Avril Lavigne

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: tarvitaan lisää lähteitä

Avril Lavigne
Avril Lavigne vuonna 2019.
Henkilötiedot
Syntynyt	27. syyskuuta 1984 (ikä 40)
Ammatti	laulaja-lauluntekijä, näyttelijä, malli, muotisuunnittelija
Muusikko
Aktiivisena	1998–
Tyylilajit	poprock, pop-punk, rock
Soittimet	kitara, piano, rummut
Levy-yhtiöt	Arista Records 2002–2005 RCA 2005–2011 Epic Records 2012-
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
avrillavigne.com
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Avril Ramona Lavigne (s. 27. syyskuuta 1984 Belleville, Ontario) on kanadalainen poprock-laulaja, lauluntekijä, näyttelijä, malli ja muotisuunnittelija. Hänen tunnettuja kappaleitaan ovat esimerkiksi ”Complicated”, ”When You’re Gone”, ”Sk8er Boi”, ”Don’t Tell Me”, ”My Happy Ending”, ”Nobody’s Home”, ”I’m with You”, ”He Wasn’t”, ”Girlfriend”, ”Smile” ja ”What the Hell”. Lavignen levyjä on myyty maailmanlaajuisesti yli 40 miljoonaa kappaletta^[1]. Kitaravalmistaja Fender on tehnyt Lavignelle oman nimikkokitaran, Avril Lavigne Signature Telecaster.^[2]

Avril Ramona Lavigne syntyi Ontarion Bellevillessä ja muutti viisivuotiaana Napaneen, 5 000 asukkaan pikkukaupunkiin. Lavignen isä, John Lavigne, työskenteli puhelinyhtiössä, Lavignen äidin, Judyn, hoitaessa lapsia kotona. Avrililla on kaksi sisarusta, isoveli Matthew ja pikkusisko Michelle sekä koira Sam. Lavigne lauloi kaksivuotiaana gospelmusiikkia äitinsä kanssa. Hän lauloi ensimmäisen kerran julkisesti seitsemänvuotiaana. Hän kävi Westdale Public School -nimistä koulua, mutta hänet siirrettiin neljännen luokan jälkeen toiseen kouluun, joka painottui enemmän näyttelemiseen, musiikkiin ja ruoanlaittoon.

Lavignen ensimmäinen levytys vuonna 1998 oli Touch The Sky, joka on Steve Meddin albumilla Quinte Spirit. Lavigne sai ensimmäisen kitaransa kymmenvuotiaana ja on siitä pitäen soittanut kitaraa myös omissa kappaleissaan. Hän osallistui vuonna 1997 radion laulukilpailuun Kingstonissa ja voitti sen. Kilpailun palkintona oli laulaa lavalla Shania Twainin kanssa. 16-vuotiaana Lavigne lähti Napaneesta ja muutti New Yorkiin. Lavigne sai New Yorkissa levytyssopimuksen Arista Recordsilta. 17-vuotiaana hän työsti ensimmäistä albumiaan kirjoittamalla itse kappaleitaan ja soittamalla niitä studiossa. Lavigne muutti Los Angelesiin, ja sai debyyttilevynsä Let Go valmiiksi.

Lavigne julkaisi debyyttialbuminsa Let Go 4. kesäkuuta 2002 Yhdysvalloissa, missä se ylsi sijalle kaksi. Ykköseksi se ylsi muun muassa Australiassa, Kanadassa ja Isossa-Britanniassa. Tämä teki 17-vuotiaasta Lavignesta nuorimman naissolistin Isossa-Britanniassa tuohon aikaan. Vuoden 2002 lopussa albumi oli saanut nelinkertaista platinaa RIAA:lta, mikä teki Lavignesta parhaiten myyneen naislaulajan vuonna 2002 ja Let Go -levyn vuoden parhaiten myyneeksi debyyttialbumiksi. Vuonna 2009 levy oli myynyt maailmanlaajuisesti 16 miljoonaa kappaletta.

