Nousiainen

Nousiainen Nousis
vaakuna	sijainti
Nousiaisten kirkko
Sijainti	60°35′55″N, 022°05′00″E
Maakunta	Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta	Turun seutukunta
Kuntanumero	538
Hallinnollinen keskus	Nummi
Perustettu	1867
Kokonaispinta-ala	199,49 km² 281:nneksi suurin 2022 [1]
– maa	198,93 km²
– sisävesi	0,56 km²
Väkiluku	4 664 175:nneksi suurin 31.8.2024 [2]
– väestötiheys	23,45 as./km² (31.8.2024)
Ikäjakauma	2020 [3]
– 0–14-v.	19,0 %
– 15–64-v.	60,3 %
– yli 64-v.	20,6 %
Äidinkieli	2023 [4]
– suomenkielisiä	95,8 %
– ruotsinkielisiä	0,8 %
– muut	3,4 %
Kunnallisvero	9,10 % 106:nneksi suurin 2024 [5]
Työttömyysaste	5,7 % (2019) [6]
Kunnanjohtaja	Teemu Heinonen
Kunnanvaltuusto	19 paikkaa
2021–2025[7]  • Muut  • Kesk.  • Kok.  • PS  • Vas.  • SDP	5 4 4 2 2 2
www.nousiainen.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Nousiainen (ruots. Nousis) on Suomen kunta, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Nousiaisten naapurikunnat ovat Aura, Masku, Raisio, Mynämäki, Pöytyä, Rusko ja Turku. Entisiä naapurikuntia ovat Maskuun liitetty Lemu, Mynämäkeen liitetty Mietoinen, Turkuun liitetty Paattinen, Ruskoon liitetty Vahto ja Pöytyään liitetty Yläne. Kunnan koilliskulmassa on alkujaan kahdeksan kunnan yhteinen rajakivi Kuhankuono.

Nousiaisten asukkaasta käytetään sanaa nousiaislainen tai noustelainen.^[8]

Nousiainen sijaitsee Turun ja Porin välisen valtatie 8:n varrella, 20 km Turusta.^[9]

Nousiaisissa on kaksi Natura-kohdetta: Kurjenrahkan kansallispuisto ja Rehtisuon keidassuo.^[10]

Aatoila, Alakylä, Haatila, Hakola, Heininen, Hyrkkö, Kaisela, Kaitarinen, Kallunen, Keskusoja, Killainen, Koljola, Kulola, Kytöinen, Kärmälä, Kärrynen, Köönikkälä, Laaleinen, Laihonen, Leinainen, Mahala, Moijonen, Nummi, Nutturla, Ojankulma, Paijula, Paistanoja, Pakainen, Palo, Papumäki, Puotunen, Rekoinen, Repola, Riitalho, Ristimäki, Riukula, Saksala, Santamala (aik. Sontamala), Sukkinen, Tappuri, Topoinen, Vadanvainio, Vainionpohja, Vainoinen, Valpperi, Vastlahti, Vuorenpää, Kukkola, Mutola, Rästäsmäki

Nousiainen oli Suomen ensimmäinen piispanistuimen paikka, joka tiedetään varmuudella. Myyttisen legendan mukaan Uppsalan Piispa Henrik, jota väitetään myös Suomen ensimmäiseksi piispaksi, haudattiin paikkakunnalle vuonna 1156. Paikkana pidetään Hirvijoen rannalla sijaitsevan Nousiaisten kirkon liepeitä. Mahdollista kuitenkin on, että piispanistuin siirrettiin Nousiaisiin vasta vuoden 1229 aikoihin, jolloin Suomen piispalle myönnettiin lupa istuimen siirtoon. Vuodelta 1234 säilynyt piispan Nousiaisissa päivätty kirje osoittaa, että kirkko oli vasta tuolloin ottamassa haltuunsa Nousiaisissa sijaitsevia muinaisuskon palvontapaikkoja. Piispanistuin siirrettiin kuitenkin viimeistään vuoden 1249 jälkeen Koroisiin lähelle Turkua.

