Jalmari Linna

Jalmari Linna
Jalmari Linna vuonna 1939.
Kansanedustaja
1.4.1919–4.9.1922, 2.9.1927–5.4.1945, 2.9.1949–20.7.1951
Ryhmä/puolue	SDP
Vaalipiiri	Vaasan itäinen, Uusimaa
Henkilötiedot
Syntynyt	10. heinäkuuta 1891 Evijärvi
Kuollut	7. huhtikuuta 1954 (62 vuotta) Lohjan mlk
Ammatti	pienviljelijä, tilanhoitaja
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Antti Jalmar (Jalmari) Linna (ent. Lassila ja Vähälassila,^[1] 10. heinäkuuta 1891 Evijärvi – 7. huhtikuuta 1954 Lohjan mlk) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1919–1922, 1927–1945 ja 1949–1951.^[2] Yhteensä 27 valtiopäivät istunut Linna on yksi kaikkien aikojen pitkäaikaisimmista kansanedustajista.^[3] Hänet tunnettiin myös Suomen johtavana omenanviljelijänä.

Jalmari Linnan vanhemmat olivat maanviljelijä Jaakko Lassila (1847-1894) ja Liisa Kivijärvi (s. 1859).^[2] Linna viljeli kotitilaansa Evijärven Jokikylässä ja liittyi sosialidemokraattiseen puolueeseen vuonna 1908.^[4] Hän oli Evijärven kunnallislautakunnan jäsen ja toimi Särkikylän työväenyhdistyksen puheenjohtajana.^[5][6] Sisällissodan aikana Linna joutui valkoisten vangiksi, mutta valtiorikosoikeus vapautti hänet syytteistä.^[7]

Linna valittiin eduskuntaan Vaasan itäisestä vaalipiiristä vuonna 1919.^[2] Vaalien jälkeen Helsingin Sanomien pakinoitsija ”Tiitus” eli Ilmari Kivinen kertoi Linnan saaneen sakkoa pontikankeitosta. Juttu levisi useisiin porvarilehtiin ja Ilkan pakinoitsija ”Anttoni” kirjoitti hänestä jopa pilkkarunon.^[8][9][10] Todellisuudessa tuomio tuli ainostaan siitä, että Linnan navetasta oli tavattu rankkitynnyriksi soveltuva astia, jossa hän väitti valmistaneensa nauriskeittoa. Työn Voiman mukaan Linna oli raivoraitis mies, mutta myöhemmin hän sai jälleen sakkoa kieltolakirikkomuksesta.^[9][11]

Vuonna 1921 Linna myi Evijärven talonsa ja muutti viljelemään Nurmijärven Rajamäeltä hankkimaansa pientilaa.^[2][12] Hän oli Nurmijärven kunnanvaltuuston puheenjohtaja sekä Rajamäen työväenyhdistyksen puheenjohtaja.^[13][14] Linna valittiin jälleen eduskuntaan Uudenmaan läänin vaalipiiristä 1927.^[2] Vuodesta 1929 hän asui Lohjan maalaiskunnassa ja työskenteli tilanhoitajana Osuusliike Keon omistamlla maatilalla Lohjanjärven Jalassaaressa.^[15][16] Vuonna 1931 Linna perusti Lohjan maalaiskunnan Vappulaan omenatarhan, josta tuli esikuva koko Lohjan seudun omenanviljelylle. Tila on edelleen Linnan jälkeläisten omistuksessa.^[17] Tunnettu omenalajike Linnanomena on saanut nimensä Linnan puutarhasta, jossa sen kasvatus aloitettiin 1930-luvulla.^[18] Pudottuaan eduskunnasta Linna nousi vielä kolmannen kerran kansanedustajaksi vuonna 1949 varasijalta Erkki Härmän siirryttyä maaherraksi. Linna oli myös Lohjan kunnanvaltuuston puheenjohtaja sekä toimi presidentin valitsijamiehenä vuosina 1931, 1937, 1940, 1943 ja 1950.^[2]

Jalmari Linnan puoliso oli evijärviläinen Selma Hautala (s. 1893), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1912.^[2] Heidän poikansa oli kansanedustaja ja kunnallisneuvos Ilmari Linna.^[19]