Puistola korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Koillinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 411 (osa-alue)
Pinta-ala 2,41 km² 
Väkiluku 6 718 ()[1]
Väestötiheys 2788 as./km²
Osa-alueet on itse osa Suurmetsän kaupunginosaa (ja Puistolan peruspiiriä)
Postinumero(t) 00730, 00750, 00751, 00760, 00770
Lähialueet Tapulikaupunki, Vantaa, Heikinlaakso, Tattarisuo, Malmin lentokenttä, Tapanila, Alppikylä

Puistola (ruots. Parkstad) on Suurmetsän kaupunginosaan kuuluva osa-alue Koillis-Helsingissä, pääradan varrella Tikkurilasta noin kaksi kilometriä etelään ja Malmilta noin kuusi kilometriä pohjoiseen. Puistolaan luettiin aikaisemmin myös pääradan länsipuolella oleva peltoalue, mutta rakentamisensa jälkeen se nimettiin Tapulikaupungiksi ja luokiteltiin kuuluvaksi Suutarilan kaupunginosaan. Piirijaossa osa-alueet Puistola, Tapulikaupunki, Heikinlaakso, Tattarisuo sekä Alppikylä yhdessä muodostavat Puistolan peruspiirin.

Puistolan ja Tapulikaupungin välillä sijaitsee Puistolan rautatieasema. Asema on pääradan varren tärkeä joukkoliikennepiste vaihtoyhteyksien ja asukasmäärän takia.

Useiden muiden Koillis-Helsingin kaupunginosien tavoin myös Puistolan asukasluku on pienenemässä.[2]

Puistolan peruspiiri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin virallisen aluejaon mukaan Puistolan peruspiirin osa-alueita ovat Puistola, Tapulikaupunki, Heikinlaakso, Alppikylä ja Tattarisuo. Vanhassa Puistolassa asuu 6 800 ihmistä ja koko peruspiirissä vajaa 18 500 asukasta (2005). Puistolan peruspiirin postinumeroita ovat 00730, 00750, 00760 sekä 00770. Naapuripiirejä ovat Helsingin puolella Suutarila, Malmi ja Jakomäki. Puistola rajoittuu pohjoisessa Vantaan kaupunginrajaan ja sen naapurina Vantaan puolella on Kuninkaala.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puistola kuului aikanaan Helsingin maalaiskuntaan. Sen alueesta suurin osa on vanhastaan kuulunut Tapaninkylään, pieni osa Ala-Tikkurilaan. Vuonna 1906 Ab Parkstad-Vanda-Puistokylä -niminen yhtiö alkoi palstoittaa aluetta pien­talo­tonteiksi. Palstoitusta jatkettiin vuosi­kymmenien ajan, ja 1930-luvulla alueella oli jo varsin laaja esi­kaupunki­asutus.[3]. Helsinkiin Puistola liitettiin vuoden 1946 alussa Helsingin suuressa alueliitoksessa.

Asuntoalueen nimenä oli aluksi Puistokylä tai Puisto. Muotoon Puistola nimi vakiintui lopullisesti 1930-luvulla. Vuonna 1926 Puistola oli jo vahvistettu lähellä sijainneen Fast­bölen rauta­tie­aseman nimeksi. Tämän aseman mukaan myös Puistolan asunto­alueen nimen ruotsin­kielisenä vastineena käytettiin pitkään nimeä Fastböle, vaikka se varsinaisesti tarkoitti pohjoisempana, nykyisen Vantaan alueella sijainnutta kylää, jonka suomenkielinen nimi nykyisin on Kuninkaala. Rautatieasema sijaitsi tosin Ala-Tikkurilan alueella, mutta sille oli annettu läheisen Fast­bölen kylän nimi, koska asemalta johti tie myös sinne. Nykyinen ruotsin­kielinen käännös­nimi Park­stad vahvistettiin vuonna 1954.[3]

Urheilumahdollisuudet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puistolassa toimivat urheiluseurat Puistolan Urheilijat (PuiU) ja Puistolan Pyry ja PuMa-Volley. Lisäksi alueella toimii pieni seura HO2 (PuiUn 94-pojista eronnut joukkue).

Puistolan urheilu- ja liikuntamahdollisuudet on keskitetty Koudan urheilupuistoon. Koudalla on jalkapallonurmi, tekonurmikenttä, tenniskenttiä, pinnoitettu juoksusuora ja pururata sekä talvisin luistelurata, jääkiekkokaukalo ja hiihtoladut. Koudalla on myös suuri liikuntahalli, joka on päivisin Puistolan peruskoulun käytössä. Koudan nurmikenttä on yleensä PuiUn jalkapallon edustusjoukkueiden käytössä. Koudan urheilupuistoa ylläpitää Helsingin kaupungin liikuntavirasto.

