Ostravan raitioliikenne
| Ostravan raitioliikenne | |
|---|---|
 Tatra T5A5 -raitiovaunu Porubassa, Ostravassa |
|
| Sijainti | Ostrava, Tšekki |
| Avattu |
1894 (höyry) 1901 (sähkö) |
| Pituus | 62,7 km |
| Pysäkit | 101 pysäkkiparia |
| Linjoja | 17 |
| Huippunopeus | 80 km/h |
| Raideleveys | 1 435 mm |
| Sähköistys | 600 V |
| Liikennöitsijä(t) | Dopravní podnik Ostrava |
| Matkoja vuodessa | 46,2 miljoonaa (2017) |
| Aiheesta muualla | |
| Viralliset kotisivut | |
Ostravan raitioliikenne (tšekiksi Tramvajová doprava v Ostravě) on Tšekin kolmanneksi suurin raitiotiejärjestelmä. Raitioliikennettä liikennöi Dopravní podnik Ostrava (DPO), joka on kokonaan Ostravan kaupungin omistama yhtiö, joka liikennöi myös kaupungin bussi- ja johdinautoliikennettä. DPO liikennöi 17 linjaa (vuonna 2023), joiden yhteispituus on 231,5 km. Ratojen kokonaispituus on 62,7 km. Ostravan raitiotiet ovat osa ODIS:ia eli Määrin-Sleesian läänin joukkoliikennejärjestelmää.[1]
Suurin osa verkostosta on kaksiraiteista ja pysyy kaupungin rajojen sisällä. Poruban ja Budišovicen välinen raitiolinja 5 on kuitenkin poikkeus, sillä se ei pysy kaupungin rajojen sisällä ja on kokonaan yksiraiteinen kahta kohtausraidetta lukuun ottamatta. Se on toinen Tšekin kahdesta yksiraiteisesta raitiotiestä, joista toinen on Liberecin ja Jablonec nad Nisoun välinen raitiotie.[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Brünner Local-Eisenbahn-Gesellschaft (BLEG, tšekiksi Brněnská společnost místních drah) avasi ensimmäisen höyryraitiolinjan 18. elokuuta 1894 Přívozin ja Vítkovicen välille. Verkosto laajeni ensimmäisen kerran kaksi vuotta myöhemmin, kun Řišský mostille eli nykyiselle Miloš Sýkoran sillalle johtanut haara avattiin. Hulvákyn raitiotie avattiin 1899. Tässä vaiheessa raitioliikenteen vuoroväli oli 20 minuuttia ja raitioteillä tehtiin yli miljoona matkaa. Laiminlyöty kunnossapito ja kasvaneet liikennöintikustannukset saivat Brünner Local-Eisenbahn-Gesellschaftin vähentämään liikenteessä olevien höyryraitiovaunujen määrää 16:sta yhdeksään ja harventamaan vuoroväliä puoleen tuntiin.[3]
Raitiotiet sähköistettiin 1800-1900-luvun vaihteessa, ja säännöllinen sähköraitioliikenne alkoi 5. huhtikuuta 1901[3], mutta höyryraitiovaunuja käytettiin tavarankuljetuksessa vuoteen 1922. Raitiotieverkoston laajeneminen jatkui, ja vuonna 1907 avattiin kaksi uutta rataa: Hulváky-Svinov ja Mariánské Hory-Vítkovice. Olemassa olevien raitioteiden ruuhkaisimmille osuuksille rakennettiin myös kaksoisraide. Vuonna 1920 BLEG vaihtoi nimekseen Společnost moravských místních drah (SMMD) ja siirsi pääkonttorinsa Ostravan Moravskáhan.
