Axel Ringström

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Axel Eugen Ringström (11. helmikuuta 1858 Loviisa – 27. elokuuta 1945 Loviisa) oli suomalainen selvänäkijä, tietäjä, parantaja ja loviisalainen raatimies.[1] Ringström oli Pekka Ervastin ystävä.[2][3] Vuorineuvos ja mies-vapaamuurari M. J. Viljanen ja Ulkomaankauppaliiton puheenjohtaja Jaakko Kahma olivat Ringströmin innokkaita ihailijoita.[4][5][6]

Käytyään koulunsa Loviisassa Ringström opiskeli laivanrakennusta, arkkitehtuuria ja mekaniikkaa kotimaassa ja Ruotsissa. Hän johti sen jälkeen Nobelin öljy-yhtiön laivanrakennustoimintaa Bakussa Venäjällä. Ringström palasi Suomeen ennen vuosisadan vaihdetta ja hän asui sen jälkeen kotikaupungissaan Loviisassa jossa hän toimi raatimiehenä yli 30 vuoden ajan. Ringström oli Loviisan kunnalliselämässä useiden komiteoiden ja lautakuntien jäsenenä. Hän toimi myös Kaupunkien yleisen keskinäisen palovakuutusyhtiön asiamiehenä Loviisan seudulla.[5][6]

Risto Ryti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ringström oli yksi Gerda Rytin opastajia.[7] Myös Risto Ryti tapasi Ringströmiä talvisodan aikana.[8] Hänen suhteensa Ryteihin sai kansainvälistäkin huomiota hänen antaessaan avomielisen haastattelun ruotsalaiselle Dagens Nyheterille keväällä vuonna 1944.[9] Ringström piti Adolf Hitleriä maailman pelastajana ja oli loppuun saakka vakuuttunut tämän voitosta.[4]

Dagens Nyheterin toimittaja Gunnar Almstedt kuvasi Ringströmiä ”Suomen Rasputiniksi”, jonka luona presidentti Ryti käy kysymässä neuvoa kaikissa tärkeissä ratkaisuissa. Ringström kertoi saavansa presidenttiä varten neuvot erikoiselta arkkienkeliltä, joka ilmestyy hänelle Loviisan Kvarnbackenin takana. Ringström väitti jutussa saaneensa muun muassa Rytiltä 12 pulloa viiniä palkkioksi antamistaan hyvistä neuvoista.

Ryti tutustui Ringströmiin jo vuonna 1930 spiritismiä harrastaneen Suomen Ulkomaankauppaliiton puheenjohtajan Jaakko Kahman välityksellä. Ringström oli sitten muun muassa parantanut Rytin mahahaavan 1933 ja rukoillut hänen menestymisensä puolesta ennen vuoden 1937 presidentinvaaleja. Rytistä teoksen Risto Ryti – Elämä isänmaan puolesta kirjoittaneen Martti Turtolan mukaan Ryti piti kuitenkin sotavuosina 1939–1944 etäisyyttä Ringströmiin eikä tavannut häntä tällöin kertaakaan.[10]

Ura insinöörinä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Insinööri Axel Ringström toimi Loviisassa Uudenmaan läänin kuvernööri määrämänä matkustaja-höyrylaivojen ja paineastioiden tarkastajana.[11][12] Hän toimi myös Loviisan vesiparannuslaitoksen[13] intendenttinä.[14]

Ringström toimi myös kansanvalistusseura Bildande nöjenissä. Hänen piirustustensa mukaan seuralle rakennettiin Gislomiin ”teatteritalo”,[15] joka vihittiin käyttöön tammikuussa 1898.[16] Ringström suunnitteli myös Vahterpään saaren kansakoulun rakennuksen Ruotsinpyhtään saaristossa.[17]

Perhe

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1899 Ringström vihittiin Helsingissä avioliittoon konsuli Relanderin ”erotetun vaimon” Beda Matilda Natalia Bergmanin kanssa.[18]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Martti Turtola: Risto Ryti: elämä isänmaan puolesta. Helsinki: Otava, 1994. ISBN 951-1-11783-1
  • Sakari Virkkunen: Ryti – Myrskyajan presidentti. Otava, 1985. ISBN 951-1-08557-3.

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Atle Blomqvist: Suomalainen tietäjä Axel Ringström. Ultra-lehti, 1980, nro 10, s. 31.
  2. ↑ Aimo Mela: Pekka Ervast, 1956.
  3. ↑ Erik Gullman: Suomen teosofisen liikkeen varhaisvaiheita aikainviisaus.net. Arkistoitu 2.11.2008. Viitattu 4.7.2009.
  4. ↑ a b Kalevi Kuitunen: Valojensa salailijat. Skeptikko, 2000, nro 2, s. 36. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 4.7.2009.
  5. ↑ a b Åttiofemåring, Hufvudstadsbladet, 12.02.1943, nro 41 (2. painos), s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  6. ↑ a b Axel Ringström, Kotka Nyheter, 28.08.1945, nro 95, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  7. ↑ Virkkunen 1985: 22–23
  8. ↑ Turtola 1994.
  9. ↑ Virkkunen 1985: 22.
  10. ↑ Antti Vesikko : Kansakunnan resonoivat muistot - Olavi Paavolaisen jatkosodan päiväkirja Synkkä yksinpuhelu I-II (1946) kansallisen identiteettiprojektin uudelleenarviona, Valtio-opin pro gradu-tutkielma, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto 2011, Ringströmistä s. 185
  11. ↑ Matkustaja-höyrylaivojen tarkastajaksi.... Päivälehti, 29.4.1899, nro 112, s. 2. Helsinki. Historiallinen sanomalehtikirjasto. Viitattu 4.7.2009.
  12. ↑ Ångpannebesiktningsmännen. Hufvudstadsbladet, 6.1.1900, nro 5, s. 5. Helsinki. Historiallinen sanomalehtikirjasto. Viitattu 4.7.2009. (ruotsiksi)
  13. ↑ Jean Sibelius ja Loviisa Loviisan kaupunki. Viitattu 4.7.2009.
  14. ↑ Lovisa Vattenkuranstalt. Hufvudstadsbladet, 11.6.1900, nro 154, s. 1. Helsinki. Historiallinen sanomalehtikirjasto. Viitattu 4.7.2009. (ruotsiksi)
  15. ↑ Föreningen för bildande nöjen i Gislom. Borgå Nya Tidning, 4.1.1898, nro 1, s. 3. Porvoo. Historiallinen sanomalehtikirjasto. Viitattu 4.7.2009. (ruotsiksi)
  16. ↑ Invigningsfest.. Kotka Nyheter, 8.1.1898, nro 2, s. 3. Kotka. Historiallinen sanomalehtikirjasto. Viitattu 4.7.2009. (ruotsiksi)
  17. ↑ Notiser från Strömfors. Kotka Nyheter, 22.11.1898, nro 90, s. 2. Kotka. Historiallinen sanomalehtikirjasto. Viitattu 4.7.2009. (ruotsiksi)
  18. ↑ Ilmoituksia Helsingin suomalais-ruotsalaisesta seurakunnasta. Työmies, 14.11.1899, nro 239, s. 4. Helsinki. Historiallinen sanomalehtikirjasto. Viitattu 5.7.2009.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Axel_Ringström&oldid=20651409”