Keskustelu:Jokioisten museorautatie

Museorautatieyhdistys ry:stä ja Jokioisten Museorautatie Oy:stä kertovan osuuden voi varmaan sulauttaa tähän artikkeliin, nähdäkseni niistä ei ole syytä tehdä erillisiä artikkeleita. --Tve4 21. lokakuuta 2006 kello 09.33 (UTC)

Höyryt tietenkin ovat etusijalla, mutta myös dieselit ja sattuneista syistä (johtimien puute) käyttäättömät varastoidut sähköveturit ansaitsisivat huomiota.. --EsaL-74 22. huhtikuuta 2008 kello 14.59 (UTC)

Tuli mieleen, mahtaisiko noista Tupize-cetureista irrota tehoa ÄSR3:a varten, kun ovat saaneet ulkoiset höyryventtiilinsä takaisin? Ilmeisesti ei? --EsaL-74 18. heinäkuuta 2008 kello 15.56 (UTC)

Ei se ihan niistä onnistu, mutta sisällä on kyllä syöttöventtiili, josta aikoinaan otettiin mm. lämmittimiin höyryä silloin ammattiliikenteen aikana. --Stefanka 9. lokakuuta 2008 kello 16.57 (EEST)[vastaa]

Saman kirjoiin joskus höyrysäiliövetureita käsittelevän artikkelin keskusteluun:

Miksi ÄSR 3:ssa on "piippu"? Vieläpä tuollainen, johon kulkee ulkopuolinen putki.. "Pullot" eivät savupiippua tarvinneet, mutta joku merkitys tuolla lienee. --EsaL-74 14. helmikuuta 2009 kello 00.50 (EET)[vastaa]

Kyseessä on höyrynpoistoputki: sylinterien poistohöyryputket tulevat savupiippuun. Jostain syystä kyseinen tehdas suosi tätä mallia. Ei tietoa miksi mutta luultavasti siksi että voitiin käyttää samaa pannun ulkokuorta piippuineen ym. kuin varsinaisessa höyryveturissa. Yleensähän "pullojen" poistohöyryputket olivat takana niin kuin sylinteritkin, vain pari tehdasta sijoitti sylinterit eteen.

--88.112.5.190 31. lokakuuta 2009 kello 20.29 (EET)[vastaa]

Honkataipaleen rata sanoo Krauss 6202/1909, 0-6-0WT ja Jokioisten Museorautatie sanoo Krauss 6206/1909, 0-6-0WT. Kumpi on oikein vai onko kyse eri vetureista? Voitko myös korjata numeron virheelliseen artikkeliin. Kiitos etukäteen! Baldwin040 27. kesäkuuta 2009 kello 05.33 (EEST)[vastaa]

6206 on se oikea. --88.112.5.190 31. lokakuuta 2009 kello 20.26 (EET)[vastaa]

Minun mielesta artikkelissa on liian paljon pelkastaan kalustoa. Sen ongelma on myos monet IP editit jolla on palasina lisatty pitkia kohtia ja referenssien etsinta ja tarkastus on todella hidas ja vaikea.

Ehdotus: Voisiko lisata artikkelin Jokioisten museorautatien kalusto, jonne voi siirtaa kaikki tuo kalusto asia. Silloin paa artikkelin voisi siivota, tarkastaa ja ehka kirjoittaa lyhyt kohta kalustosta ja linkki kaluston artikkeliin. Silloin tulisi tahan paa artikkeliin ehka helpommin muutakin kuin kaluston tekstia. Kalusto on mielenkiintoinen ja tarkea, mutta ei koko asia.

Mita te muut ajattelette siita?

Baldwin040 2. syyskuuta 2010 kello 17.42 (EEST)[vastaa]

Artikkelilla alkaa olla pituutta jo sen verran, että kalustolle voisi tehdäkin oman artikkelinsa. --Compance 6. syyskuuta 2010 kello 22.51 (EEST)[vastaa]

Pitäiskö kirjoittaa rautatie vai Rautatie? Aktiiviajasta kertovassa artikkelissa kerrotaan radanpätkästä Forssan ja Humppilan välillä ja siinä liikkuneesta kalustosta artikkelissa Jokioisten rautatie. Kuitenkin oli olemassa Jokioisten Rautatie Oy. Samaten museorautatietä hallinnoi nykyään Jokioisten Museorautatie Oy niminen yritys. Samoin vissiin kaikista wikistä löytyvistä entisistä rautateistä kertovista artikkelesita on järjestään muutettu pienelle alkukirjaimelle. Niillä toki oli se rautatie, ja radan omistanut ja liikennöinyt Rautatieyhtiö.

Nykyisin VR-yhtymän liikennöimillä rauatieosuuksilla rautatie kirjoitetaan ilman muuta pienellä alkukirjaimella. Elikkäs, rataosuus on pienellä, mutta jos puhutaan Yhtiöstä se kai kirjoitettaisiin isolla, ainakin tavan mukaan, vaikka se ei olekaan kai ihan kieliopin mukaista, vaikkakin vakiintunut käytäntö. Olikohan tämä nyt riittävän epäselvää ajatuksenjuoksua. --EsaL-74 (keskustelu) 25. elokuuta 2013 kello 23.09 (EEST)[vastaa]