Toisen maailmansodan jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kun Ostravan teollisuus alkoi kasvaa toisen maailmansodan jälkeen, viranomaiset kehittivät myös joukkoliikennettä, raitiotiet mukaan lukien. Merkittävimmät raitioteiden laajennukset suuntautuivat Ostravan eteläosan teollisuus- ja asuinalueille. 1950- ja 1960-luvuilla alettiin liikennöidä suuremmilla Tatra T2 ja T3 -raitiovaunuilla. Samoihin aikoihin päätettiin, että raitioliikenteen tulisi olla kaupungin joukkoliikenteen pääkulkutapa, koska järjestelmää voitaisiin uudistaa myöhemmin ja sillä voisi kuljettaa suuret määrät matkustajia.[4]
1960-luvun alkupuolella jatkettiin raitioteiden laajennusta kaupungin eteläosassa alueilla, jotka eivät olleet rautateiden varrella. Tämän jälkeen verkoston laajennuksilla pyrittiin parantamaan lähiöiden ja teollisuusalueiden välisiä yhteyksiä keskustayhteyksien asemesta. Eräs raitioliikenteen tärkeä tehtävä oli yhdistää Poruba muualle kaupunkiin, koska sieltä pääsi muualle kaupunkiin vain yhtä reittiä, joka oli siten alttiina ruuhkautumiselle.[5]
Ostravan ensimmäiset kaksisuuntavaunut, Tatra KT8D5:t, tulivat liikenteeseen vuonna 1988, ja niitä hankittiin yhteensä 16 kappaletta. KT8D5:iä oli tarkoitus tilata myös 21 kappaletta lisää 1990-luvun alussa, mutta tästä luovuttiin.[6] Niiden sijaan Ostravaan hankittiin 38 Tatra T6A5:ittä, joista ensimmäiset kymmenen olivat samanlaisia kuin Bratislavassa ja toimitettiin vuonna 1994. Loput vaunuista edustivat T6A5:n toista muunnelmaa, mutta erot olivat suhteellisen pieniä. Viimeiset T6A5:t toimitettiin vasta vuonna 1998, koska toimitus viivästyi ČKD Tatran talousvaikeuksien vuoksi. Toisin kuin Prahan vaunuihin, kaikkiin Ostravan T6A5:iin tuli nelilehtiset taitto-ovet. Kaikki T6A5:t sijoitettiin Poruban varikolle, jolta ne liikennöivät poistoonsa asti.[7]
2000-luvulla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuosina 2002-2004 Ostravaa varten valmistettiin yhdeksän Inekon 01 Trio -vaunua.[8] Vuodesta 2005 kalustoa on uusittu myös matalalattiaisiksi Vario LF:iksi uudelleenrakennetuilla Tatra T3:illa.[9] Joitakin rataosuuksia myös uudelleenrakennettiin ja elokuussa 2015 avattiin uusi Hranečníkin vaihtoasema.[10]
Vuosina 2003-2010 kaksisuuntaiset Tatra KT8D5:t uudistettiin yksisuuntaisiksi KT8D5R.N1:ksi, jolloin myös niiden korkealattiaiset keskiosat korvattiin matalalattiaisilla.[6]
Heinäkuussa 2016 käynnistettiin tarjouskilpailu 40 uuden matalalattiaraitiovaunun hankkimiseksi, ja voittaneen tarjouksen teki sveitsiläinen Stadler. Ensimmäiset Stadlerin valmistamat Tango NF2 raitiovaunut toimitettiin Ostravaan toukokuussa 2018. Vaunut ovat keskikokoisia 24 930 mm pitkiä ja 2,5 m leveitä raitiovaunuja, joissa on 61 istumapaikkaa, ja ne ovat täysin ilmastoituja. Niissä on myös kiskojen voitelujärjestelmä, joka vähentää melua.[11]
Vuonna 2018 Ostravan joukkoliikenteessä (huoltokalusto mukaan lukien) otettiin käyttöön uusi väritys. Päävärinä on vaaleansininen/turkoosi, jota täydentää hopeinen raita ikkunoiden alapuolella ja mustat ikkunanpielet. Väritystä on käytetty uusissa Stadlerin ja Škodan raitiovaunuissa alusta asti, ja se otetaan pikkuhiljaa käyttöön myös vanhassa kalustossa suurempien huoltojen yhteydessä.
