Ikaalisten seurakunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ikaalisten seurakunta

tunnus

sijainti

Ikaalisten kirkko
Ikaalisten kirkko
Tunnustuskunta evankelis-luterilainen
Hiippakunta Tampereen hiippakunta
Rovastikunta Hämeenkyrön rovastikunta
Pääkirkko Ikaalisten kirkko
Jäsenmäärä 4 800[1] (2024)
– Osuus asukkaista 72,0 %[2]
Kirkollisvero 1,85 %
Kirkkoherra Juha Aila
Sivusto

Ikaalisten seurakunta on Ikaalisten kaupungin alueella toimiva Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta. Se kuuluu Tampereen hiippakunnan Hämeenkyrön rovastikuntaan. Seurakunnan läsnäolevan väestön määrä oli vuoden 2024 4 800 henkeä. Seurakunnan jäsenmäärä vähenee joka vuosi 100 seurakuntalaisella.[3][4]

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ikaalisten kirkon vierellä ovat sankarihaudat 1918 ja 1939–1944. Taustalla Armas Tirrosen sankaripatsas Sotaan lähtö vuodelta 1953.[5]

Seurakunnan perustamisajankohta ei ole tiedossa, mutta joka tapauksessa se on eronnut Kyrön emäseurakunnan mukana vanhasta Sastamalan suurpitäjästä jo ennen 1500-lukua. Jo 1540-luvulla Ikaalinen tunnettiin Kyrön seurakunnan Lahtisten kappelin nimellä. Ikaalinen erotettiin Hämeenkyröstä omaksi pitäjäkseen vuonna 1641 ja samalla perustettiin myös itsenäinen kirkkoherrakunta johon kuuluivat myös Jämijärvi, Parkano, Kankaanpää, Karvia, Hongonjoki ja osia Siikaisista.

Kankaanpäästä muodostettiin oma rukoushuonekuntansa vuonna 1756 ja kappeliseurakunta vuonna 1759. Omaksi kirkkoherrakunnakseen se erotettiin vuonna 1841 ja samalla sen alaisuuteen liitettiin muut luoteiset osat eli 1796 perustettu Karvian kappeli sekä 1804 perustettu Hongonjoen rukoushuonekunta sekä Siikaisten Samminmajan alue.

Parkanon rukoushuonekunta perustettiin vuonna 1800 ja siitä muodostettiin oma kirkkoherrakuntansa vuonna 1860. Tällöin myös nykyisen Kihniön alueet liitettiin uuteen Parkanon seurakuntaan. Viimeisenä alueena Suur-Ikaalisten seurakunnasta erkani Jämijärvi. Se sai oman rukoushuonekuntansa vuonna 1852 ja noin kymmenen vuotta myöhemmin se sai kappeliseurakunnan statuksen. Viimein vuosisadan vaihteessa perustettiin itsenäinen Jämijärven seurakunta. [6]

Kirkkoherrat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 1641–1669: Abrahamus Jacobi
  • 1669–1675: Abraham Ikalensis
  • 1675–1689: Matthias Apollonius
  • 1689–1711: Simon Polviander
  • 1711–1714: Johannes Favorinus
  • 1719–1729: Johannes Fonselius
  • 1729–1772: Johan Rothovius
  • 1773–1791: Johan Rothovius nuorempi
  • 1798–1810: Henrik Johan Bergroth
  • 1813–1820: Jakob Hällfors
  • 1824–1841: Gustaf Johan Bergroth
  • 1844–1866: Henrik Johan Hällfors
  • 1867–1882: Johan Tammelin
  • 1884–1905: Herman Gabriel von Bonsdorff
  • 1906–1926: Karl Oskar Mannström
  • 1927–1946: Hugo Alfred Kalaja
  • 1947–1956: Antti Viljami Valanne
  • 1957–1969: Vilho Suurkari
  • 1970–1975: Timo Airas
  • 1975–1998: Heikki Mattila
  • 1998–2017: Esko Mattila
  • 2018–: Juha Aila

Toimitilat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hautausmaat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Ikaalisten seurakunta Kirkon tilastot. Suomen ev.lut. kirkko. Viitattu 22.10.2024.
  2. ↑ Kirkkoon kuuluvuus 2023 Kirkon tilastot. Suomen ev.lut. kirkko. Viitattu 22.10.2024.
  3. ↑ IKAALISTEN SEURAKUNTA VUOSIKERTOMUS Ikaalisten seurakunta. Arkistoitu 31.5.2014. Viitattu 30.5.2014.
  4. ↑ Ikaalisten seurakunta Kirkon tilastot. Suomen ev.lut. kirkko. Viitattu 22.10.2024.
  5. ↑ Lindqvist, Leena-Maija: Muistomerkkien Ikaalinen web.archive.org. Viitattu 22.8.2023.
  6. ↑ Ikaalisten seurakunta 16.6.2010. Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 30.5.2014.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ikaalisten_seurakunta&oldid=22724638”