Lavignen debyyttisingle "Complicated", joka oli samalla myös levyn ensimmäinen single, meni listaykköseksi Australiassa ja toiseksi se ylsi Yhdysvalloissa. "Complicated" oli yksi parhaiten myyneista kanadalaisista singleistä vuonna 2002. "Complicated" pääsi mukaan myös nuorten televisiosarjaan Dawson’s Creek. Tämän jälkeen tulivat singlet "Sk8er Boi" ja "I'm With You". Molemmat ylsivät kymmenen parhaan joukkoon Yhdysvalloissa. Lavigne voitti MTV Video Music Awards -palkinnon vuonna 2002 kategoriassa "Paras uusi artisti", neljä Juno-palkintoa vuonna 2003. Näiden lisäksi hän sai kuusi ehdokkuutta sekä sai World Music Award -palkinnon kategoriassa "maailman parhaiten myynyt kanadalainen laulaja". Lavigne oli myös ehdolla kahdeksan Grammy-palkinnon saajaksi, muun muassa "Vuoden laulu" kappaleellaan "Complicated" ja "Paras uusi artisti".

Lavigne kirjoitti kappaleen "Breakaway" Matthew Gerardin kanssa, jonka sitten esitti Kelly Clarkson tunnusmelodiaksi vuoden 2004 elokuvalle Prinsessapäiväkirjat 2. Myöhemmin "Breakaway" otettiin mukaan Clarksonin toiselle studioalbumille, jonka nimeksi myös annettiin Breakaway. Kappale oli myös levyn ensimmäinen julkaistu single. Lavigne on myös tehnyt oman tulkintansa Goo Goo Dollsin hittikappaleesta "Iris", jonka on tuottanut Eric Book. Lavigne esiintyi kyseisen yhtyeen laulajan John Rzeznikin kanssa vuonna 2004 Fashion Rocks -konsertissa. Lavigne on myös levyttänyt kappaleen Paavo Pesusieni -elokuvaa varten.

Lavignen toinen studioalbumi Under My Skin julkaistiin 25. toukokuuta 2004. Se pääsi listaykköseksi muun muassa seuraavissa maissa: Australia, Kanada, Japani, Iso-Britannia ja Yhdysvallat. Albumia oli levyttämässä Raine Maida, Butch Walker ja Don Gilmore. Lavigne lähti "Live and by Surprise" minikiertueelle, joka kiersi yhteensä 21 eri kaupunkia ympäri Yhdysvaltoja ja Kanadaa. 4. maaliskuuta 2004 Lavignen ollessa Minneapolisissa, Minnesotassa hän mainosti uutta levyään Under My Skin. Jokainen esiintyminen sisälsi vähän seuraavan levyn sisältöä akustisena versiona. Lavignen mukana kiertueella oli kitaristi Evan Taubenfeld.

Albumin ensimmäinen single "Don't Tell Me" ilmestyi 27. huhtikuuta 2004 ja sijoittui listaykköseksi Argentiinassa ja Meksikossa, kun taas viidenneksi se jäi Yhdysvalloissa ja Kanadassa, ja kymmenenneksi se jäi Australiassa ja Brasiliassa. "My Happy Ending" sijoittui ykköseksi Meksikossa ja sijoittui kymmenen parhaan joukkoon Yhdysvalloissa, joka teki siitä Lavignen kolmanneksi menestyneimmän hitin siellä, mutta albumin kolmas single "Nobody's Home" ei yltänyt edes neljänkymmenen parhaan joukkoon Yhdysvalloissa. "Nobody's home" meni ykköseksi vain Meksikossa ja Argentiinassa. Albumin neljäs single "He Wasn't" ylsi neljänkymmenen parhaan joukkoon Isossa-Britanniassa ja Australiassa, mutta kyseistä kappaletta ei julkaistu Yhdysvalloissa. "Fall to Pieces" oli viides ja viimeinen single kyseiseltä levyltä, muttei pärjännyt yhtä hyvin kuin edelliset singlet.

