Kakskerta
| Kakskerta | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Turku |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Lääni | Turun ja Porin lääni |
| Kuntanumero | 207 |
| Hallinnollinen keskus | Kakskerta |
| Perustettu | |
| – emäpitäjä | Kaarina |
| Liitetty | 1968 |
| – liitoskunnat |
Turku Kakskerta |
| – syntynyt kunta | Turku |
| Pinta-ala |
km² [1] (1.1.1967) |
| – maa | 31,2 km² |
| Väkiluku |
762 [2] (31.12.1967) |
| – väestötiheys | 21,17 as./km² |
| Kakskerta | |
|---|---|
| Kakskerta | |
 |
|
 Kaupungin kartta, jossa Kakskerta korostettuna. Turun kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Turku |
| Suuralue | Hirvensalo-Kakskerta |
| Väkiluku | 1 399[3]. (2020) |
| Postinumero(t) | 20960 |
Kakskerta on Lounais-Suomessa sijaitseva saari sekä entinen Suomen kunta, joka kuuluu nykyisin Turun kaupunkiin. Naapurisaari Satavan kanssa ne muodostavat yhteisen postinumeroalueen (20960, Kakskerta).
Kakskerran kunta liitettiin Turkuun valtioneuvoston päätöksellä vuoden 1968 alusta alkaen.[4] Ennen lakkauttamistaan Kakskerta oli Turun ja Porin läänin maapinta-alaltaan pienin ja asukasluvultaan kuudenneksi pienin kunta.[5] Nykyisin entisen kunnan alueilla sijaitsevat Satavan ja Kakskerran kaupunginosat, jotka ovat osa laajempaa Hirvensalo-Kakskerran suuraluetta.[6]
Vuonna 2020 saarilla asui 1 399 henkeä.[7] Asuinrakennuksia saarilla on 665 kpl.[7] Vuonna 2017 Kakskerran saaren väkiluku oli 637 ja Satavan 834.[8] Saarilla on paljon loma-asutusta.[9]
Kakskerranjärvi sijaitsee Kakskerran saaren keskellä. Järven koillispuolella on Kakskerran korkein maastonkohta, 59 metrin korkeudelle merenpinnasta ulottuva Nunnavuori.[5]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Esihistoriallisia löytöjä Kakskerran alueella ovat todennäköisesti pronssikauden aikaiset kiviröykkiöt muutamilla korkeilla paikoilla pääsaarella. Pysyvä asutus Kakskertaan syntyi varhaiskeskiajalla Kaarinasta käsin. Vuonna 1556 Kakskerrassa oli 38 taloa.[5]
Satavan saaren lounaiskärjessä olevan Eerikvallan nimi juontuu perimätiedon mukaan kuningas Eerik Pyhän käynnistä paikalla ensimmäisen ristiretken aikana vuonna 1155.[5]
Kakskerta muodostettiin Kaarinaan kuuluvaksi saarnahuonekunnaksi vuonna 1764. Vuonna 1858 Kakskerrasta tuli kappeliseurakunta, ja samana vuonna asetettiin virkaansa Kakskerran ensimmäinen pappi.[5]
Kakskerta erotettiin omaksi kunnakseen Kaarinasta vuonna 1936. Kunnan pohjoispuolella sijainnut Hirvensalon saari kuului aiemmin Maarian kuntaan, mutta liitettiin Turkuun vuonna 1944. Valtioneuvosto liitti myös Kakskerran kunnan Turkuun vuonna 1968.
Ennen liitosta Kakskerta kuului hallinnollisesti Turun ja Porin lääniin ja Varsinais-Suomen maakuntaan. Naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamista Kaarina, Parainen, Rymättylä ja Turku. Kakskerran pois käytöstä jäänyt ruotsinkielinen nimi oli Kaxbyrita ö.[10] Kunta oli yksikielisesti suomenkielinen. Satavan ja Kulhon saaret kuuluivat Kakskerran kuntaan ennen liitosta.
Kakskerran seurakunta itsenäistyi Kaarinasta vuonna 1904, jolloin siihen tuli kuulumaan myös Maarian kuntaan kuulunut Hirvensalo. Seurakunta liitettiin Turun Martinseurakuntaan jo vuonna 1959 eli yhdeksän vuotta ennen itse kunnan liittämistä Turkuun.[10]
Kakskerran alkutuotantovaltaisesta elinkeinorakenteesta johtuen kunnan työpaikkaomavaraisuus oli heikko. Valtaosa kaupan sekä teollisuuden ja rakennustoiminnan palveluksessa olevasta väestöstä kävi työssä Turussa. Viljelmien yhteydessä oli runsaasti kasvihuoneita ja kauppapuutarhoja. Uutena tulolähteenä oli muutamalla tilalla 1960-luvulla tullut kuvaan turkistarhaus.[5]
Toukokuussa 1940 Kakskertaan kuljettavan lossin luona tapahtui 17 henkeä vaatinut turma, kun lossille saapuneen linja-auton jarrut pettivät ja auto syöksyi mereen. Se oli aikanaan Suomen suurin tieliikenneturma.[11]
Nykyaika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hirvensalo ja entinen Kakskerran kunta muodostavat nykyään Hirvensalo-Kakskerran suuralueen. Entinen Kakskerran kunta jakautuu Kakskerran ja Satavan kaupunginosiin. Eteläisempi Kakskerran kaupunginosa käsittää Kakskerran saaren ja joitakin pienempiä lähisaaria. Pohjoisempi Satavan kaupunginosa puolestaan koostuu Satavan saaresta sekä pienemmästä Kulhon saaresta Hirvensalon ja Kakskerran kirkon välisessä salmessa.
