Laiton kunta

Tämä vastikään luotu artikkeli on kokonaan tai suurelta osin lähteetön, ja se on lähteistettävä viikon kuluessa. Jos artikkelia ei lähteistetä 11. helmikuuta 2025 kello 20.54 mennessä (7 päivän kuluessa tämän huomautuksen lisäämisestä), se luokitellaan varotoimena poistettavaksi tahattoman ja tahallisen virheellisen tiedon välttämiseksi ja Wikipedian luotettavuuden ja käytettävyyden varmistamiseksi. Kun artikkeliin on suurelta osin merkitty asialliset lähteet, mallineen voi poistaa. Älä kuitenkaan poista mallinetta itse, jos olet luonut tämän sivun, vaan odota, että joku toinen muokkaaja poistaa sen. Muista lisätä aiheen aloittajan keskustelusivulle: {{subst:Lähteetön artikkeli|Laiton kunta}} --~~~~ Ylläpitäjät: tarkastakaa viittaukset, historia (edellinen) ja lokit ennen poistoa.23

Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Suomessa laiton kunta on käsite, joka viittaa tietyllä alueella lain vastaisesti tai ilman virallista oikeudellista tunnustusta toimineeseen kunnallishallintoon. Kyseessä voi olla alue, jonka hallinnointi tai itsenäistyminen on tapahtunut lainvastaisesti, ja joka ei ole saanut virallista hyväksyntää valtiovallan taholta.

Eräs historiallinen esimerkki laittomasta kunnasta on Rutakon rukoushuonekunta, joka 1800-luvun puolivälin jälkeen pyrki itsenäistymään omaksi kunnakseen, mutta ei täyttänyt laissa määriteltyjä vaatimuksia. Rutakko oli alkujaan rukoushuonekunta, joka kuului Iisalmen emäseurakuntaan ja oli saanut omaan käyttöönsä rukoushuoneen, kirkonkirjat ja hautausmaan. Tämä rukoushuonekunta oli itsenäinen seurakunnasta, mutta se ei ollut virallisesti itsenäinen seurakunta tai kappeliseurakunta. Vuonna 1872 rutakkolaiset tekivät päätöksen perustaa oman kunnan, mutta tämä päätös oli virheellinen ja lainvastainen, koska se ei ollut asetuksen mukainen itsenäinen seurakunta tai kappeliseurakunta. Tämä laiton kunnallishallinnon muoto oli seurausta väärinkäsityksestä ja halusta saada kunnallishallinnollinen itsenäisyys, mutta se ei ollut oikeudellisesti mahdollinen sillä hetkellä voimassa olleiden lakien puitteissa. Kuvernöörin vuonna 1874 tekemä päätös, joka vahvisti Rutakon rukoushuonekunnan kunnallisohjesäännön, ei ollut laillinen, koska rukoushuonekunta ei ollut virallisesti hyväksytty kunnaksi.^[1]

• Rutakko
• Mustio