Helsingin huippukokous 2018

Tämä artikkeli tai sen osa painottuu liikaa joihinkin aiheen osa-alueisiin. Artikkelia tulisi muuttaa tasapainoisemmaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Artikkeliin on valittu kaikesta aineistosta voittopuolisesti negatiivisia, vaikka yleinen näkemys oli, että mitään negatiivista ei seurannut, eikä ennakkoonkaan mieliala ollut kielteinen.

Helsingin huippukokous 2018
#HELSINKI2018
Presidentit Donald Trump ja Vladimir Putin Helsingissä.
Tyyppi	poliittinen huippukokous
Päivämäärä	16. heinäkuuta 2018
Tapahtumapaikka	Presidentinlinna, Mäntyniemi
Paikkakunta	Helsinki, Suomi
Osallistujia	Donald Trump Mike Pompeo Vladimir Putin Sergei Lavrov Sauli Niinistö Timo Soini
Järjestäjä	Suomen valtio
Kotisivut
Infobox OK

Helsingin huippukokous oli huippukokous, jossa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapasivat maanantaina 16. heinäkuuta 2018 Helsingissä. Suomen ulkoministeriö antoi tapahtumalle nimen #HELSINKI2018.

Valkoinen talo ja Kreml kertoivat 28. kesäkuuta 2018, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapaavat Helsingissä.^[1] Myöhemmin samana päivänä Suomen presidentti Sauli Niinistö piti aiheesta tiedotustilaisuuden virka-asunnossaan Mäntyniemessä. Niinistö kommentoi nostavansa keskusteluaiheiksi muun muassa Syyrian ja Ukrainan tilanteen, mustan hiilen päästöjen yhteisen torjunnan sekä Itämeren jännittyneen tilanteen. Niinistön mukaan Trumpin ja Putinin tapaaminen Helsingissä kestänee muutaman tunnin ja on varmasti päivässä ohi. Niinistö arveli kokouspaikan valintaan vaikuttaneen Suomen hyvän maine sekä Suomen hyvät suhteet sekä Yhdysvaltoihin että Venäjään. Niinistö kertoi tapaavansa Trumpin myös kahden kesken.^[2]

Presidenttien tapaaminen nosti Helsingin hotellien hintoja enimmillään lähes 300 euroa verrattuna viikkoon aikaisemmin.^[3]

Donald Trump saapui vaimonsa Melania Trumpin kanssa tapaamista edeltävänä iltana.^[4] Trumpit majoittuivat Valtion vierastaloon.^[5] Trump tapasi presidentti Niinistön maanantaina presidentinlinnassa. Myös Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo saapui Suomeen ja tapasi Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin ja Suomen ulkoministeri Timo Soinin.^lähde?

Tapaamispäivä alkoi Trumpin ja Sauli Niinistön aamiaiskeskustelulla Mäntyniemessä. Trump kehui aamiaisella Suomea ja maiden välisiä suhteita sekä Suomen vieraanvaraisuutta. Presidenttien keskustelun aikana rouva Haukiolla ja rouva Trumpilla oli oma aamiaiskeskustelunsa.^lähde?

Kokouksen oli määrä alkaa klo 13, mutta presidentti Putinin lentokone laskeutui Helsinki-Vantaan lentoasemalle vasta kello yhden jälkeen.^[6] Putin saapui Presidentinlinnaan klo 13.40, jolloin myös presidentti Trump aloitti matkansa kohti Presidentinlinnaa. Noin klo 14 presidentit Trump ja Putin aloittivat kahdenkeskisen keskustelun, joka kesti noin kaksi tuntia.^[7] Kokouksen jälkeen he lounastivat Presidentinlinnassa. He pitivät sen jälkeen yhteisen lehdistötilaisuuden, jossa he avasivat medialle miten kokous sujui ja vastasivat muutamiin toimittajien kysymyksiin.^lähde?

