Erityistuomioistuin

Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.

Erityistuomioistuin eli erikoistuomioistuin on tuomiovaltaa käyttävä valtion viranomainen, joka tutkii ja ratkaisee erityisasiantuntemusta vaativia riita- ja rikosasioita. Erityistuomioistuimen toimivalta on rajattu vain tiettyjen asioiden käsittelyyn ja tuomioistuimen kokoonpano poikkeaa yleisistä tuomioistuimista. Erityistuomioistuinten kokoonpanoon kuuluu lakimiesten lisäksi tuomioistuimen alan asiantuntijoita. Tuomioistuimeen saatetaan valita myös eri etupiirien edustajia. Suomessa esimerkki tällaisesta on työtuomioistuin, jonka kokoonpanoon tuomarien lisäksi kuuluu sekä työnantajien että työntekijöiden edustajat.

Ranskan suuren vallankumouksen jälkeen useassa Euroopan maassa lakkautettiin erityistuomioistuimia ja oikeudenkäyttöä yhtenäistettiin siirtämällä asiat yleisiin tuomioistuimiin. Erityistuomioistuimia alettiin perustaa uudelleen 1900-luvulla. Koko maailmassa erityistuomioistuimia on lähes mittaamaton määrä.

Ruotsin vallan aikana erityistuomioistuimiksi katsottavia elimiä syntyi 1600-luvulla, kun hallintoa järjestettäessä annettiin tuomiovaltaa keskusvirastoille niiden toimialaan kuuluvissa asioissa. Tällöin luotiin aksiisi-, halli-, posti-, tulli- ja vuorioikeus. Aatelia ja pappissäätyä koskevat riita- ja rikosasiat käsiteltiin henkilöperusteisissa oikeusistuimissa (lat. forum privilegiatum). Vuoden 1734 lain mukaan nämä asiat tuomitsi ensimmäisenä oikeusasteena hovioikeus. Tämä aatelin erioikeus kumottiin Suomessa vuonna 1867. Suomen autonomian alkuaikana vanhat erityistuomioistuimet vähitellen lakkautettiin ja niiden tehtävät siirrettiin alioikeuksille. 1800-luvun loppupuolella perustetuille hallintovirastoille annettiin harvoin tuomiovaltaa.

Nykyisin suomalaisia erityistuomioistuimia ovat^[1]

• markkinaoikeus 2002– ^[2]
• työtuomioistuin 1947–
• vakuutusoikeus 1942–
• valtakunnanoikeus 1922–

Lisäksi eräät käräjäoikeudet toimivat tarvittaessa maaoikeuksina.

Aiempia erityistuomioistuimia ovat olleet

• asunto-oikeudet 1974–2002
• erikoissotaoikeudet 1920–1945
• kenttäoikeudet 1939–1945
• liikevaihtovero-oikeus 1970–1994
• lääninoikeudet 1955–1999
• maanjako-oikeudet 1766–1972 ja niiden seuraajina maaoikeudet 1973–2001
• markkinatuomioistuin 1.9.1978^[3] – 28.2.2002^[2]
• merisotaoikeudet 1920–1945
• painoasiain ylihallitus 1865–1919
• pikaoikeus 1939–1945
• rykmentinsotaoikeus 1920–1945
• sotaoikeudet 1920–1983
• sotasyyllisyysoikeus 1945–1946
• sotaylioikeus 1920–1952
• talousdeputaatiot 1757–1766
• vakuutusneuvosto 1918–1942
• valtiorikosoikeus 1918–1919
• vankilaoikeus 1932–2006
• vesioikeudet 1962–2000
• vesistötoimikunta 1934–1962
• vesiylioikeus 1962–1999
• virkaylioikeus 1926–1987

Aiemmin oli myös tuomiovaltaa käyttäviä viranomaisia, mutta niitä ei yleensä pidetty varsinaisina erityistuomioistuimina.

• järjestysoikeudet –1978
• koulutoimen ylihallitus 1870–1918
• maistraatit
• tuomiokapitulit
• yleinen revisionioikeus 1824–1923
• yliopiston konsistori

• kiinteistötuomioistuin (ruots. fastighetsdomstol)
• maahanmuuttotuomioistuimet (migrationsdomstolar)
• maanvuokralautakunta (arrendenämnd)
• markkinatuomioistuin (marknadsdomstol)
• painovapaustuomioistuin (tryckfrihetsdomstol)
• patenttivalitusoikeus (patentbesvärsrätten)
• työtuomioistuin (arbetsdomstol)
• vuokralautakunta (hyresnämnd)
• ympäristötuomioistuimet (miljödomstolar)
• ympäristöylioikeus (miljööverdomstol)

• Iso tietosanakirja, WSOY 1995
• Tietosanakirja, Tietosanakirja-osakeyhtiö 1917
• Encyclopædia iuridica fennica, Suomalainen lakimiesyhdistys 1995, osa IV p. 65–68