Heinä-elokuussa 2020 Třebovice OC:n ja Nová Ves vodárnan pysäkkien välinen nopeus nostettiin 80 kilometriin tunnissa. Maaliskuussa 2021 vastaava nopeudennosto tehtiin Hranečníkin ja Důl Zárubekin välillä ja saman vuoden lokakuussa myös Místeckán radalla Dolní Vítkovice ja Důl Jeremenkon pysäkkien välillä. Vuoden 2022 lopussa nopeus nostettiin 80 kilometriin tunnissa myös Josefa Kotasen ja Václava Jiřikovskéhon välillä, jolloin tehtiin myös täydellinen peruskorjaus 1,2 km radalle. Myös muiden nopeudennostojen yhteydessä peruskorjattiin ratoja. Stadler Tangoilla ja niitä uudemmilla (myös tulevilla) raitiovaunuilla tullaan hyödyntämään uutta huippunopeutta.[12]
DPO käynnisti syyskuussa 2019 tarjouskilpailun 40 uuden matalalattiaraitiovaunun hankkimiseksi ja voittajaksi selviytyi Škoda 39T ForCity Smart. Ensimmäinen tällainen vaunu toimitettiin lokakuun alussa vuonna 2021. Vaunut ovat ilmastoituja, 26,5 m pitkiä, 2,5 m leveitä ja niissä on 60 istumapaikkaa.[13] Viimeiset alkuperäisellä tehonsäädöllä ja kaasupolkimella varustetut Tatra T3:t poistuivat liikenteestä 30.12.2022 ja viimeiset Tatra T6A5:t 29.6.2023. T3:ista museoitiin vaunut 752, 987 ja 8201 ja T6A5:istä 1111.[14]
Linjasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ostravassa liikennöi 17 raitiolinjaa (vuoden 2023 tilanteessa):[15]
- Päivälinjat liikennöivät klo 04-23, mutta jotkin niistä liikennöivät vain ruuhka-aikaan.
- Päivä & yö -linjat liikennöivät vuorokauden ympäri.
- Yölinjat liikennöivät klo 23-04.
| Linja | Reitti | Tyyppi | Pituus (km) |
|---|---|---|---|
| 1 | Hlavní nádraží – Křižíkova – Karolina – Dolní Vítkovice – Dřevoprodej – Dubina | Päivä | 11,4 |
| 2 | Hlavní nádraží – Křižíkova – Karolina – Dolní Vítkovice – Karpatská – Výškovice | Päivä & yö | 12,2 |
| 3 | Poruba,vozovna – Svinov,mosty – Hulváky – SPORT ARÉNA – Kpt. Vajdy – Zábřeh | Päivä | 14,8 |
| X3 | Poruba,vozovna – Svinov,mosty – Hulváky – Palkovského – ÚMOb Jih – Dubina | Päivä | 14,6 |
| 4 | Martinov – Svinov,mosty – Hulváky – Karolina – Hranečník – Nová huť již. brána | Päivä & yö | 17,2 |
| 5 | Budišovice,Zátiší – Dolní Lhota – Krásné Pole – Vřesina – Poruba,Vřesinská | Päivä | 8,8 |
| 6 | Mor. Ostrava,Plynárny – Karolina – Dolní Vítkovice – Kpt. Vajdy – Výškovice | Päivä | 11,4 |
| 7 | Poruba,Vřesinská – Svinov,mosty – Palkovského – SPORT ARÉNA – Karpatská – Výškovice | Päivä & yö | 13,8 |
| 8 | Poruba,Vřesinská – Svinov,mosty – Hulváky – Karolina – Hlavní nádraží | Päivä & yö | 13,6 |
| Poruba,Vřesinská – Svinov,mosty – Hulváky – Karolina – Přívoz,Hlučínská | Päivä & yö | 14,5 | |
| 10 | Hranečník – Výstaviště – Karolina – Dolní Vítkovice – Dřevoprodej – Dubina | Päivä | 11,2 |
| 11 | Mor. Ostrava,Plynárny – Karolina – Hulváky – SPORT ARÉNA – Kpt. Vajdy – Zábřeh | Päivä | 13,5 |
| 12 | Hranečník – Výstaviště – Karolina – Hulváky – SPORT ARÉNA – Provaznická – Dubina | Päivä | 13,6 |
| 14 | Přívoz,Hlučínská – Křižíkova – Výstaviště – Hranečník – Nová huť již.brána | Päivä | 10,5 |