Lavigne voitti kaksi World Music Awards -palkintoa vuonna 2004 kategorioissa "Maailman paras pop/rock-artisti" sekä "Maailman parhaiten myynyt kanadalainen artisti". Lavigne sai kolme Juno-ehdokkuutta vuonna 2005, joista hän voitti kolme kategorioissa "Fan Choice Award", "Vuoden artisti" ja "Vuoden pop-albumi". Hän voitti myös Nickelodeon Kids' Choice Awards -palkinnon kategoriassa "Suosikkinaislaulaja".

Kun Lavigne oli studiolla vuonna 2006 tekemässä kolmatta studioalbumiaan, Fox Entertainment Group pyysi Lavignea kirjoittamaan kappaleen vuoden 2006 fantasiaseikkailuelokuvaan Eragon. Lavigne kirjoitti ja levytti kaksi laulua, joista vain toinen, "Keep Holding On", päätyi lopulta elokuvaan. Lavigne myönsi että laulun kirjoittaminen oli ollut haaste, sillä siinä piti varmistaa, että se myötäilee koko ajan elokuvan juonta. Lavigne kuitenkin kertoi, että kappale "Keep Holding On" ei ollut esimerkki siitä, millainen seuraava levy tulisi olemaan. Kappale päätyi myöhemmin mukaan levylle, mutta ennen tätä se soitettiin ensimmäisen kerran radiossa 20. marraskuuta 2006 ja 28. marraskuuta se julkaistiin ladattavaksi kappaleeksi internetiin.

Lavignen kolmas albumi The Best Damn Thing julkaistiin 17. huhtikuuta 2007. Lavigne meni pienelle kiertueelle mainostaakseen uutta levyään. Albumin ensimmäinen single Girlfriend ylsi 'Billboard Hot 100' -listalle. Noin viikon tämän jälkeen albumi ylsi Billboard 200 listan ykköseksi. Girlfriend on Lavignen ensimmäinen single, joka on yltänyt ykköseksi Yhdysvalloissa. Kappale sai myös paljon tuottoa. Girlfriend -kappaleen myötä The Rubinoosin säveltäjät Tommy Dunbar ja James Gangwer haastoivat Lavignen oikeuteen vedoten siihen, että Girlfriend olisi osittain kopio 1970-luvulla levytetystä "I wanna be your boyfriend" -kappaleesta. Lavigne kuitenkin voitti oikeudenkäynnin.

Maaliskuussa 2008 Lavigne päätti tehdä maailmankiertueen nimeltä "The Best Damn Tour" tukeakseen albumia. Lavignen kiertue kävi Suomessa 30. kesäkuuta 2008.

Vain kuukausi The Best Damn Tourin päätyttyä Avril alkoi äänittää kotistudiollaan marraskuussa 2008 "Black Staria", joka kirjoitettiin hänen ensimmäisen hajuvetensä Black Starin mainoskappaleeksi. Heinäkuussa 2009 levytettynä oli jo yhdeksän kappaletta albumille, mukaan lukien ”Fine”, ”Everybody Hurts” ja ”Darlin”. Useat näistä kappaleista Avril oli kirjoittanut jo nuoruudessaan. ”Darlin” oli toinen laulu jonka Avril oli kirjoittanut 15-vuotiaana kun hän eli Napaneessa Ontariossa. Avril kuvaili levyn kertovan elämästä. Uudesta levystään Avril kertoo, että tärkeintä tälle levylle oli se, että tällä kertaa hän halusi todellakin päästä laulamaan täysillä. Kappaleet hän kertoo kirjoittaneensa melkein kokonaan akustisen kitaran ja pianon äärellä. Lavigne toivoo, että uudelta levyltä välittyy aito tunne. Hän kertoo myös, ettei uudella levyllä kuulla samanlaista soundia kuin edellisellä levyllä, vaan että vuonna 2007 julkaistun The Best Damn Thingin punaisena lankana oli ajatus siitä, että kappaleet toimisivat hyvin keikoilla.