Vuonna 1753 Nousiaisten kirkkoherraksi nimitettiin pappisviran takaisin saanut pietisti Abraham Achrenius. Achreniuksen toiminnan myötä Nousiaisissa syntyi Kansanherätyksen liikehdintää.^[11]

Nousiainen on saanut nimensä siitä, että maa nousee alueella erityisen nopeasti.^lähde? Nousiaisissa asuttiin jo, kun alue oli saaristoa. Sittemmin vesi on laskenut maan noustessa, jolloin saaret ovat muuttuneet kivisiksi mäiksi, ja mäkien välistä on paljastanut viljavaa savista maata, joka on otettu viljelykseen. Maannousu on ehkä huomattu siitä, että se on lisännyt viljelypinta-alaa havaittavasti jo yhden sukupolven aikana.

Nousiaisissa on useita linnavuoria. Esimerkiksi Nousiaisten Linnamäellä on merkkejä sekä kivikautisesta, pronssikautisesta että rautakautisesta ihmisten toiminnasta. Paikallisen kansanperinteen mukaan mäenrinteessä on metallikoukku, johon laivojen köydet kiinnitettiin mäen ollessa vielä saari.

Nousiaisten kunnanjohtajana toimi vuodesta 2011 vuoteen 2017 Juhani Kylämäkilä. Vuonna 2017 hänen seuraajakseen valittiin Jaana Karrimaa.^[12][13] Tammikuussa 2019 kunnanjohtajana aloitti Teemu Heinonen, joka oli aloittaessaan Suomen nuorin kunnanjohtaja^[14].

Valtuustossa on 19 paikkaa, joista viisi on PRO Nousiainen yhteislistan, neljä keskustan, neljä kokoomuksen, kaksi perussuomalaisten, kaksi vasemmistoliiton ja kaksi SDP:n hallussa kaudella 2021–2025.^[7]

Maanviljely on Nousiaisten merkittävin elinkeino. Merkittäviin työllistäjiin kuului myös Teleste Oy:n elektroniikkatehdas, joka on kuitenkin jo lopettanut toimintansa kunnassa.

Vuonna 2015 kunnassa oli 1 009 työpaikkaa. Niistä 11 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 72 % palveluissa ja 15 % jalostuksessa.^[15]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat laivanrakennusalalla toimiva FCR Finland, Mynämäen-Nousiaisten Osuuspankki ja Maalausliike Helin.^[16]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Vuoden 2017 lopussa Nousiaisissa oli 4 813 asukasta, joista 3 273 asui taajamissa, 1 497 haja-asutusalueilla ja 43:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Nousiaisten taajama-aste on 68,6 %.^[18] Nousiaisten taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken^[19]:

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2017)
1	Nummi	3 263
2	Lemun kirkonkylä*	10

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Lemun kirkonkylä ulottuu pääosin Maskun kunnan alueelle.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Nousiaisissa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat^[20]:

• Nousiaisten seurakunta

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Nousiaisten alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.^[21] Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus^[22].

• Nousiaisten kirkko ja kirkkomaisema^[23]
• Kurjenrahkan kansallispuisto
• Nutturlan Makasiiniteatteri
• Kotiseutumuseo

Nousiaisten läpi kulkee valtatie 8 ja Uudenkaupungin rata.

Valtatietä 8 koskeva moottoritiehanke valmistui vuonna 2016, jolloin Turun puoleista moottoritietä jatkettiin Nousiaisiin asti. Nousiaisissa sijaitsee myös eritasoliittymä Lemuntien (yhdystie 2010) kohdalla. Nousiaisten ohi kulkee valtatien 8 kautta yhteensä yli 11000 ajoneuvoa vuorokaudessa.^[24] Nousiaisilla kulkee myös useita yhdysteitä, jotka yhdistävät Nummen taajaman Nousiaisten muihin kyliin, sekä esimerkiksi Mynämäen Mietoisiin.^[25][26]

Uudenkaupungin rata on ollut sähköistettynä vuodesta 2022 lähtien, mutta sillä kulkee nykyään pelkästään tavaraliikennettä. Uudenkaupungin radalle on myös suunniteltu lähijunayhteyden toteuttamista lähivuosina.^[27]

Nousiaisten alueella puhutun kielen perustana on pohjoinen Lounais-Suomen murre. Nousiaisten murre kuuluu Lounais-Suomen pohjoisryhmän Maskun alaryhmään.^[28]

Nousiaisten pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla imelletty perunalaatikko eli paikallismurteella imelet perunloora.^[29]

• Luettelo Nousiaisten julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nousiainen Wikimedia Commonsissa

• Nousiaisten kunnan kotisivut
• Tilastokeskus: Nousiaisten avainluvut