Halal

Halal (arab. حلال‎, ḥalāl ”puhdas, sallittu”) tarkoittaa islamissa kaikkea sitä, mikä keskiajalla vakiintuneen Jumalan lain, šarian, mukaan on sallittua ja luvallista. Sen vastakohta on haram, joka tarkoittaa kiellettyä.^[1][2] Šarialaissa käsite halal liittyy tyypillisesti ruoka-aineisiin.^[3]

Šaria jakaa teot kiellettyihin, sallittuihin ja neutraaleihin. Sallituissa ja kielletyissä teoissa on edelleen kaksi tasoa. Sallittu teko voi olla pakollinen tai pelkästään suositeltava. Kielletty teko on vastaavasti joko ankarasti kielletty tai pelkästään moitittava. Kullakin tasolla teolla on omat seuraamuksensa joko tässä elämässä tai tuonpuoleisessa.^[4]

1. Pakollinen – tuo ansioita ja tekemättömyys rangaistaan (fard, wajib)
2. Suositeltava – tuo ansioita Paratiisiin pääsemiseksi, mutta tekemättömyyttä ei rangaista (sunna, mandub)
3. Luvallinen – suurin osa arkielämään liittyvästä toiminnasta, jotka ovat lain kannalta neutraaleja (mubah)
4. Loukkaava – tekoa ei rangaista, mutta siitä pidättäytyminen tuo ansioita (makruh)
5. Kielletty tai laiton – synti, josta seuraa rangaistus (haram, muharram)

Uskonoppineet ovat eri mieltä siitä, tarkoittaako halal vain kahta ensimmäistä luokkaa (pakollinen tai suositeltava) vai neljää ensimmäistä luokkaa. Jälkimmäisessä tapauksessa teko olisi aina halal, ellei se ole erikseen kielletty.

Halal-ruoka on sellaista, jota islamin uskonnollisten sääntöjen mukaan muslimit saavat syödä. Muslimeille sallitut ruokalajit ovat peräisin Koraanista, sunnasta ja haditheista.^[5] Islamin käsitykset siitä, mikä ruoka on halal, ovat samankaltaisia kuin juutalaisten käsitykset siitä, mikä on košer.

Muslimit voivat syödä juutalaisen teurastamaa košer-lihaa tai kristityn teurastamaa lihaa, jos se on teurastettu siten kuin muslimit ja juutalaiset teurastavat. Juutalaisen tai kristityn teurastama liha ei ole halal, mutta se on silti syömäkelpoista, ei haram. Sen sijaan zarathustralainen, epäjumalanpalvoja tai islamista luopunut ei kelpaa teurastajaksi.^[6] Arabialaisten aavikkoheimojen kristittyjen teurastama liha on samoin haram. Ratkaisevaa on se, kuuluuko teurastaja ryhmään, josta tulevien naisten kanssa muslimin on luvallista mennä naimisiin.^[7]

Kanojen koneellinen teurastaminen on luvallista, jos koneenkäyttäjä kuuluu kirjan uskontoihin ja lausuu bismillahin ("Jumalan nimeen") ainakin yhden kerran.^[8]

Halal-teurastuksessa eläimen pää on suositeltavaa kääntää teurastuksen ajaksi kohti Mekkaa, teroittaa veitsi, leikata nopeasti, sanoa ”Jumalan nimeen” (bismillah), siunata Profeettaa ja katkaista suuret kaulavaltimot.^[9]

Halal-teurastuksessa pakollista on leikata eläimen henkitorvi ja ruokatorvi, mutta kaulavaltimoiden katkaisu on pelkästään suotavaa.^[10] On luvatonta käyttää hampaita tai luuta leikkaamiseen.^[11]