Albumin odotettiin palaavan Avrilin vanhempaan materiaaliin ja enemmän akustisempaan suuntaan. Odotusten myötä albumin ensimmäinen single ”What The Hell” oli enemmän edellisien levyjen tyylinen kuin muut laulut levyllä. Avril kuvailee albumin laulujen olevan erilaista materiaalia kuin aikaisemmat hänen levytyksensä. "I'm older now, so I think that comes across in my music, it's not as pop-rock".[57]

Lavignen single Alice on sävelletty Tim Burtonin elokuvaan Liisa Ihmemaassa. Alice on elokuvan johtosinkku, joka kuullaan myös elokuvan lopputekstien aikana. Alice kuullaan myös elokuvan soundtrackilla, joka on nimetty Almost Aliceksi.

28. helmikuuta 2010 Lavigne esiintyi Vancouverin talviolympialaisten päätösjuhlassa ja esitti ”My Happy Endingin” sekä ”Girlfriendin” Syyskuussa Lavignen kolmas single ”I’m With You” hänen ensimmäiseltä levyltään oli malli Rihannan kappaleeseen ”Cheers (Drink to That)”, joka on mukana Rihannan viidennellä studioalbumilla, Loud.

Joulukuussa amerikkalainen laulaja Miranda Cosgrove julkaisi singlen ”Dancing Crazy”, joka oli Lavignen, Max Martinin sekä Shellbackin kirjoittama sekä Martinin tuottama laulu.

Marraskuussa 2010 Lavigne syytti levy-yhtiötään RCA:ta albuminsa viivästymisestä, sillä levy on ollut valmiina jo vuoden, mutta sitä ei julkaistu. Lavigne kuvailee albumin olevan merkittävin, jonka hän on tähän asti kirjoittanut, ja että hänellä on materiaalia tarpeeksi vaikka kahteen albumiin.

Samassa kuussa Lavigne oli Maxim-lehden kannessa ja haastattelussa jossa hän paljasti Goodbye Lullabyn teon kestäneen kaksi ja puoli vuotta, mutta hän kertoi levy-yhtiön viivyttäneen levyn julkaisua vaikka albumi oli ollut valmiina jo vuoden. Goodbye Lullaby julkaistiin 8. maaliskuuta 2011 ja ensimmäinen single ”What The Hell" soitettiin ensi kertaa Dick Clark's New Year's Rockin' Eve:ssä 31. joulukuuta 2011.

"What the Hell" -niminen single julkaistiin tammikuussa ja uusi albumi, Goodbye Lullaby, maaliskuussa 2011.^[3] Lavigne kuvailee kappaleen sisältävän eniten pop-vaikutteita tältä levyltä.

Kolme kuukautta myöhemmin Goodbye Lullabyn julkaisun jälkeen Lavigne on vahvistanut työskentelevänsä jo viidennen studioalbuminsa kimpussa sekä hän kertoo: ”Olen jo kirjoittanut kahdeksan laulua valmiiksi. Albumi tulee olemaan musiikillisesti aivan erilainen kuin Goodbye Lullaby, joka oli paljon hidastempoisempi. Uusi levy tulee olemaan hauskempi ja enemmän pop. Tiedän jo, mistä tulee levyn ensimmäinen single, minun täytyy vain äänittää se uudelleen!”.

9. huhtikuuta 2013 Lavigne julkaisi uuden singlen "Here's To Never Growing Up". Hänen viides studioalbuminsa julkaistiin syyskuussa 2013.^[4]

Vuonna 2002 Lavigne vieraili televisiosarjassa Sabrina, teininoita, jossa hän esitti kappaleensa ”Sk8er Boi” yhdessä yhtyeensä kanssa. Vuonna 2004 Lavigne teki cameoroolin omana itsenään kanadalaisessa nuortenelokuvassa Going the Distance.

Vuonna 2005 Lavigne valittiin näyttelemään pientä sivuosaa elokuvassa Pahan jäljillä, jonka pääosissa ovat Richard Gere ja Claire Danes. Hän esiintyy elokuvassa yhdessä kohtauksessa.^[5][6] Elokuva sai ensi-iltansa vuonna 2007.

