Mustio

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mustio
Svårta
Mustion kartanon puistoa ruukin taajamassa.
Mustion kartanon puistoa ruukin taajamassa.

Mustio

Koordinaatit: 60°08′14″N, 23°51′50″E

Valtio Suomi
Maakunta Uusimaa
Kunta Raasepori, Inkoo
Entinen kunta Karjaan maalaiskunta (Mustio)
Hallinto
 – Asutustyyppi kylä, taajama(t):
Mustion asema
Mustion ruukki
Pinta-ala  (aseman taajama)
 – Kokonaispinta-ala 1,81 km²
Väkiluku (2022) 832
Postinumero 10360
Taajamien yhteenlaskettu väkiluku.











Mustio (ruots. Svartå) on kylä ja kahden taajaman muodostama alue, joka kuuluu pääosin Raaseporin kaupunkiin. Ennen nykyisen Raaseporin kaupungin muodostumista Karjaan, Pohjan ja Tammisaaren kuntaliitoksen yhteydessä vuonna 2009 Mustio kuului vuoteen vuodesta 1929 vuoteen 1969 Karjaan maalaiskuntaan, ja ennen sitä Mustio muodosti oman, joskin laittoman kuntansa.

Mustion kylä muodostuu kahdesta taajamasta, jotka ovat nimeltään Mustion asema ja Mustion ruukki (vuoden 1960 taajamarajauksessa Mustion tehdas[1]). Vuoden 2022 tilastojen mukaan niissä asui yhteensä 832 asukasta, joista 613 asui Mustion aseman taajamassa ja 219 Mustion ruukin taajamassa.[2] Mustion aseman taajamasta osa kuuluu Inkoon kuntaan.[3]

Mustio tunnetaan erityisesti lähistöllä sijaitsevasta Mustion linnasta, joka on yksi Suomen arvokkaimmista kartanoista.[4][5]

Sijainti ja palvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustio sijaitsee Lohjalta valtatietä 25 noin 20 kilometriä etelään. Inkooseen on matkaa seututietä 186 noin 10 kilometriä, Hankoon valtatietä 25 noin 65 kilometriä, Helsinkiin valtatietä 25 ja eurooppatietä 18 noin 80 kilometriä ja Saloon seututietä 186 noin 56 kilometriä.

Mustion aseman taajaman läpi kulkee Hyvinkää–Karjaa-rata. Rautatieasema on yksityiskäytössä.

Taajamassa on ruotsin- ja suomenkieliset ala-asteet, päiväkoti, sivukirjasto (edellä mainitut korvataan rakenteilla olevalla palvelukeskuksella, joka valmistuu kesällä 2022), päivittäistavarakauppa, hyvinvointikeskus, kauneushoitola, autokorjaamo, tatuointiliike, kioski, vapaaehtoinen palokunta, LVI-liike ja ravintola. Mustion aseman ohella on toinen, pienempi Mustion ruukki -niminen taajama.

Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa perusti 1500-luvun puolivälissä Suomen toisen rautaruukin Mustiolle. Suurin piirtein noilla samoilla paikoilla sijaitsi SBA-Interior Oy Ab (yritys muutti toimitilansa Tammisaaren Horsbäckiin). Ensimmäinen auto tiettävästi tuotiin Mustion kartanon kamariherra Hjalmar Linderille 1900-luvun alussa. Mustiolla on ollut käytössä myös kapearaiteinen rautatie ruukilta asemalle[6].

Mustion kunta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustio oli Mustion linnan ja Mustion ruukin ympäristön kattanut laiton kunta, joka perustettiin Mustion ruukinseurakunnasta 1860-luvulla ja liitettiin 1920-luvun lopussa Karjaan maalaiskuntaan.

Noin 65 kilometriä pitkän Mustionjoen yläjuoksu alkaa Bällbyn virrasta Lohjanjärvestä, ja joki laskee lopulta Pohjanpitäjänlahteen. Mustionjoki on valjastettu ja siinä on useita voimalaitoksia, muun muassa Mustion­kosken, Peltokosken ja Åminneforsin voimalaitokset. Valjastamisen takia jokihelmisimpukka eli raakku ei enää pysty lisääntymään Mustionjoessa, koska raakun alkuajan isäntäkala taimen ei pääse normaalisti nousemaan yläjuoksulle kutemaan. Vanhaa kantaa löytyy silti joiltakin alueilta.

Mustion pohjoisosassa Lohjanjärven rannalla sijaitsee Korpuddenin virkistysalue, joka sisältää kaksi nuotiontekopaikkaa sekä huussin.

  1. Yleinen väestölaskenta 1960 II: Väestön ikä, siviilisääty, pääkieli ym. (Suomen virallinen tilasto VI C:103) Helsinki: Tilastollinen päätoimisto, 1963. Verkkoversio (PDF) Viitattu 4.2.2025.
  2. Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan, 2022 Tilastokeskus. Viitattu 23.7.2024.[vanhentunut linkki]
  3. Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2021 Tilastokeskus. Arkistoitu 18.2.2023. Viitattu 04.03.2023.
  4. Kustavilaista arkea tarinoineen Helsingin Sanomat. 2007. Viitattu 12.7.2009.
  5. Museo Mustion linna. Arkistoitu 21.6.2009. Viitattu 12.7.2009.
  6. Kyläsuunnitelma 2006 (pdf) Mustion kyläyhdistys. Arkistoitu 20.7.2011. Viitattu 9.5.2009.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • W. E. Nordström. Svartå bruks historia. Ekenäs 1962.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]