Trumpin ja Putinin keskustelujen sisällöstä ei ole tullut juuri mitään julkisuuteen. Nimettömän lähteen yhdysvaltalaiselle Politico-verkkolehdelle vuotaman asiakirjan mukaan Venäjän asialistalla oli ollut muun muassa vuonna 2021 vanhentuvan uuden START-sopimuksen jatkaminen viidellä vuodella, keskimatkan ohjuksia sääntelevän INF-sopimuksen jatkaminen ja Itä-Euroopan kiristyvä ilmapiiri. Yhdysvaltojen hallinto kieltäytyi vahvistamasta vuodon sisältöä, mutta vahvisti ydinaseiden olleen asialistalla. Ulkoministeri Lavrovin edustaja syytti Yhdysvaltoja asiakirjan vuotamisesta.^[8]

Presidenttien tapaaminen vaati poikkeukselliset turvatoimet. Helsingin poliisilaitoksen viestintäjohtajan, ylikomisario Juha Hakolan mukaan tapaamiseen suunniteltiin 1 000 – 2 000 poliisia. Helsingin poliisilaitos jätti kokouksesta virka-apupyynnön kaikille poliisilaitoksille sekä viranomaisyhteistyöpyynnön muun muassa rajavartiolaitokselle, puolustusvoimille ja pelastuslaitokselle.^[9]

Poliisi ja puolustusvoimat hitsasivat kaivonkansia kiinni Helsingin Esplanadin puiston ympäriltä ja Mannerheimintieltä neljä päivää ennen tapaamista.^[10] Kaivonkansia hitsattiin kiinni myös Mäntyniemen edessä^[11]. Suomessa käynnistyi tapaamista edeltävänä perjantaina neljä päivää kestävä väliaikainen Schengen-alueen sisäinen rajavalvonta. Tarkastukset painottuivat Helsingin ja Turun satamiin sekä Helsinki-Vantaan ja Turun lentoasemille.^[12]

Ilta-Sanomien mukaan Suomeen saapui 1 463 akkreditoitua toimittajaa 61 maasta, ja delegaatioiden toimittajat mukaanluettuna toimittajia oli 1 800. Toimittajille perustettiin tapaamisen ajaksi kansainvälinen lehdistökeskus Finlandia-taloon. Siellä tarjottiin muun muassa suomalaista ruokaa, makuelämyksiä. Paikalle oli kuljetettu myös konttisauna, joka oli toimittajien käytettävissä.^[13]

Yhdysvaltojen yksi katsotuimmista aamulähetyksistä ABC:n Good Morning America teki tapaamispäiväksi studion ja lähetystä Kauppatorilta Nikolai II -alukselta.^[14] Allas Sea Pool toimi tapahtuman ajan nimellä Allas Broadcast Center. Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar vahvisti ennen tapaamista, että ainakin CNN, Fox ja CBS aikovat tehdä lähetyksiä Suomessa.^[15] Uutisyhtiöiden teknisen toteutuksen Allas Sea Poolilla tarjosi Helsinkiläinen media- ja tuotantoyhtiö Aura Productions Oy.^lähde?

Pääministeri Juha Sipilä kertoi Brysselin EU-huippukokouksessa saaneensa onnitteluja Putinin ja Trumpin Helsinki-tapaamisen johdosta. Hän piti sitä ”upeana asiana” ja sanoi tapaamisen olevan tunnustus Suomelle.^[16] Ulkoministeri Timo Soini kertoi iloitsevansa tapaamisesta. Hänen mukaansa se kertoo, että Suomi nähdään luotettavana maana ja piti tapaamista tunnustuksena Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikalle. Lisäksi Suomi saa Soinin mukaan pr-arvoa, jota ei voi mitata pelkästään rahalla.^[17] Presidentti Sauli Niinistö kertoi olevansa tapaamisen suhteen optimisti, mutta näkevänsä siinä myös uhkakuvia.^[18] Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kiitteli kokouksen järjestämistä ja piti vuoropuhelua Venäjän kanssa tärkeänä.^[19] Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren mukaan huippukokouksen näkyvyys maailmalla on huomioarvoltaan Suomen isoimpia tapahtumia Helsingin olympialaisten ja Etykin jälkeen. Hän piti kokousta taloudellisesti erittäin merkittävänä Helsingille ja koko pääkaupunkiseudulle.^[20]