Vuonna 2006 Lavigne esiintyi ääniroolissa animaatioelokuvassa Yli aidan, jossa hän näytteli hahmoa nimeltä Heather. Samana vuonna hän näytteli myös elokuvassa Fast Food Nation.

Lavigne on ollut mukana Amnestyn kampanjassa sekä taideprojektissa, jossa autetaan Afrikan hiv-positiivisia ihmisiä. "Sk8er Boi" -videolla hän piti yllään Wilkesboron ala-asteen paitaa, minkä johdosta paitoja myynti nousi räjähdysmäisesti ja koulu saattoi ostaa kertyneillä varoilla lisää tietokoneita. Lavigne on myös osallisena Nancy Davisin "Race to Erase MS" -kampanjassa. Hän perusti vuoden 2010 syyskuussa oman hyväntekeväisyysjärjestönsä, joka auttaa sairaita lapsia ja nuoria.[1]

Lavignen tyylin muuttuessa naisellisemmaksi muutama muotilehti pyysi häntä malliksi. Hän poseerasi Harper’s Bazaarissa ja kirjoitti sopimuksen mallitoimisto Fordin kanssa.

Vuonna 2009 Lavigne mainosti Canonin "Shoot like a star" -tuotesarjaa ja vuonna 2010 Proactiv Solution -tuotesarjaa.

Lavignen ensimmäinen hajuvesi "Black Star" julkaistiin Suomessa 1. elokuuta 2009 ja toinen hajuvesi, "Forbidden Rose" ilmestyi vuonna 2010. Haastattelussa artisti on kertonut tuoksun suunnitteluun kuluneen kaksi vuotta. Vuonna 2011 ilmestynyt kolmas hajuvesi, joka kantaa nimeä "Wild Rose".

Lavignelta ilmestyi vuonna 2008 Abbey Dawn -niminen vaatemallisto, johon kuuluu edullisten vaatteiden lisäksi myös koruja ja kelloja. Nimi on alun perin Lavignen lempinimi; hänen isänsä kutsui häntä nimellä Abbey Dawn, ja kaverit kutsuivat häntä Abbeyksi. Hänen aloittaessaan uraansa nimi päätyi myös hotellihuoneiden varaukseen. Kanadassa on myös samanniminen katu.

Lavigne on ottanut vasemman ranteensa sisäpuolelle tähti-tatuonnin, joka täsmää hänen ensimmäisen levynsä tyyliin. Samaan aikaan Lavignen tatuoinnin kanssa myös Ben Moodylle tehtiin samanlainen tatuointi. Vuoden 2004 lopulla Lavigne hankki oikeaan ranteeseensa pienen pinkin sydämen, jonka sisällä on hänen silloista poikaystäväänsä Deryck Whibleyta kuvaava kirjain ”D”. Kanadalainen Whibley on laulaja-kitaristi punkyhtyeessä Sum 41.

Lavigne ja Whibley alkoivat tapailla toisiaan helmikuussa 2004 ja he menivät kihloihin 27. kesäkuuta 2005. He avioituivat 15. heinäkuuta 2006 yksityisessä kartanossa Kalifornian Montecitossa. Erohuhut alkoivat liikkua vuoden 2009 kesäkuussa, ja 17. syyskuuta 2009 Lavigne vahvisti niiden todenperäisyyden. Hän totesi kuitenkin haluavansa olla yhä ystävä Whibleyn kanssa.^[7] Whibleyn jälkeen Lavigne seurusteli Brody Jennerin kanssa, mutta kahden vuoden seurustelun jälkeen pari päätti erota.