Šaria-laki ei kiellä eläimen tainnuttamista ennen teurastusta, mutta tainnutuskäytäntöä sovelletaan muslimiyhteisöissä vaihtelevasti. Eläimen teurastaminen ilman tainnutusta on kielletty Suomen eläinsuojelulaissa. Laissa sallitaan tähän kuitenkin poikkeuksena teurastus, jossa uskonnollisista syistä verenlasku aloitetaan yhtä aikaa tainnutuksen kanssa tarkastuseläinlääkärin läsnä ollessa.^[12] Suomessa eläimen tainnutus tehdään käyttäen pulttipistoolia (pultin isku päähän). Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran sääntöjen mukaan pulttipistoolin käyttäminen on pelkkä tainnutusmenetelmä ja vaatii mahdollisimman pian kuoleman varmistavan menettelyn.^[13] Poikkeuskäytäntö on sallittu vain teurastamoissa, jolloin toimenpidettä valvoo teurastamon tarkastuseläinlääkäri.

Keskiajalla julkaistu šariakäsikirja Reliance of the Traveller luettelee sallittuja ja kiellettyjä ruokia.^[14] Islamissa on sallittua syödä muun muassa seuraavia eläimiä: keihäsantilooppi, seepra, hyeena, kettu, piikkisika, jänis, kalliotamaani, peura, strutsi ja hevonen.^[14]

Islamissa kiellettyjä ruokia ovat ainakin:^[15]

• eläimet, joita ei ole teurastettu islamin vaatimusten mukaan (on kuitenkin sallittua syödä kalaa ja heinäsirkkoja, vaikka niitä ei olisi teurastettu oikein),^[16]
• sianliha;^[17]
• kissat ja inhottavat pikkueläimet, jotka ryömivät tai kävelevät maassa, kuten muurahaiset, kärpäset ja vastaavat;
• petoeläimet, joilla on kulma- tai syöksyhampaat, kuten leijona, ilves, leopardi, susi, karhu ja apinat (myös elefantti ja lumikko);
• ne, jotka saalistavat kynsillään, kuten haukat, kotkat tai varikset.
• aasi ja muuli;
• sammakot, krokotiilit;
• sylki ja siemenneste;
• veri;
• alkoholi.
• On myös kiellettyä syödä myrkkyä, lasia tai maata.

Joseph Schachtin mukaan Ibn Hanbal ja eräät klassiset hadith -kokoelmat ovat välittäneet tiedon, jonka mukaan profeetta Muhammed kielsi syömästä myös liskoja, koska ne saattavat kuulua kadonneeseen heimoon, joka oli muuttunut eläimiksi.^[18] Tarina sisältyy muiden ohella kokoelmaan Sahih Muslim.^[19]

Näihin sääntöihin on poikkeuksia. Hengenhädässä ruokasäännöistä on luvallista poiketa islamiin kuuluvan erivapausperiaatteen (rukhsa) mukaisesti.^[20] Nykyajan merkittävin šiialainen auktoriteetti ajatollah Khomeini (1902–1989) on antanut tarkat ohjeet siitä, mikä ruokailussa on sallittua ja mikä kiellettyä. Esimerkiksi eläinten ulosteiden tai nenän eritteiden nauttiminen ei ole kiellettyä mitättömissä määrin muihin elintarvikkeisiin sekoittuneina.^[21]

Kamelin virtsan juomista pidetään islamissa terveellisenä. Jami` Al-Tirmidh sisältää hadithin, jonka mukaan profeetta Muhammed suositteli juomaan kamelin virtsaa ja maitoa, jos Mekan ilmasto tuntui painostavalta. Hän jopa lähetti tällaisille ihmisille kameleita käyttöön hyväntekeväisyyden nimissä. Islamilaisen tieteen mukaan tämä hadith on sahih eli aitoa ja luotettavaa perimätietoa Muhammedista.^[22]