Kokouksen järjestämisen suomalaiset vaikuttajat näkivät periaatteessa myönteisenä, eikä mainehaittoja juuri uskottu syntyvän.^[21] Kritiikkiäkin heräsi muun muassa siitä, että Suomi katsottiin ”neutraaliksi paikaksi” kahden suurvaltajohtajan tapaamiselle. Europarlamentaarikko Heidi Hautala kiinnitti huomiota Yhdysvaltain ja Venäjän ihmisoikeusrikkomuksiin todeten, ettei Suomi voi olla ihmisoikeusloukkausten edessä puolueeton. Kokoomuksen entisen suunnittelupäällikön Jukka Mannisen mukaan kieltäytymällä kokouksen järjestämisestä Suomi olisi selkeästi asettunut puolustamaan ihmisoikeuksia.^[22] Kansanedustaja Ville Niinistön mukaan Suomeen saapuvien suurvaltajohtajien pitäisi kunnioittaa Suomen ja Euroopan unionin arvoja.^[23] Niinistö totesi myös, että YYA-sopimuksen historia vaikuttaa edelleen Suomen ulkopolitiikassa.^[24] Myös entinen puolustusministerin avustaja Patrik Gayer piti tapaamista vahingollisena Suomen maineelle.^[23] Valtiotieteiden tohtori Jukka Tarkka puolestaan luonnehti tapaamista ”ahdistavaksi”.^[25] Entisen ulkoministerin Erkki Tuomiojan mukaan tapaamiseen ei kuitenkaan liity mitään riskejä Suomelle. Hänen mukaansa kritiikki on perusteltua, mutta se ei saa olla esteenä kokouksen onnistumiselle.^[26]

Helsingin Sanomat kampanjoi tapaamisen aikana 300 mainostaululla englanniksi ja venäjäksi. Mainostauluilla muun muassa toivotettiin ”tervetulleeksi lehdistönvapauden maan”. Toisilla mainostauluilla kutsuttiin Trumpia ”valeuutisten levittäjäksi ja ’pelleksi’”.^[27] Perussuomalaisten Suomen Uutiset pani merkille, että Helsingin Sanomat mainosti ”raivokkaasti” myös tapaamisen aikaan järjestettyä Helsinki Calling -mielenosoitusta.^[28]

Aikakauslehti Seura teetti Taloustutkimuksella mielipidekyselyn, jossa selvitettiin suomalaisten suhtautumista Trumpiin ja Putiniin. Trumpiin suhtautui kielteisesti 83 prosenttia suomalaisista ja naisista jopa 91 prosenttia. Putiniin suhtautui kielteisesti 76 prosenttia suomalaisista. Trumpiin suhtautui myönteisesti kuusi ja Putiniin kahdeksan prosenttia.^[29]

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari suhtautui tapaamisen myönteisesti ja pohti, kuinka monta ”ei Helsinkiin rasisteja” -kylttiä Trumpin saapuessa näkyy.^[23]

Tapaamista arvosteltiin myös muualla maailmassa. Washington Postiin kirjoittanut yhdysvaltalainen ulkopolitiikan asiantuntija Max Boot piti suomettumiseen viitaten sopivana, että tapaaminen järjestetään juuri Helsingissä. Bootin mukaan Trump pyrkii nyt suomettamaan koko Euroopan ja jopa Yhdysvallat esimerkiksi hyväksymällä Krimin miehityksen.^[30] Ruotsin entinen pääministeri Carl Bildt nosti Krimin tilanteen esille arvioidessaan tapaamista ja totesi Euroopan odottavan kokousta ”hyvin hermostuneena”. Bildtin ja esimerkiksi brittiläisen The Guardianin kolumnistin mukaan Putin tulee olemaan kokouksen ainoa voittaja.^[31][32] Almedalenin politiikkaviikolla tapaamista kommentoinut Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist ei halunnut etukäteen arvioida kokouksen vaikutuksia Itä­me­ren ja Eu­roo­pan tur­val­li­suus­po­liit­ti­seen ti­lan­tee­seen, mutta maltillisen kokoomuksen puolustuspoliittisen vastaavan Hans Wal­l­markin mukaan vaarana on, että asiat sovitaan EU:sta ja Natosta sekä Suomen ja Ruotsin kaltaisista pienistä valtioista välittämättä.^[33]