Lavigne tapasi Nickelback-yhtyeen laulaja-kitaristin Chad Kroegerin heidän tehdessään yhdessä musiikkikappaletta, ja kaveruus johti seurusteluun.^[8] He menivät naimisiin kesällä 2013,^[9] mutta syyskuun alussa 2015 Lavigne ilmoitti heidän eroavan.^[10]

Lavignella diagnosoitiin vuonna 2015 Lymen tauti eli borrelioosi, jonka hän sai punkin puremasta ja hän vältteli julkisuutta vuoteen 2017 saakka.^[11] Lavigne kihlautui huhtikuussa 2022 muusikko Mod Sunin kanssa^[12] ja he erosivat helmikuussa 2023.^[13]

Vuosi	Nimi	Rooli	Huomioita
2002	Sabrina, teininoita	Oma itsensä	Esitti kappaleen ”Sk8er Boi”
2004	Going the Distance	Oma itsensä	Esitti kappaleen ”Losing Grip”
	Saturday Night Live	Oma itsensä
	Mad Tv	Oma itsensä	cameorooli
2006	Fast Food Nation	Alice
	Yli aidan	Heather	Äänirooli
2007	Pahan jäljillä	Beatrice Bell	Epäillyn tyttöystävä
2010	American Idol	Oma itsensä	Vieraileva tuomari
2011	Majors & Minors	Oma itsensä	Vieraileva mentori
2017	Charming	Lumikki	Äänirooli

• Let Go (2002)
• Under My Skin (2004)
• The Best Damn Thing (2007)
• Goodbye Lullaby (2011)
• Avril Lavigne (2013)
• Head Above Water (2019)
• Love Sux (2022)

• 2003: Angus Drive
• 2004: Live Acoustic EP

• 2003: My World
• 2005: Live at Budokan
• 2008: Live in Toronto

• 2002: Complicated
• 2002: Sk8er Boi
• 2003: I'm With You
• 2003: Losing Grip
• 2004: Don't Tell Me
• 2004: My Happy Ending
• 2004: Nobody's Home
• 2005: He Wasn't
• 2007: Girlfriend
• 2007: When You’re Gone
• 2008: Hot
• 2008: The Best Damn Thing
• 2010: Alice
• 2011: What the Hell
• 2011: Smile
• 2011: Wish You Were Here
• 2012: How You Remind Me
• 2013: Here's To Never Growing Up
• 2013: Rock N Roll
• 2013: Let Me Go
• 2014: Hello Kitty
• 2015: Fly
• 2018: Head Above Water
• 2019: Dumb Blonde (feat. Nicki Minaj)

Nykyiset jäsenet:

• Stephen Anthony Ferlazzo Jr. — koskettimet, taustalaulu (2007–)
• Al Berry - basso, taustalaulu (2007–)
• Sofia Toufa - tanssi, taustalaulu (2007–)
• Lindsay Bluafarb - tanssi, taustalaulu (2007–)
• Rodney Howard - rummut, taustalaulu (2007–)
• Jim McGorman - kitara, taustalaulu (2007)
• Steve Fekete — kitara, taustalaulu (2008–)

Entiset jäsenet:

• Mark Spicoluk - basso, taustalaulu (2002)
• Jesse Colburn - kitara (2002–2003)
• Evan Taubenfeld - kitara, taustalaulu (2002–2004)
• Charlie Moniz - basso (2002–2007)
• Matt Brann - rummut (2002–2007)
• Craig Wood - kitara, taustalaulu (2003–2007)
• Devin Bronson - kitara, taustalaulu (2004–2008)

• Try To Shut Me Up Tour (2003)
• Mall Tour (2004)
• Bonez Tour (2005)
• The Best Damn Tour (2008)
• The Black Star Tour (2011)

Avril Lavigne esiintyi ensimmäisen kerran Suomessa 20. kesäkuuta 2005 Coca-Cola Soundwave -tapahtumassa Helsingin jäähallissa, jossa hän oli pääesiintyjä. Toisen kerran Lavigne konsertoi Suomessa Helsingin jäähallilla 30. kesäkuuta 2008 lämmittely-yhtyeenään Stalingrad Cowgirls.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Avril Lavigne Wikimedia Commonsissa

• Avril Lavignen virallinen sivusto (englanniksi)
• Avril Lavigne Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
• Avril Lavigne Myspacessa (englanniksi)