Oppineiden mielipiteet eroavat siinä, tekeekö alkoholin käyttö liuottimena esimerkiksi kosmeettisesta tuotteesta kielletyn. Useimpien oppineiden mukaan tekee, mutta eräät, kuten sheikki Ibn Uthaymeen katsoo, että tällainen tuote on luvallinen. Sheikki Ibn Uthaymeenin kanta on, että jos määrä on vähäinen eikä sillä ole vaikutusta, tuote on laillinen. Esimerkiksi alkoholimäärä 1–3 % ei tee tuotteesta laitonta. Profeetan kerrotaan kuitenkin sanoneen: "Mikä suurina määrinä päihdyttää, on myös pieninä määrinä kielletty."^[23]

Islamilaisessa šarialaissa on useita koulukuntia (madhhab). Niiden näkemykset poikkeavat jonkin verran toisistaan. Hanafi-koulukunta katsoo, että vain kalanmuotoiset merenelävät ovat halal. Maliki-koulukunnassa katsotaan, että kaikki merestä saatu on halal. Shafi'i-koulukunnalla ei ole yhtenäistä linjaa. Joidenkin mielestä kalat ovat halal, mutta sammakot eivät. Toisten mielestä myös ne merenelävät ovat halal, jotka muistuttavat syötäväksi muutoin hyväksyttäviä elämiä.^[24]

Egyptiläisen fatwan mukaan uskonoppineet ovat eri mieltä siitä, onko alligaattorin ja krokotiilin liha halal.^[25] Tämä heijastaa yllä mainittuja eroja hanafien ja malikiittien välillä. Egyptissä molemmat koulukunnat ovat edustettuna.

Pakistanilaiset tieteilijät tekivät kokeellisen tutkimuksen, jossa 66 broileria jaettiin kahteen ryhmään. Ensimmäinen teurastettiin halal-sääntöjen mukaan lausuen 'Jumalan nimeen' (bismillah). Toinen ryhmä teurastettiin mainitsematta Jumalan nimeä. Kun jälkimmäisen ryhmän broilerit tutkittiin, niiden maksassa ja rintalihaksissa havaittiin verenpurkautumia. Sen sijaan ryhmässä, jota teurastettaessa mainittiin Jumalan nimi, broilerien rakenne havaittiin normaaliksi. Tulos vastasi aikaisempien tutkimusten tuloksia. Tieteilijät tulkitsivat havaintonsa niin, että Jumalan nimen mainitsematta jättäminen oli synti, ja näin tehdessään teurastaja palveli Saatanaa, jolloin hänestä tuli monijumalainen. Histologiset muutokset broilerissa olivat Jumalan vastaus synnintekoon.^[26]

Tutkimuksen julkaissutta lehteä International Journal of Poultry Science^[27] ei mainita tieteellisiä lehtiä luokittelevassa suomalaisessa Julkaisufoorumissa.^[28] Elsevierin ylläpitämästä tieteellisten lehtien Scopus-tietokannasta lehti poistettiin vuonna 2018.^[29]

• Ahmad ibn Naqib al-Misri: Reliance of the Traveller (Umdat al-Salik). Beltsville, Maryland: amana publications, 2017. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
• Keller, Nuh Ha Mim (toim.): Reliance of the Traveller. Revised Edition. The Classic Manual of Islamic Sacred Law "Umdat al-Salik" by Ahmad ibn Naqib al-Misri (d. 769/1368) In Arabic with Facing English Text, Commentary and Appendices Edited and Translated by Nuh Ha Mim Keller. Beltsville, Maryland: amana publications, 2017. ISBN 0-915957-72-8 Teoksen verkkoversio. (englanniksi) (arabiaksi)
• Rippin, Andrew & Bernheimer, Teresa: Muslims Their Religious Beliefs and Practice, 5th Edition. Lontoo: Routledge, 2019. ISBN 978-1-138-21967-0
• Tarek, Khenou ym.: Histological Changes in Liver and Pectoral Muscles of Broiler Chickens Slaughtered with an Without Naming of Allah. International Journal of Poultry Science, 2012, 12. vsk, nro 9, s. 550–552. Asian Network for Scientific Information. ISSN 1682-8356 Artikkelin verkkoversio.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Halal Wikimedia Commonsissa