| 15 | Dubina – ÚMOb Jih – Kpt. Vajdy – Výškovice | Päivä | 6,9 |
| 17 | Dubina – ÚMOb Jih – Hulvácká – Svinov,mosty – Poruba,vozovna (– Poruba,Vřesinská) | Päivä | 13,3 |
18
|
Hlavní nádraží – Křižíkova – Karolina – Hulváky – Hulvácká – ÚMOb Jih – Dubina | Yö | 13,3 |
19
|
Martinov – Svinov,mosty – Hulváky – SPORT ARÉNA – Provaznická – Dubina | Yö | 16,9 |
Kalusto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Heinäkuussa 2023 Ostravassa oli 206 säännöllisessä liikenteessä käytettävää raitiovaunua:[16]
| Kuva | Tyyppi | Alatyypit | Toimitettu | Liikenteessä (päivitetty 25.7.2023)[16] |
|---|---|---|---|---|
|
Tatra T3 | T3R.P | 1983–1987 | 21 |
|
Tatra KT8D5 | Tatra KT8D5R.N1 | 1989–1990 | 16 |
|
Škoda 03T | Škoda 03T Astra | 1998–2001 | 14 |
|
Inekon 01 Trio | Inekon 01 Trio | 2002–2004 | 9 |
|
VarioLF | VarioLFR.E | 2004–2012 | 47 |
| VarioLFR.S | 2013–2014 | 16 | ||
|
VarioLF2 | VarioLF2 | 2007 | 1 |
| VarioLF2R.S | 2013 | 2 | ||
|
VarioLF3 | VarioLF3 | 2006–2007 | 2 |
|
VarioLF3/2 | VarioLF3/2 | 2008–2011 | 3 |
|
VarioLF2 plus | VarioLF2 plus | 2009 | 1 |
.jpg)
|
Stadler Tango | Stadler Tango NF2 (nOVA) | 2018–2019 | 39 |
.jpg)
|
Škoda 39T | ForCity Smart Ostrava | 2021–2023 | 35 |
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ VÝROČNÍ ZPRÁVA 2017. Dopravní podnik Ostrava, 2017. Artikkelin verkkoversio. (tšekiksi)
- ↑ Tcheco, Edição: Meziměstské tramvaje a vlakotramvaje. Books LLC, 2011. ISBN 978-1232836353 (tšekiksi)
- ↑ a b Závodná, Michaela: The electrification of Tramways in Ostrava 1900-1901, s. 1-2. Acta Polytechnica, 2012. (englanniksi)
- ↑ Khairullina, Elvira; Santos y Ganges, Luis: Tram, trolleybus and bus services in Eastern-European socialist urban planning: Case studies of Magdeburg, Ostrava and Oryol (1950s and 1960s). Journal of Transport, kesäkuu 2021, s. 23-24. doi:10.1177/0022526620931834 (englanniksi)
- ↑ Khairullina, Elvira; Santos y Ganges, Luis: Tram, trolleybus and bus services in Eastern-European socialist urban planning: Case studies of Magdeburg, Ostrava and Oryol (1950s and 1960s). Journal of Transport, kesäkuu 2021, s. 25-27. doi:10.1177/0022526620931834 (englanniksi)
- ↑ a b KT8D5 MHD Ostrava. Viitattu 19.7.2023. (tšekiksi)
- ↑ T6A5 MHD Ostrava. Viitattu 25.7.2023. (tšekiksi)
- ↑ Inekon 2001 TRIO MHD Ostrava. Viitattu 25.7.2023. (tšekiksi)
- ↑ VarioLF MHD Ostrava. Viitattu 25.7.2023. (tšekiksi)
- ↑ ZPROVOZNĚNÍ TERMINÁLU HRANEČNÍK PRO TRAMVAJOVÝ PROVOZ Dopravní podnik Ostrava a.s.. Viitattu 25.7.2023. (tchèque)
- ↑ STADLER Tango NF 2 MHD Ostrava. Viitattu 19.7.2023. (tšekiksi)
- ↑ Zvyšování rychlosti - traťové úseky MHD Ostrava. Viitattu 25.7.2023. (tšekiksi)
- ↑ Škoda 39T ForCity Smart MHD Ostrava. Viitattu 19.7.2023. (tšekiksi)
- ↑ Uutiset aikajärjestyksessä: Ostrava transphoto.org. Viitattu 25.7.2023.
- ↑ DPO: Schéma tramvajové dopravy dpo.cz. Viitattu 25.7.2023. (tšekiksi)
- ↑ a b Ostrava, Raitiotie — Kalustolistat transphoto.org. Viitattu 25.7.2023.
