Chumashit eli Santa Barbaran intiaanit ovat YhdysvaltojenKaliforniassa elävä intiaanikansa. Nykyisin chumasheija on noin 5 000 ja pieni osa heistä asuu heille tarkoitetussa Santa Ynezin intiaanireservaatissa. Santa Ynezin chumashit ovat myös ainoa virallisesti rekisteröidyistä chumash-ryhmistä, vaikka muitakin heidän järjestäytyneistä ryhmistään on edelleen olemassa. Chumashien historiallinen asuinalue sijaitsee San Luis ObispostaMalibuun ja sisämaassa San Joaquiniin ulottuvalla alueella.
Comanchet eli komanssit ovat Pohjois-Amerikan alkuperäiskansa, jonka historialliseen asuinalueeseen kuuluvat itäinen New Mexico, eteläinen Colorado, eteläinen Kansas, koko Oklahoma sekä suuri osa Texasia. Aikoinaan comancheheimon suuruus saattoi olla jopa noin 20 000 henkeä. Nykyään heitä arvioidaan olevan noin 10 000, joista noin puolet asuu Oklahomassa ja loput New Mexicon, Texasin ja Kalifornian osavaltioissa.
Dresdenin koodeksi (myös Codex Dresdensis) on mayojenkäsikirjoitus, joka tehtiin todennäköisesti 1400-luvulla. Mayojen käsikirjoituksia on säilynyt ainoastaan neljä, ja Dresdenin koodeksi on niistä laajin ja parhaiten säilynyt. Koodeksia säilytetään SaksassaDresdenin yliopiston kirjastossa, jonka internetsivuilla on koodeksin korkeatasoinen digitalisointi.
Eraviskit olivat kelttiläinen heimo, joka asui nykyisen Budapestin ympäristössä, kun roomalaiset valtasivat alueen ensimmäisellä vuosisadalla eaa. Eraviskien oppidum, pääasuinpaikka ja linnoitus Ak-inko (suom.runsaat vedet) sijaitsi Gellértinvuoren laella.
Hullu Hevonen ei pitänyt itsensä kuvaamisesta. Tämä vuonna 1877 otettu valokuva saattaa kuitenkin esittää häntä.
Hullu Hevonen (Tasunka Witko, engl.Crazy Horse, noin 1840 – 5. syyskuuta1877) oli Oglala Sioux -heimoon kuulunut intiaanisoturi. Hullu Hevonen oli tunnettu rohkeudestaan ja oveluudestaan taistelukentällä. Hänen lapsuudennimensä oli yksinkertaisesti Curly eli Kiharapää. Liikanimensä hän sai osoitettuaan taistelussa kuolemaa halveksivaa rohkeutta ja taitoa.
Kreevinit olivat Latvian alueella eläneitä vatjalaisia. Kreevinit puhuivat kreeviniä, vatjan kielen murretta. Kreevini-nimitystä alkoivat käyttää latvialaiset (latviaksikrievini, alun perin tarkoittanut ”venäläisiä”). Nimi jäi kreevinien hävittyä elämään sukuniminä muodoissa Krievini ja Krievinš. Latvian kansallisrunoilija Jānis Pliekšānsilla ja näyttelijä Uldis Dumpisilla on vatjalaisia juuria.
Latvian juutalaiset ovat Latviassa asuvia juutalaisia. Juutalaiset olivat aikoinaan hyvin merkittävä kansanosa, mutta heidän määränsä on vähentynyt vainon, alhaisen syntyvyyden ja Israeliin muuton takia hyvin voimakkaasti. Juutalainen kulttuuri on kokenut uuden nousukauden Latvian itsenäistymisen jälkeen.
Latvian virolaiset ovat Latviassa asuvia virolaisia. Nykyiset Latvian virolaiset ovat pääasiassa Latviaan 1800-luvulla, tai myöhemmin muuttaneiden virolaisten jälkeläisiä. Heitä vanhemmat virolaisvähemmistöt Latvian alueella, leivut ja lutsit, ovat jo hävinneet omina ryhminään. Latvian virolaisilla ei ole, eikä ole ollut muista Latvian suuremmista vähemmistöistä poiketen vähemmistöoikeuksia.
Liiviläiset ovat itämerensuomalainen kansa, jonka historiallinen asuinalue sijaitsee nykyisessä Latviassa. Liiviläiset muodostivat aikoinaan merkittävän osan Baltian väestöstä, mutta nykyisin he ovat enää pieni kansansirpale. Liiviläisten määrän hupenemiseen vaikuttivat muun muassa Baltiassa riehuneet taudit ja alueella käydyt sodat. Lopulta liiviläisiä oli enää eristäytyneellä Kuurinmaan pohjoisrannikolla, jota kutsuttiin myös nimellä Liivinranta. Vuonna 2010 Latviassa asui 180 virallisesti rekisteröitynyttä liiviläistä. Liiviläisten kieli liivi on äärimmäisen uhanalainen ja latvian kielen syrjäyttämä. Sitä puhuu nykyisin äidinkielenään enää yksi naispuolinen henkilö, joka asuu Kanadassa ja on 100-vuotias (2010). Liiviläinen kulttuuri ja kieli on kuitenkin hiljattain kokenut uuden nousukauden latvialaisten sitä kohtaan kokeman mielenkiinnon takia.
Maasait eli masait ovat itäafrikkalainen paimentolaiskansa, joka elää pääosin Kenian ja Tansanian alueella. Huolimatta nykyaikaisen yhteiskuntajärjestelmän kehittymisestä myös Afrikkaan maasait ovat pääosin säilyttäneet oman luonnonläheisen elintapansa ja kulttuurinsa. Maasait ovat yksi Afrikan tunnetuimmista etnisistä heimoista.