Koudan urheilupuistosta kulkee valaistu yhdyspolku Malmin lentoaseman ympäri kulkevaan ulkoilureittiin.

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Puistolan rautatieasema
    • Helsinkiin K ja P-junat 5-7 minuutin välein, hiljaisina aikoina N ja T junat
    • Tikkurilaan K, I, P, N ja T-junat 5-7 minuutin välein, hiljaisina aikoina harvemmin
    • Keravalle K, N ja T-junat 10 minuutin välein, hiljaisina aikoina harvemmin
    • Lentoasemalle I-junat 10 minuutin välein
  • bussilinjoja:
    • 73 Malmin ja Viikin kautta Karhupuistoon sekä Ala-Tikkurilaan.
    • 74 Malmin ja Viikin kautta Karhupuistoon sekä Heikinlaaksoon.
    • 75 Heikinlaakson ja Jakomäen kautta Rautatientorille.
    • 79 Siltamäen ja Malmin kautta Herttoniemeen.
    • 702 Malmin kautta Savelaan sekä Jakomäkeen.
    • 553/K Malmin ja Maunulan kautta Leppävaaraan.
  • autolla:
    • Kehä III:lta Tikkurilan kohdalla pois, josta Tapulikaupungin suuntaan ja siitä Suuntimotielle

Nummisuutarin palstaviljelyalue

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nummisuutarin viljelyspalsta-alue

Nummisuutarin palstaviljelyalue on Helsingin kaupungin omistama pienviljelyyn tarkoitettu alue Nummisuutarinpuiston yhteydessä Puistolan kaupunginosassa. Palstaviljelyalue on vuokrattu Hyötykasviyhdistys ry:lle, joka vuokraa sitä edelleen yksityisille ihmisille.[4] Palsta-alue koostuu 114 ruudusta, joista suurin osa on pinta-alaltaan noin 5 aaria.[5] Alue on ympäröity kuusiaidalla ja palsta-alueeseen kuuluu oma pysäköintialue. Palstaviljelyalueen naapurissa sijaitsee Nummisuutarinpuisto ja päiväkoti leikkipaikkoineen.[6]

Tunnettuja puistolalaisia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ http://www.aluesarjat.fi/. Tieto on haettu Wikidatasta.
  2. ↑ Jani Jakonen: Ennuste: Asukasluku laskee rajuimmin Ylä-Malmilla Helsingin Uutiset. 23.9.2013. Arkistoitu 30.9.2017. Viitattu 29.9.2017.
  3. ↑ a b Helsingin kadunnimet, Helsingin kaupungin julkaisuja nro 24, s. 192. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1970.
  4. ↑ Viljelyspalstat Rakennusviraston verkkosivu. Helsingin kaupungin rakennusvirasto. Viitattu 14.5.2016.
  5. ↑ Nummisuutarin kartta 2014. Hyötykasviyhdistys. Arkistoitu 10.6.2016. Viitattu 14.5.2016.
  6. ↑ Tuula Fleming: Nummisuutarinpuisto, Lähiympäristön suunnitteluohje Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston kaavoitusosaston julkaisu. 2000. Viitattu 14.5.2016.
  7. ↑ a b c d e Uotila, Timo: Gunnar Uotilan perheen talo Puistolassa. Puistolan alueopas 2020–2021, 2020, s. 13. Helsinki: Puistola-Seura ry. Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 2.6.2021.
  8. ↑ Kirja Helismaan perheen elämästä Puistolassa 1950-luvulla lahitieto.fi. 17.1.2018. Viitattu 2.6.2021.
  9. ↑ Kemppainen, Jouni K.: Tuomas Kyrö oli nuorisorikollinen ja skinhead, kunnes hänestä tuli menestyskirjailija. HS Kuukausiliite, 2.8.2014. Digilehti verkossa (maksullinen). Viitattu 2.6.2021.
  10. ↑ Kantola, Anne: Helsingin Puistolassa on omaperäinen alue, jossa talot näyttävät tulitikkulaatikoilta: ”Asukkaita on täällä moneen lähtöön”. HS Helsinki, 10.7.2019. Digilehti verkossa (maksullinen). Viitattu 2.6.2021.
  11. ↑ Talvitie, Liisa: Jan Vapaavuori kieltäytyi ehdokkuudesta Helsingin pormestariksi – Millainen on hänen oma Helsinkinsä? Apu. 11.11.2020. Viitattu 2.6.2021.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Helismaa, Markku: Reino Helismaa ja perhe Puistolassa 50-luvulla. Helsinki: omakustanne, 2017.
  • Vahde, Juhani: Urheileva Puistola : välähdyksiä Puistolan urheiluseuroista ja urheiluharrastuksista 100 vuoden ajalta. Helsinki: omakustanne, 2010. ISBN 9789529273751

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Puistola&oldid=22709070”