HMS Ardent (H41)

HMS Ardent
HMS Ardent
Aluksen vaiheet
Rakentaja	Scotts Shipbuilding and Engineering Company, Greenock
Kölinlasku	30. heinäkuuta 1928
Laskettu vesille	26. kesäkuuta 1929
Palveluskäyttöön	14. huhtikuuta 1930
Poistui palveluskäytöstä	uponnut 8. kesäkuuta 1940
Tekniset tiedot
Uppouma	1 350 t (standardi) 1 773 t (max)
Pituus	98,4 m
Leveys	9,83 m
Syväys	3,73 m
Koneteho	34 000 hv
Nopeus	35,25 solmua
Miehistöä	138
Aseistus
Aseistus	4 × 4,7"/L45 QF Mk IX -tykkiä CP Mk XIII -asennuksena 2 × QF 2 naulan Mk II -ilmatorjuntatykkiä 8 × 21" (533 mm) torpedoputkea
Infobox OK

HMS Ardent (viirinumero H41) oli Britannian kuninkaallisen laivaston vuonna 1930 palvelukseenotettu A-luokan hävittäjä, joka palveli toisessa maailmansodassa. Alus upposi 8. kesäkuuta 1940 taistelussa Saksan laivaston taisteluristeilijöitä Scharnhorstia ja Gneisenauta vastaan suojatessaan Norjan rannikolta palaavaa lentotukialusta.

Pääartikkeli: A-luokka (hävittäjä)

Alus tilattiin 6. maaliskuuta 1928 Scotts Shipbuilding and Engineering Companyltä Greenockista ja sen köli laskettiin 30. heinäkuuta. Alus laskettiin vesille 26. kesäkuuta 1929 ja se valmistui 14. maaliskuuta 1930.^[1]

Vastaanottotestit läpäistyään alus siirrettiin Chathamiin varustettavaksi ja palvelukseen ottoa varten. Ardent liitettiin 23. maaliskuuta palvelukseen otettaessa Välimeren laivaston 3. hävittäjälaivueeseen. Se oli huhtikuussa koulutuksessa, kun sen nelostykissä todettiin vika. Se palasi Chathamin telakalle, jossa tykkitorni vaihdettiin. Telakalta palattuaan alus lähti 19. toukokuuta Maltalle laivueeseensa. Kesäkuusta syyskuuhun se osallistui laivueensa mukana koulutukseen, joka keskeytyi aluksella havaittujen vikojen vuoksi, ja se palasi 31. lokakuuta Maltalle odottamaan telakalle pääsyä. Havaitut viat tarkastettiin 1. joulukuuta, ja alus poistettiin palveluksesta ja se siirrettiin telakalle korjattavaksi.^[1][2]

Lokakuussa 1931 alus määrättiin telakalta palatessaan 3. hävittäjälaivueeseen. Se aloitti 4. marraskuuta koulutuksessa, jonka päätyttyä se aloitti varsinaisen laivastopalveluksensa. Välimeren laivastossa alus osallistui laivasto-harjoituksiin sekä vierailuihin Välimeren alueella, kunnes se tammikuussa 1934 lähti Britteinsaarille huoltoon. Helmikuussa se määrättiin palvelukseen palatessaan palaamaan 3. hävittäjälaivueeseen Välimerelle. Korjausten valmistuttua maaliskuussa alus aloitti koulutuksen Britteinsaarten vesillä ennen heinäkuista paluutaan Maltalle. Ardentin normaalin laivastopalveluksen katkaisivat seuraavien vuosien aikana kruunajaisiin liittynyt laivastokatselmus Spitheadissä kesäkuussa 1935, Abessinian kriisi ja Espanjan sisällissota. Se määrättiin 8. syyskuuta 1936 laivueensa mukana valvomaan Espanjan rannikon sulkua sekä avustamaan Britannian kansalaisten evakuoinnissa sotaa käyvästä maasta. Alus palasi 17. lokakuuta Maltalle, jossa se osallistui laivueen mukana laivastoharjoitukseen. Se palasi 29. marraskuuta Espanjan rannikolle valvomaan meriliikennettä sekä tarvittaessa avustamaan pakolaisia. Se oli Barcelonaan tukeutuvien alusten johtoaluksena.^[1][2]

Alus lähti huhtikuun alussa 1937 Britteinsaarille, jossa se 14. huhtikuuta poistettiin palveluksesta. Se siirrettiin samalla Sheernessin telakalle, jossa sille asennettiin huollon aikana kaikuluotain. Alus määrättiin telakalta palatessaan Devonportin paikallislaivueeseen, jonka muina aluksina olivat muun muassa HMS Codrington, HMS Achates ja HMS Broke. Alus aloitti 20. huhtikuuta telakalta palattuaan korjausten jälkeiset koeajot supistetulla miehistöllä ja määrättynä Plymouthin alaisuuteen.^[1][3]

Toukokuussa koeajojen päätyttyä alus aloitti kouluttautumisen, ja se liitettiin Plymouthin paikallislaivueeseen. Aluksen miehistö täydennettiin sodan ajan vahvuuteen 24. syyskuuta Münchenin kriisin vuoksi, ja samalla alus valmistautui mahdolliseen sotaan. Miehistö supistettiin 11. lokakuuta, ja se palasi paikallislaivueeseen. Ardent siirrettiin 17. lokakuuta huollettavaksi Devonportin telakalle, mistä se palasi palvelukseen 15. marraskuuta. Joulukuussa alus oli nuorisokoululaivana Devonportissa normaalin hälytysvalmiuden lisäksi. Koululaivana alus vieraili vuoden 1939 alkupuoliskon aikana Torquaysta Dartmouthiin, kunnes se heinäkuussa siirrettiin Devonportin telakalle.^[1][4]

