Jaakko Kahma
Jaakko Kahma (20. joulukuuta 1886 Ilmajoki – 31. elokuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen elinkeinoelämän vaikuttaja, joka toimi 25 vuotta Suomen Vientiyhdistyksen toimitusjohtajana.
Elämäkerta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kahman vanhemmat olivat työmies Juho Kahma ja Justiina Honkanen. Hän kävi kansakoulun ja kauppakoulun sekä suoritti oppikoulun oppimäärän yksityisesti. Kahma toimi aluksi vuosina 1905–1909 konttoristina, konttoripäällikkönä ja prokuristina vaasalaisessa rautakaupassa. Vuosina 1910–1917 Kahma työskenteli lehtialalla ensin sanomalehtimiehenä Vaasassa ja sen jälkeen vuosina 1911–1916 Mikkelissä Suur-Savo-lehden päätoimittajana. Vuonna 1916 Kahma muutti Helsinkiin, jossa hän toimi vielä vuoden verran Maaseudun Tulevaisuus -lehden toimittajana.
Keväällä 1917 Kahma siirtyi elintarvikehallituksen palvelukseen. Suomen sisällissodan aikana Kahma toimi valkoisten puolella elintarvikeasiain järjestäjänä ensin Savossa ja Karjalassa sekä myöhemmin sotatoimien edetessä myös muualla. Kahma erosi elintarvikehallituksen palveluksesta keväällä 1918 sisällissodan päätyttyä ja siirtyi sitten yksityisen liike-elämän palvelukseen ja toimi viljakauppaa ja myllyteollisuutta harjoittaneissa yrityksissä. Hän toimi myös Myllyteollisuusyhdistyksen asiamiehenä.
Kahma toimi 1928–1953 Suomen Vientiyhdistyksen toimitusjohtajana. Hän oli mukana perustamassa Suomen Teollisuusliittoa ja kuului useita vuosia sen hallitukseen. Kahma perusti myös vuonna 1938 yhdessä eräiden muiden kanssa Talouselämä-lehden ja toimi sen toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana vuosina 1941–1958. Päätoimittajien vaihtuessa usein hän käytännössä hallitsi lehteä kaksi vuosikymmentä. Politiikkaan Kahma osallistui Kansallisen edistyspuolueen puoluehallituksen jäsenenä. Kahma oli jäsenenä Kauppa-, teollisuus- ja merenkulkuhallinnon uudistamiskomiteassa 1938–1941 ja kauppakamarikomiteassa 1941–1943. Hän oli Suomen edustajana maailman kauppa- ja työllisyyskonferenssissa Havannassa 1947–1948 ja toimi maaseudun elinkeinokomitean puheenjohtajana 1950–1951.
Yksityiselämässä Kahma oli kiinnostunut astrologiasta, horoskoopeista ja spiritismistä. Hänen tuttavapiirinsä kuului tunnettu selvänäkijä Axel Ringström, jonka Kahma muun muassa esitteli ystävälleen Risto Rytille vuonna 1930.[1]
Kahma oli naimisissa vuodesta 1927 Ester Viktoria Pettersonin kanssa, mutta liitto päättyi avioeroon 1930-luvun lopulla. Heillä oli yksi poika, Kaius Kahma, joka kuoli 15-vuotiaana.
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Myllyteollisuutemme : sen kansantaloudellinen merkitys ja kehitysmahdollisuudet. Suomen mylly-yhdistys, Helsinki 1922
- Tullikysymys kansantaloudessamme. Otava 1924
- Mietteitä valtiollisen aseman johdosta : rakentavan tulevaisuuden politiikan edellytyksistä ja tehtävistä. Ota, Turku 1927
- Myynti- ja propagandatoimintamme ulkomailla. Suomen vientiyhdistyksen julkaisuja n:o 1. Suomen vientiyhdistys, Helsinki 1928
- Toiminta viennin edistämiseksi. Suomen vientiyhdistys, Helsinki 1929
- Omavaraisuuspyrkimykset ja vientimme laajentaminen. Suomen vientiyhdistys, Helsinki 1933
- Kansallinen vientipolitiikka. Suomen vientiyhdistys, Helsinki 1935
- Teollisen laajentumispolitiikkamme suuntaviivoja. Suomen vientiyhdistys, Helsinki 1936
- Progress and prospects in Finland and Finnish-British trade. Finnish Foreign Trade Association, Helsinki 1939
- Täydennystä taloudelliseen itsehallintojärjestelmäämme : ajatuksia kauppakamarikomitean mietinnön johdosta. Eripainos Talouselämä 9.7.1943. Helsinki 1943
- Maamme jatkuva teollistuminen : mitä sen hyväksi olisi tehtävä?. Suomen ulkomaankauppaliitto, Helsinki 1944
- Amerikan taloudellinen kehitys, sen vaikutus kansainväliseen kauppaan ja meidän kauppaamme. Suomen ulkomaankauppaliitto, Helsinki 1947
- Keskiraskas, kevyt ja pienoisteollisuus – merkitys, mahdollisuudet ja mitä niiden käyttämiseksi olisi tehtävä. Suomen ulkomaankauppaliitto, Helsinki 1947
- Rakentavien voimien kokoamisen tarve. Helsinki 1961
- Missä ollaan? Ja miksi? Mihin on pyrittävä? Ja miten? : ajatuksia suomalaisen hallituspolitiikan suunnasta ja tehtävistä. Tekijä, Helsinki 1964
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. Tarkennus: Merkitse viitteiksi, ettei kaikkia tarvitse käydä läpi. |
- Elinkeinoelämän Keskusarkisto : Jaakko Kahma (1886–1973) (Arkistoitu – Internet Archive)
- Aikalaiskirja 1934 (Projekt Runeberg)
- Kuka kukin on 1954 (Projekt Runeberg)
- Pertti Monto: Talouselämän historia (Arkistoitu – Internet Archive) Talouselämä 6.11.1998
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Antti Vesikko: Kansakunnan resonoivat muistot – Olavi Paavolaisen jatkosodan päiväkirja Synkkä yksinpuhelu I–II (1946) kansallisen identiteettiprojektin uudelleenarviona, pro grdu, Jyväskylän yliopisto 2011, Kahmasta ja Ringströmistä s. 185
| ||||||||||