Yhdysvalloissa Trumpin tiedotustilaisuuden puheet aiheuttivat valtavan kohun, koska hänen katsottiin myötäilleen Vladimir Putinin kantoja Venäjän sekaantumisesta Yhdysvaltain presidentinvaaleihin vuonna 2016 vastoin kaikkia Yhdysvaltain tiedusteluviranomaisten lausuntoja asiasta. Trump muun muassa sanoi, ettei näe mitään syytä sille, että Venäjä olisi sekaantunut vaaleihin. Trumpin puheet aiheuttivat rajuja kannanottoja. Trumpia kuvailtiin häpeälliseksi, maanpetturiksi ja Trumpin vakavimmaksi virheeksi koko presidenttikautensa aikana. Republikaanipoliitikot Mitt Romney ja senaattori John McCain kutsuivat molemmat Trumpin suoritusta lehdistötilaisuudessa häpeälliseksi.^[34][35]

Kokousta seuranneena päivänä Trump pyörsi puheitaan ja sanoi olleensa epäselvä. Hän väitti sanoneensa vahingossa sanan wouldn’t sijaan would. Trump sanoi, että hänen tarkoituksensa oli sanoa, että ”ei näe mitään syytä sille, ettei Venäjä olisi sekaantunut vaaleihin”. Useassa mediassa Trumpin sanottiin yrittäneen kömpelösti pyörtää puheitaan kohun keskellä ja että yrityksellään hän vain pahensi tilannetta.^[36][37]

Poliisille ilmoitettiin yli kymmenestä tapaamiseen liittyvästä Helsingissä järjestettävästä mielenosoituksesta. Senaatintorilla sunnuntaina 15. heinäkuuta järjestettyyn Helsinki Calling -mielenosoitukseen osallistui eri vaiheissa eri arvioiden mukaan 1 500–2 500 henkilöä.^[38] Tapahtumassa puhuivat muun muassa kirjailija Sofi Oksanen, europarlamentaarikko Heidi Hautala, yrittäjä Peter Vesterbacka sekä kirjailijoiden sananvapausjärjestö PENin edustajat Thomas O. Melia ja Polina Kovaleva.^[39] Mielenosoituksen taustalla oli useista kansalaisaktivisteista koostuva Helsinki for Human Rights -ryhmä.^[40] Järjestäjät olivat alun perin odottaneet yli 15 000:ta osallistujaa,^[41] mutta arviota oli laskettu, kun mielenosoitus siirrettiin maanantailta sunnuntaille.^[42] Kokouspäivänä järjestettiin vielä muun muassa Kokoomusnuorten mielenosoitus, jonka teemoina ovat Trumpin kauppapolitiikan vastustaminen ja Itä-Ukrainan sota,^[40] koko päivän jatkuva Helsinki against Trump and Putin -mielenosoitus^[43] sekä Putinin politiikkaa vastustava Stop Putin -mielenosoitus.^[44]

Perussuomalaiset Nuoret järjestivät sunnuntaina tervetuliaismielenosoituksen Trumpille. Narinkkatorilla pidettyyn tilaisuuteen saapui noin 50 osallistujaa. Perussuomalaisten nuorten lisäksi paikalla oli Soldiers of Odin -katupartion jäseniä.^[45]

Ennen Presidentinlinnassa pidetyn tiedotustilaisuuden alkamista toimittajien joukosta poistettiin yhdysvaltalainen kansalaisaktivisti Sam Husseini hänen pidettyään esillä paperia, jossa luki englanniksi ”ydinaseiden kieltosopimus”. Huippukokouksessa The Nation -lehden toimittajana ollut Husseini kritisoi poliisia jouduttuaan useaksi tunniksi putkaan.^[46] Presidentin viestintäpäällikkö Katri Makkosen mukaan poliisi poisti Husseinin, koska tämä aiheutti huomattavaa häiriötä. Helsingin Sanomien Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Laura Saarikoski sanoi, että Husseini oli herättänyt huomiota jo ennen kuin otti paperin esiin huutelemalla toisille toimittajille, kun nämä puhuivat suorassa lähetyksessä.^[47]

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Helsingin huippukokous 2018.

• Virallinen verkkosivusto (Arkistoitu – Internet Archive) Suomen ulkoministeriö