Pääartikkeli: Toinen maailmansota

Aluksen miehistö täydennettiin 23. elokuuta telakalta palatessaan sodan ajan vahvuuteen, ja se aloitti valmistautumisen mahdolliseen sotaan. Toisen maailmansodan syttyessä alus muodosti sisaraluksineen, lukuun ottamatta Activea, Portlandiin sijoitetun 18. hävittäjälaivueen, joka siirrettiin kuusi päivää myöhemmin Kanaalin läntisen kulkureitin alaisuuteen (engl. Western Approach Command).^[5][1][4]

Ardent suojasi laivueensa mukana saattueita aina huhtikuuhun 1940 saakka. Se suojasi 21. syyskuuta 1939 saattuetta OA7. Alus otti kannelleen haavoittuneita brittiläiseltä tankkerilta Teakwoodilta, joka oli joutunut Saksan laivaston sukellusveneen U-35:n torpedoimaksi. Alus suojasi sen jälkeen vaurioituneen tankkerin paluun Falmouthiin.^[6] Alus suojasi sisaraluksensa Acastan ja HMS Whitshedin kanssa tammikuun lopulla 1940 La Platan taistelussa vaurioituneen risteilijän HMS Ajaxin Plymouthiin^[4].

Ardent siirrettiin huhtikuussa 1940 Kotilaivastoon sisaralustensa HMS Acastan, HMS Acheronin ja HMS Arrowin kanssa Norjan taisteluiden vuoksi^[5] ja se saapui Scapa Flow'hun 12. huhtikuuta. Alus suojasi seuraavana päivänä amiraali Laytonin johtamaa saattueetta NP1 Vaagsfjordiin yhdessä taistelulaiva HMS Valiantin, tukilaiva HMS Vindictiven ja hävittäjien Codrington ja Acasta kanssa.^[7] Matkan aikana ei kohdattu saksalaisia, mutta amiraliteetti määräsi osan joukoista Namsosiin loppujen jatkaessa Vaagsfjordiin, jonne saavuttiin aamulla 15. huhtikuuta. Saksan ilmavoimien koneet häiritsivät alusten purkua ilman merkittäviä tuloksia. Alus oli telakalla 6.-19. toukokuuta, jolloin sen vaurioitunut kaikuluotain vaihdettiin. Telakalta palattuaan alus suojasi 22.-25. toukokuuta joukkojenkuljetusalus HMS Ulster Princen Färsaarille Thorshavniin, jonne tehtiin maihinnousu 23. toukokuuta. Ardent palasi Greenockiin 29. toukokuuta.^[4]

Norjasta vetäydyttäessä Ardent suojasi 31. toukokuuta yhdessä HMS Acastan, HMS Codringtonin, HMS Dianan ja HMS Highlanderin kanssa lentotukialus HMS Ark Royalia ja HMS Gloriousta, jotka suojasivat rahtialuksista koottua saattuetta. HMS Glorious erkani 8. kesäkuuta kello 03.00 polttoaineen vähyyden vuoksi pääosastosta suojanaan Ardent ja Acasta kulkeakseen suorempaa reittiä. Osasto eteni suuntaan 250 astetta 17 solmun nopeudella, kunnes sen yllätti hieman kello 16.00 jälkeen Saksan laivaston taisteluristeilijät Scharnhorstin ja Gneisenaun, jotka olivat suorittamassa Saksan laivaston operaatiota Junoa.^[5] Ardent sai käskyn tutkia taivaanrannassa havaittua savua ja samalla muu osasto kääntyi etelään ja valmistautui lähettämään lentokoneet ilmaan. Yhtäkään koneista ei kuitenkaan saatu ilmaan.^[8]

Saksalaiset avasivat tulen kello 16.31 ollessaan 27800 jaardin päässä maalistaan. Ardent lähestyi täydellä nopeudella hyökkääjiä ja samalla kumpikin hävittäjä aloitti savuttamisen, joka osoittautui tehokkaaksi taisteluristeilijöiden keskeyttäessä ampumisen. Pian taisteluristeilijät kuitenkin jatkoivat tulitoimintaa tehden Gloriousista hylyn. Ardent laukaistuaan kaksi neljän torpedon sarjaa upposi taisteluristeilijöiden tykkien tulessa noin kello 17.28. Aluksen mukana hukkui 10 upseeria ja 142 miehistönjäsentä. Pelastuneita oli ainoastaan kaksi, jotka Saksan ilmavoimien merilentokone pelasti merestä.^[9] Toinen heistä kuoli myöhemmin sairaalassa, joten pelastuneita jäi vain yksi^[10].

Aluksen päällikköinä olivat:

• John Frederick Barker 14. lokakuuta 1938 – 8. kesäkuuta 1940^[11]

• English, John: Amazon to Ivanhoe – British Standard Destroyers of the 1930s. Kendal: World Ship Society, 1993. ISBN 0-905617-64-9 (englanniksi)
• Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5 (englanniksi)
• Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7 (englanniksi)
• Levy, James P.: The Royal Navy's Home Fleet in World War II. New York: Palgrave macmillan, 2003. ISBN 1-4039-1773-6 (englanniksi)
• Woodman, Richard: Arctic Convoys 1941–1945. South Yorkshire, Englanti: Pen & Sword Maritime, 2007. ISBN 1-84415-611-7 (englanniksi)
• Brown, David (toim.): Naval Operations of the Campaign in Norway April – June 1940. Abingdon, Oxfordshire, UK: Frank Cass, 2004. ISBN 0-7146-5119-2 (englanniksi)

• U-boat.net – HMS Ardent (englanniksi)
• Scharnhorstin web sivuilla HMS Ardent (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)