Jokioisten museorautatie

Jokioisten museorautatie
Perustiedot
Reitti	Humppila–Jokioinen
Rakennettu	1897–1898
Avattu	1898
Lakkautettu	1974
Purettu	osittain 1974–1975
Museorautatieksi	1978
Omistaja	Jokioisten museorautatie Oy
Ylläpitäjä	Museorautatieyhdistys ry
Liikenne
Museojunat liikennöivät kesä–heinäkuussa sunnuntaisin ja elokuussa lauantaisin. Näiden lisäksi on syysajo syyskuussa ja Joulupukin juna joulukuussa.
Tekniset tiedot
Pituus	14,2 km
Raiteiden lkm	1
Raideleveys	750 mm
Sähköistys	ei
Sallittu nopeus
• henkilöliikenteessä	50 km/h km/h
Liikenteenohjaus
Miehitetyt asemat	Humppila, Minkiö, Jokioinen
Suojastus	ei
Kulunvalvonta	ei
Humppila–Forssa (JR & JMR) Km   Lyh. Liikennepaikat  Turkuun 0,0 Hp Humppila  Toijalaan 0,2 Hpm Humppila-Museorautatie 1,7 Krl Kermala 2,0 Huhtaa 3,5 Plm Palomäki 4,1 Sv Santavaihde santavaihteen raide 4,9 entinen vesitorni 6,1 Vrl Vuorela 8,0 Miö Minkiö 8,5 Jänhijoki (silta) 8,9 tiilitehtaan vaihde 10,0 Slm Salminen 11,7 Rae Raemäki 13,3 Krt Kirkkotie 14,2 Jok Jokioinen (uusi) 14,7 Siirappiraide 14,8 Jokioisten tehtaan vaihde 14,9 hiilimiilun raideristeys 15,0 Jokioisten kartano (Meijeri) 15,0 Siirappitehdas 15,1 Ferrarian tehdas 15,1 Loimijoki (silta) 15,5 Jok Jokioinen (vanha) 18,0 turvepehkutehtaan raiteisto 19,5 Lamminolka, koululaisseisake 22,4 Frs Forssa  Forssan sähköradalle Merkkien selitykset
Infobox OK

Jokioisten museorautatie (lyh. JMR) sijaitsee Jokioisten ja Humppilan kuntien alueella Lounais-Hämeessä. Se on Suomen ainoa nykypäiviin säilynyt yleiselle henkilö- ja tavaraliikenteelle avoinna ollut kapearaiteinen rautatie. Alun alkaen rautatie yhdisti Humppilan ja Forssan. Nykyään se on elävä museorautatie.

Jokioisten museorautatie käsittää 14 kilometrin mittaisen kapearaiteisen rautatien (raideleveys 750 mm) Jokioisista Humppilaan. Höyryveturivetoiset museojunat liikennöivät tällä rataosuudella sunnuntaisin kesäkuun alusta elokuun loppuun. Muina aikoina ajetaan tilausjunaliikennettä. Kesäisin kun radalla ei ole tilaus- tai museojunaliikennettä on Minkiön asemalta vuokrattavissa kahden kokoisia resiinoja, joilla vieraat voivat vapaasti liikkua rautatiellä koko sen mitalla.^[1]

Museorautatien Minkiön asemalla on kapearaidemuseo, johon on koottu kapearaiteista veto- ja vaunukalustoa eri puolilta Suomea.

Museorautatietä pyöritetään vapaaehtoistyöllä, ja kaikki toiminta tapahtuu Museorautatieyhdistys ry:n kautta. Radan, radan maapohjan, asema-alueet ja rakennukset ja pääosan kalustosta sen sijaan omistaa Jokioisten museorautatie Oy.

Jokioisten rautatie avattiin vuonna 1898, ja se kulki Humppilan rautatieasemalta Jokioisten kautta Forssaan. Henkilöliikenne radalla lakkautettiin vuonna 1954 ja tavaraliikenne 1974. Rautatiestä purettiin seitsemän kilometrin osuus Forssasta Jokioisten asemalle vuoden 1974 aikana. Vuonna 1975 rautatieyhtiö purki kahdeksan kilometrin osuuden Minkiöltä Humppilaan.

Toimintansa Museorautatieyhdistys aloitti vuonna 1969 Veturien Ystävät ry:n (Suomen rautatiehistoriallinen seura ry vuodesta 1975) kapearaidejaoksena. Vuonna 1971 jaos irtautui itsenäiseksi yhdistykseksi nimellä Museorautatie Forssa–Humppila ry (MFH). Museojunaliikennöinnin yhdistys aloitti vuonna 1971, tuolloin Forssan ja Humppilan välillä.^[2]

Jokioisten rautatien vuonna 1974 tapahtuneen lakkauttamisen jälkeen museoliikenne oli muutaman vuoden seisahduksissa. Museoliikenne aloitettiin uudelleen vuonna 1978, tuolloin Minkiön ja Jokioisten välillä ja ensimmäistä kertaa omalla radalla. Yhdistyksen nimi vaihtui nykyiseksi Museorautatieyhdistykseksi vuonna 1979.^[3]

Osuuden Minkiö–Humppila jälleenrakentamisesta alettiin neuvotella 1980-luvulla.^[4] Syksyllä 1990 VR teki ratapohjalla geoteknisiä tutkimuksia, ja joulukuussa 1991 Humppilan kunta teki ratalinjasta maakaupat Jokioisten museorautatie Oy:n kanssa. Vuosina 1992–1994 osuus rakennettiin uudelleen alkuperäiselle paikalleen. Liikenneministeriö antoi hanketta varten satojen tuhansien markkojen arvoisen avustuksen.^[5] Museojunaliikenne palasi Minkiön ja Humppilan välille 5. kesäkuuta 1994.^[6]

Veturinkuljettajina toimivat aluksi VR:n veturinkuljettajat, mutta vuodesta 1994 alkaen on yhdistys kouluttanut kaikki kuljettajansa. Myös lämmittäjäkoulutus sekä muiden liikennetehtävien koulutus toteutetaan itse.