Satavan ja Kakskerran postinumeroalueen (20960) asukasluku on 1 399 (2020) ja pinta-ala 33,8 neliökilometriä.[7]
Vapaa-ajan kiinteistöjä on n. 900 kpl. Vapaa-ajan asuntoja on muutettu poikkeamisluvalla pysyvään käyttöön. Saarten rannat ovat lähes täyteen rakennettuja, ja vapaata rantaa on lähinnä kaupungin omistamilla alueilla. Saarten sisäosissa on laajojakin rakentamattomia metsäalueita, jotka tarjoavat hyvät mahdollisuudet virkistyskäyttöön. Saarilla ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa, mutta 14.12.2020 osayleiskaavaehdotus hyväksyttiin Turun kaupunginvaltuustossa.[12] Sen mukaan osayleiskaavalla varaudutaan noin 3 600 asukkaan yhdyskuntaan vuonna 2050, mikä merkitsee varautumista korkeintaan 2 200 uutta asukasta varten.
Entisen Kakskerran kunnan alueella toimii kaksi kotiseutuyhdistystä, Kakskertaseura ja Kakskerran kotiseutuyhdistys. Yhdistykset järjestävät tapahtumia ja pyrkivät vaikuttamaan aluetta koskeviin asioihin. Kakskertaseura julkaisee kaksi kertaa vuodessa ilmestyvää lehteä 2X.[13][14]
Rakennuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Merenrannalla sijaitseva Kakskerran kivikirkko on yksilaivainen ja rakennettu vuosina 1765–1769. Kakskerrassa toimii Kansallista Kokoomusta lähellä oleva Paasikivi-opisto, jonka vieressä on Harjattulan golfkenttä. Kakskerrassa sijaitsevassa Brinkhallin kartanossa kuvattiin TV2:n draamasarjaa Hovimäki. Muita merkittäviä rakennuksia on Hennalan pappila (seurakunnan käytössä), Marielundin huvilakartano (yksityinen) ja Heinänokan leirikeskus (seurakunnan omistuksessa).
Nähtävää ja koettavaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ekvallan uimaranta
- Brinkhallin uimaranta
- Brinkhallin kartano
- Nunnavuoren hautaröykkiö
- Ryssänuunit
- Museotorppa
- Harjattula
- Kakskerran kirkko
Kylät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kakskerran kuntaan kuului seitsemän kylää,[10] joista kolme oli Kakskerran ja neljä Satavan saarella.
Kakskerta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
Satava
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
Vuoden 1960 taajamarajauksen mukaan Kakskerrassa ei ollut lainkaan taajamia.[16]
Kuvia Kakskerrasta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Kakskerran kirkko. -
Brinkhallin kartano.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1967 (PDF) (sivu 13) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 26.4.2016.
- ↑ Väestönmuutokset 1967 (PDF) (sivu 14) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria. Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 15.3.2019.
- ↑ Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja (PDF) Tilastokeskus. Viitattu 23.5.2016.
- ↑ Monnonen, Markku: Kakskerran liittäminen Turkuun 50 vuotta sitten (PDF) 2X-lehti. kesäkuu 2018. Kakskertaseura ry. Viitattu 19.7.2023.
- ↑ a b c d e f Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 3: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 18–21. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1970.
- ↑ Kaupunginosat ja suuralueet Turussa (PDF) Turun kaupunki. Viitattu 19.7.2023.
- ↑ a b c Tilastokeskus: Paavo-postinumeroalueittainen avoin tieto stat.fi. 2020.
- ↑ pautere: Tilastojulkaisut Turku.fi. 25.3.2015. Viitattu 1.2.2021.
- ↑ Satava-kakskerran osayleiskaava (s. 10) 24.4.2019. Turun kaupunki. Viitattu 27.7.2021.
- ↑ a b c Suomen Sukututkimusseura - Kakskerta Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 14.4.2011. suomi
- ↑ Tea Rissanen: 15 menehtyi Kivisalmen lossiturmassa. Keskisuomalainen, 27.7.2021, s. 8–9.
- ↑ emaalton: Satava-Kakskerran osayleiskaava Turku.fi. 9.12.2014. Viitattu 31.1.2021.
- ↑ Kotiseutuyhdistys Kakskerran Kotiseutuyhdistys ry. Viitattu 19.7.2023.
- ↑ Esittely, Kaskertaseura ry Kakskertaseura ry. Viitattu 19.7.2023.
- ↑ Loma-asuntomessut Turussa ovat mahdolliset jo vuonna 2017 Yle Uutiset. 23.3.2015. Viitattu 7.12.2022.
- ↑ Yleinen väestölaskenta 1960: Taajamat ja niiden rajat, ym. (Suomen virallinen tilasto VI C:103) Helsinki: Tilastollinen päätoimisto, 1965. Julkaisun verkkoversio (PDF).
| Hirvensalo |
|
|---|---|
| Kakskerta | |
| Satava |
|
| Ruissalo |
|