Manksit ovat Mansaarelta lähtöisin oleva etninen ryhmä. Manksit ovat kelttiläinen kansa, mutta he ovat aikojen saatossa omaksuneet runsaasti skandinaavisia ja englantilaisia vaikutteita. Suurin osa mankseista puhuu englantia, mutta alkuperäistä kelttiläistä manksin kieltä yritetään elvyttää.
Mokomokai tarkoittaa irtileikattua ja säilöttyä ihmisen päätä, jollaisia tavattiin Uuden-Seelanninmaorien keskuudessa. Mokomokait yleistyivät 1800-luvullamuskettisotien aikana, jolloin maorit käyttivät päitä ostaakseen eurooppalaisilta aseita keskinäisiä taisteluitaan varten. Viime aikoina Uuden-Seelannin ulkopuolelle päätyneitä mokomokaita on vaadittu palautettaviksi maahan.
Moriorit ovat TyynellämerelläUuden-Seelannin pääsaarten itäpuolella sijaitsevien Chathamsaarten alkuperäisasukkaita. Maorit surmasivat moriorit lähes kokonaan 1830–1860-luvuilla, ja viimeinen puhdasverinen moriori, Tommy Solomon, kuoli vuonna 1933. Itsensä morioreiksi kokevia, lähinnä eurooppalaisiin ja maoreihin sekoittuneita morioreiden jälkeläisiä elää kuitenkin edelleen. Vuoden 2006 väestönlaskennassa 945 uusiseelantilaista ilmoitti kuuluvansa morioreihin. Eri tavalla morioreista polveutuvia ihmisiä saattaa kuitenkin olla jopa useita tuhansia.
Munck af Fulkila on ollut nimenä kahdella Suomessa esiintyneellä suvulla. Nimeä Munck af Fulkila (Uskelan Fulkkilan kylän mukaan) alun perin kantanut vanhempi aatelissuku sammui jo 1700-luvun lopulla. Samaa nimeä nykyisin kantava nuorempi suku on lähtöisin Somerolta, ja sen yksi haara aateloitiin 1600-luvulla nimellä Munck af Sommernäs. 1700-luvulla Ruotsin ritarihuoneessa tapahtuneen sekaannuksen takia suvut yhdistettiin virheellisesti toisiinsa, eikä virhettä huomattu ennen kuin 1900-luvulla. Tämän seurauksena myös Somerolta peräisin oleva Munck-suku kantaa nimeä Munck af Fulkila.
Neekeri on suomen kielen sana, jolla tarkoitetaan tavallisesti Afrikan tummaihoista väestöä ja sen jälkeläisiä muuallakin maailmassa tai joidenkin rotuteorioiden mukaista negridistä rotua. Nykyisin sana käsitetään halventavaksi. Tutkimuksissa on havaittu, että sanaa käytetään ajoittain myös yleisemmin ”ei-suomalaiseksi” tai ”vähemmän suomalaiseksi” katsotuista ihmisistä. 1980-luvulle asti neekeri-sana oli nykyistä selvästi yleisemmässä käytössä eikä halventava ainakaan niin yksiselitteisesti kuin nykyisin, vaikka yksittäisiä tapauksia, joissa sanaa on pidetty halventavana, löytyykin jo 1950-luvulta. Viimeistään 1990-luvun puoleenväliin mennessä sanasta tuli vahvasti rasistinen, eikä sen halventavuutta enää juuri aseteta kyseenalaiseksi. Kantasuomalaisten keskuudessa tehdyssä tutkimuksessa 90 % kyselyyn osallistuneista piti ilmauksia ”neekeri”, ”ryssä” ja ”manne” kaikkein loukkaavimpina vähemmistöjen nimityksistä.
Orkneylaiset ovat Orkneysaarten asukkaita, jotka polveutuvat saarelle 700- ja 800-luvuilla tulleista skandinaaveista ja heitä edeltäneistä piktiläisistä asukkaista. Geneetisesti orkneylaiset ovat lähempänä Pohjanmeren kuin Atlantin kansoja. Orkneylaisten on kuvailtu tuntevan itsensä ensin orkneylaisiksi ja vasta toissijaisesti skoteiksi. Äidinkielenään he puhuvat skotin kielen paikallista murretta sekä standardienglantia.
Setukaiset eli setut tai setot ovat kaakkoisimmassa VirossaSetumaan maakunnassa sekä Venäjän puolella elävä virolaisten ryhmä. Heidän puhumaansa seton kieltä pidetään usein yhtenä võron kielenmurteena, ja sen puhujia on noin 5 000. Setukaiset ovat olleet uskonnoltaan ortodoksisia kristittyjä, ja heidän kulttuurissaan on venäläisten vaikutteiden ohella runsaasti omintakeisia ja muusta Virosta poikkeavia piirteitä. Setukaiset tunnetaan etenkin hyvin säilyneestä runonlauluperinteestä.
Suitit ovat LatvianKuurinmaanAlsungan, Kuldīgan ja Ventspilsin kunnissa 402 km² kokoisella alueella asuva etninen ryhmä. He ovat muista paikallisista latvialaisista poiketen katolilaisia ja he ovat säilyttäneet monia latvialaisen kulttuurin vanhoja piirteitä. Suiteja arvioidaan olevan noin pari tuhatta.
Vatjalaiset (vatjaksivadjalaizõt) ovat Inkerissä asuva itämerensuomalainen kansa, joka on nykyisin katoamisen partaalla. Perinteinen vatjalaisalue on sijainnut Laukaanjoen ympäristössä Inkerin luoteisosassa melko lähellä Viron rajaa. Venäjällä oli vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan 73 vatjalaista, joista vain 12 asui Leningradin alueella.