Minkiön pieni seisakelaituri on kehittynyt merkittävästi Jokioisten Museorautatien ja Kapearaidemuseon toiminnan ansiosta. Vuonna 2002 Minkiölle valmistui lämmitettävä korjaamohalli, joka mahdollisti laajamittaisen kaluston kunnostuksen ympäri vuoden. Korjaamohallin rakentamiseen saatiin EU-rahoitus.^[7] Museorautatie sai huomattavasti näkyvyyttä vuonna 2014, kun Yleisradio valitsi sen Suomen viiden elämyksellisimmän kesäreitin joukkoon. Samana vuonna kokeiltiin joulujunaa ja Minkiön aseman joulutoria, jotka vakiintuivat osaksi vuosiohjelmaa.^[8]

Humppilaan siirrettiin entinen Riipan asemarakennus nykyisen Kokkolan alueelta joulukuussa 2018. Asemarakennus oli tarkoitus siirtää museorautatielle jo lokakuussa 2018, mutta Siirto peruuntui paikallisen kotiseutuyhdistyksen valituksen takia. Valitus kuitenkin peruttiin, ja asemaa päästiin siirtämään pari kuukautta alkuperäisestä aikataulusta. Rakennus kunnostettiin ja entisöitiin kevään 2019 aikana.^{[9][10][11][12]}

Museorautatie rikkoi 50 000 matkustajan rajan syyskuussa 1982^[13] ja 100 000 matkustajan rajan kesäkuussa 1988^[14] . Vuoden 2021 alkuun mennessä matkustajia ilmoitettiin olleen 556 311.^[14]

Rautatien nykyinen pituus on 14 kilometriä ja sen raideleveys on 750 mm. Radan pääteasemat ovat Humppila-Museorautatie ja Jokioinen. Näiden välissä sijaitsee Minkiön asema sekä useita pienempiä seisakkeita ja vaihteita. Radan suurin sallittu nopeus on 50 km/h.

Pääartikkeli: Jokioisten museorautatien kalusto

Jokioisten museorautatiellä on neljä ajokuntoista höyryveturia, dieselvetureita sekä paljon henkilö- ja tavaravaunukalustoa. Museorautatielle on siirretty runsaasti kapearaidekalustoa lakkautetuilta rataosuuksilta ympäri Suomen.

Rataa on tarkoitus jatkaa nykyiseltä Jokioisten asemalta entisen siirappivaihteen ohi Loimijoen rantaan.^[15] Radan linjaus noudattaisi pääosin entisen Ferrarian raiteen linjausta entisen Loimijoen ylittävän rautatiesillan maatuille asti.^[16] Jatkoradan pohjatyöt valmistuivat tehtaan portille asti vuonna 2016, ja myöhemmin osuus myös kiskotettiin. Osuus tehtaalta jokirantaan odottaa kuitenkin rahoitusta. Hankkeen tarkoituksena on saada museorautatielle matkailullisesti parempi eteläinen päätepiste Jokioisten kartanon ympäristöön.^[17]

Rataa olisi mahdotonta jatkaa Forssaan, sillä Loimijoen rautatiesilta on purettu, ja ratalinjalla on valtateitä ja uudisrakentamista.^[18]

• 
  TU4 ja soravaunuja
• 
  Deutz-kaivosveturi
• 
  Uudenkaarlepyyn rautatien viimeinen alkuperäinen matkustajavaunu Minkiöllä.
• 
  KVR:n matkustajavaunu kunnostettavana Minkiön konepajassa kev��ällä 2008.
• 
  JMR:n Move21-dieselvetureita; äärimmäisenä oikealla Schöma-veturi.
• 
  JMR:n pikkudieseleitä: Move4 "Lillan", KMN "Konna", Move4 "Killiäinen", ÄSR4 "Mummo".h
• 
  Entinen Lännen Tehtaat Oyj:n Säkylän tehtaiden Dv100 -veturi Humppilan varikolla.
• 
  Jokioisten_museorautatie_Humppila

• Nummelin, Markku: Jokioisten Museorautatie 50 vuotta: puoli vuosisataa talkootyötä. Jokioinen: Museorautatieyhdistys, 2021. ISBN 978-951-9138-07-7
• M. Alameri ym.: Jokioisten rautatie: 100 vuotta liikenteelle avaamisesta, s. 132–140. Museorautatieyhdistys, 1998. ISBN 978-951-9138-04-6
• Bergström, Matti; Einola, Erkki & Kilpiö, Olavi: Kapeat kiskot: Suomen yleiselle liikenteelle avatut yksityiset kapearaiteiset rautatiet, s. 43–59. Jokioisten Museorautatie, Rautatiemuseo, Veturimuseo, 1993. ISBN 951-96543-1-3

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jokioisten museorautatie Wikimedia Commonsissa

• Jokioisten museorautatien kotisivut
• Minkiön höyryfestivaali (Arkistoitu – Internet Archive), tietoja Jokioisten museorautateiden vetureista
• Jokioisten-Forssan rautatie 40-vuotias, Aamulehti, 11.12.1938, nro 334, s. 9, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot