Anne Berner

Anne Berner
Anne Berner SuomiAreena-tapahtumassa vuonna 2015.
Henkilötiedot
Syntynyt	16. tammikuuta 1964 (ikä 60) Helsinki
Kansalaisuus	Suomi, Sveitsi
Muut tiedot
Tunnustukset	Prix Veuve Clicquot
Yritys	Vallila Interior
Asema	Suomen liikenne- ja viestintäministeri 29.5.2015–29.5.2019, kansanedustajana 22.4.2015–16.4.2019
Hallitusjäsenyydet	Skandinaviska Enskilda Banken, Vallila Interior
Järjestöjäsenyydet	Uuden Lastensairaalan tukisäätiön hpj., Sydäntutkimussäätiö hj., Helsingin Diakonissalaitoksen hallintoneuvoston jäsen.
Tutkinnot	kauppatieteiden maisteri
Puoliso	Pekka Karkkolainen
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Anne-Catherine Berner (s. 16. tammikuuta 1964 Helsinki)^[1] on sveitsiläis-suomalainen yritysjohtaja ja hallitusammattilainen.^[2] Vuosina 2015–2019 hän toimi Juha Sipilän hallituksen liikenne- ja viestintäministerinä. Berner valittiin kansanedustajaksi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa keskustan sitoutumattomana ehdokkaana Uudenmaan vaalipiiristä.

Berner oli sukunsa yrityksen Vallila Interior Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja pääomistaja,^[3] mutta jäi pois yrityksen toiminnasta vuonna 2021, jolloin Vallila Interior, Makia ja Finlayson perustivat uuden yhteisen holdingyhtiön Manna & Co:n. Berner perheineen jäi kuitenkin Mannan merkittäväksi omistajaksi^[4].

Ennen kauttaan eduskunnassa Berner oli julkisuudessa Uusi lastensairaala 2017 -hankkeen vetäjänä ja Uuden lastensairaalan tuki -säätiön hallituksen puheenjohtajana.^[5] Hänet nähtiin myös Leijonan luola -televisiosarjassa.

Anne Berner kiinnostui nuorena ensin lääketieteistä, kun hän tutustui alaan patologisen instituutin kesätyöntekijänä. Hän sai opiskelupaikan Zürichin lääketieteellisestä yliopistosta mutta palasi Suomeen äitinsä sairastuttua.^[6] Velvollisuudet ensin äidistä huolehtimisessa ja myöhemmin perheyhtiössä saivat Bernerin asettumaan Suomeen.^[7]

Hän valmistui kolmen vuoden mittaisten opintojensa päätteeksi kauppatieteiden maisteriksi Hankenista vuonna 1986 ja sai määräaikaisen työluvan työskennelläkseen perheensä omistamassa Vallilan Silkkitehdas Osakeyhtiössä.^[7] Hän oli yrityksen yhdeksäs työntekijä. Osakeyhtiön liikevaihto oli tuolloin, vuonna 1986, 22 miljoonaa markkaa.^[8]

Bernerin kielitaitoon lukeutuvat suomi, ruotsi, saksa, englanti ja ranska.^[9]

Vuonna 1989 hänestä tuli Vallila Interiorin toimitusjohtaja isänsä Rudolf Bernerin jälkeen.^[10] Hän siirtyi yrityksen hallituksen puheenjohtajaksi vuonna 2012. Hänen toimitusjohtaja-aikanaan yritys kasvoi noin 10 hengen yrityksestä yli 130 henkeä työllistäväksi yritykseksi.^[11][12] Oman yrityksensä lisäksi Berner on toiminut muun muassa Soprano Oyj:n,^[13] Kährs Holding AB:n^[14] ja eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen^[15] hallituksissa. Hän oli eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen hallintoneuvoston jäsen vuonna 2009 ja hallituksen varajäsen 2010–2014 sekä hallituksen jäsen kevääseen 2015.^[13]

Vuosina 2005–2008 Berner oli Perheyritysten liiton hallituksen jäsen ja 2009–2012 sen puheenjohtaja.^[16] Suomalaisen Työn Liiton johtokunnan jäsenenä hän toimi 2010–2013 ja puheenjohtajana 2013–2015.^[13] Hän on mukana partnerina hallitustyöskentelyä ja omistajuutta kehittävän Boardman Oy:n verkostossa.^[17] Berner on aikaisemmin toiminut myös Ajatushautomo Liberan hallituksessa.^[18] Berner oli myös yksi liikeideoita arvioivista sijoittajista vuoden 2013 Leijonan luola -televisio-ohjelmassa.^[19] Hän oli vastaavassa Draknästet-ohjelmassa Ruotsissa yhtenä ohjelmaformaatin sijoittajana vuonna 2014.^[20]

Vuonna 2006 Berner sai Prix Veuve Clicquot -palkinnon vuoden suomalaisena liikenaisena.^[21] Suomen Liikemies-Yhdistys nimesi hänet vuoden 2009 liikemieheksi.^[3][13] 6. joulukuuta 2014 Berner sai tasavallan presidentin myöntämän Suomen Leijonan komentajamerkki -kunniamerkin.^[22] Berner valittiin vuonna 2014 Stadin Friiduksi^[23] sekä Espoon Ellaksi.^[24] Aikaisemman Sveitsin kansalaisuuden lisäksi Berner sai Suomen kansalaisuuden 19. tammikuuta 2015.^[25] Ruotsalaisen rahoituspalveluja tarjoavan Skandinaviska Enskilda Banken:n yhtiökokous valitsi 26.3.2019 Anne Bernerin hallituksensa jäseneksi.^[26]

Vuonna 1986 Berner aloitti uuden projektisisustamiseen erikoistuvan liiketoiminnan Vallila Interior Contracting Oy:n kautta. Vuonna 1989 Anne Berneristä tuli yhtiön toimitusjohtaja 25-vuotiaana. Emoyhtiön nimeksi vaihdettiin Vallila Interior ja Bernerin johdolla yritys sai tehtäväkseen tukkuliiketoiminnan lisäksi julkitilojen sisustustöitä sähkö- ja lvi- työt mukaan lukien.^[27] Yhtiö toteutti risteilijöiden sisutuksia, mukaan lukien STX:n Turun telakalla rakennettavaan Oasis-risteilijän kaikkien hyttien verhot. Vuonna 2008 Berner vastasi kolmen Pietarissa avattavan SOK:n omistaman hotellin sisustusvarustamisesta. Venäjällä Vallila Interior on toteuttanut hotelli- ja ravintolaprojekteja vuodesta 1992.^[28][29]

2000-luvulla Vallilan tytäryhtiöt Keha Oy, Decohouse Oy ja Vallila Interior Contracting Oy yhdistyivät yhden nimen, Vallila Interiorin alle. Anne Berner aloitti uudelleen Vallilan tekstiilisuunnittelun ja yhtiöön palkattiin työharjoittelunsa Vallilalla tehnyt tekstiilisuunnittelija Tanja Orsjoki. Vallila lanseerasi omaa suunnittelua edustavan tekstiilikokoelmansa 2007 ja 2010-luvun aikana Vallila-brändi tuli Suomessa tunnetuksi kodin tekstiilibrändinä.^[30]

Vuonna 2021 Vallila Interiorin, Finlaysonin ja Makia Clothing Oy:n omistus keskitettiin uuteen emoyhtiöön Manna & Co.^[31] Pian Anne Bernerin kerrottiin jättävän kaikki tehtävät Vallila Interiorissa ja Mannassa, mutta jäävän perheineen yhä Manna & Co:n omistajaksi noin 8 prosentin osuudella^[4]. Hänen veljensä Mathias Berner jatkaa Manna & Co:n hallituksessa^[32].

Pääartikkeli: Uusi Lastensairaala

Anne Berneristä tuli lastensairaalahankkeen kasvot ja ääni kesällä 2012, kun HUS:n toimialajohtaja Jari Petäjä ja Uuden lastensairaalan tukiyhdistyksen perustajajäsen Tuomas Aho pyysivät hänet mukaan lastensairaalan tukikampanjaan.^[33] Hanke sai tukea ministeriöltä ja virkamiehiltä, jonka seurauksena ministeriö ja HUS myönsivät yhteensä 80 miljoonan euron rahoituksen. Hanketta tukivat yli miljoonan lahjoituksin mm. Supercellin henkilökunta, SOK, Osuuspankki, Hartwall ja Jenny ja Antti Wihurin rahasto.^[34] Uuden lastensairaalan varainhankintatavoite, 30 miljoonaa euroa, tuli täyteen 26. elokuuta 2014. Kansalaiskeräys tuotti yhteensä lähes 39 miljoonaa euroa, ja kaikkiaan yli miljoona suomalaista osallistui keräykseen sairaalan rakentamiseksi.^[35] Keräys loppui Helsingin Olympiastadionilla järjestettyyn LiveAid-tukikonserttiin, jota Berner myös juonsi. Konsertin keräys tuotti yli kaksi miljoonaa euroa.^[36][37][38]

Anne Berner toimii edelleen Uuden Lastensairaalan tukisäätiön hallituksen puheenjohtajana. Hän on myös Sydäntutkimussäätiön hallituksen jäsen sekä Helsingin Diakonissalaitoksen hallintoneuvoston jäsen. ^[39]

Berner toimi politiikassa eduskuntakauden 2015–2019 ajan. Hänet valittiin keskustan sitoutumattomana edustajana 9 691 äänellä kansanedustajaksi kevään 2015 eduskuntavaaleissa.^[40] Hänet nimitettiin Sipilän hallituksen liikenne- ja viestintäministeriksi. Bernerin ministerirooleihin kuuluivat lisäksi pohjoismaisen yhteistyön asiat ulkoministeriössä ja Ahvenanmaan asiat oikeusministeriössä. Bernerin ministerinimitys ensimmäisen kauden kansanedustajana herätti arvostelua.^[41]

Ennen kansanedustajuuttaan Berner oli Sveitsin kansalainen. Kansanedustajan kelpoisuusvaatimuksiin kuuluu Suomen kansalaisuus, jonka takia Berner haki kaksoiskansalaisuutta ja sai Suomen kansalaisuuden 19. tammikuuta 2015. Seuraavana päivänä hän julkisti kansanedustajaehdokkuutensa keskustan kanssa. Aikaisemmin Berner oli jo kuitenkin lupautunut Kansallisen Kokoomuksen ehdokkaaksi.^[42][25]

Bernerin ministerikaudella liikenne- ja viestintäministeriön organisaatiota ja koko hallinnonalaa uudistettiin.^[43] Bernerin toimialaan ministerinä kuuluivat Ahvenanmaan maakunnan asiat.^[44]

Bernerin johdolla käynnistyi liikennesektorin markkinoita säätelevän lainsäädännön kokonaisuudistus. Liikennepalvelulaki-hanke käynnistyi marraskuussa 2015. Laki kokosi yhteen liikennemarkkinoiden lainsäädännön. Ajatuksena uuden lain taustalta löytyi mm. liikenteen digitalisaatio ja halu mahdollistaa uusia liiketoimintamalleja, kuten saumattomat, usean eri liikennemuodon matkaketjut. Liikennepalvelulain ensimmäinen vaihe tuli voimaan 1.7.2018. ^{[45] [46]} Laajasta liikennemarkkinoita säätelevästä kokonaisuudesta nousi merkittävää poliittista kritiikkiä erityisesti suunnitelmista keventää taksiliikenteen säädöksiä. Taksiliikennettä edustava Taksiliitto vastusti voimakkaasti uudistusta. Kolmivaiheisen liikennepalvelulain viimeinen osa hyväksyttiin eduskunnassa helmikuussa 2018. ^[41] Helsingin Sanomien mukaan taksiuudistus muutti taksialan etenkin pääkaupunkiseudulla "villiksi länneksi": hinnat nousivat, asiakkaiden epävarmuus kasvoi ja kuljettajat aloittivat riitelyn taksitolpilla^[47]. Lakiin myöhempien hallitusten aikana tehdyistä korjauksista huolimatta taksin käyttö oli asiakkaalle Helsingin Sanomien mukaan edelleen "yhtä kaaosta" vuonna 2021^[47]. Lähitaksin vuonna 2022 tehdyn tutkimuksen mukaan taksimatkustamisen turvallisuus on heikentynyt taksiuudistuksen jälkeen^[48]. Liikennepalvelulaki on saanut kansainvälisen tunnustuksen. ^[49][50]

Berner esitti samassa yhteydessä myös väylärahoituksen kokonaisuudistusta. Suunnitelmassa yhtiöitettäisiin nykyinen liikenneinfra uuteen valtion kokonaan omistamaan "Suomen Liikenneinfra Oyj" -yhtiöön.^[51] Väyläyhtiömalliin selvitystyö keskeytyi heti lausuntopyyntökierroksen alettua tammikuussa 2017.^[52] Väylärahoituksen uudistamista jatkettiin Bernerin johtamassa parlamentaarisessa työryhmässä, joka päätyi yksimielisesti esittämään tie- ja rataverkon korjausvelan vähentämiseksi pysyvää vähintään 300 miljoonan euron vuosittaista lisärahoitusta. ^{[53] [54]}

Ministeri Bernerin vastuulla Sipilän hallituksessa olivat kärkihankkeet digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristön rakentamiseksi ja säädösten sujuvoittamiseksi. Näiden kärkihankkeiden alla uudistettiin lukuisia lakeja, laadittiin tietoturvastrategia sekä periaatepäätökset älykkäästä robotiikasta ja automaatiosta, datan hyödyntämisestä liiketoiminnassa ja maaseudun digitalisaation edistämisestä.^{[55][56][57] [58][59][60] [61]}

Bernerin johdolla uudistettiin myös mm. postilaki, ajokorttilaki, tieliikennelaki, maantielaki, yksityistielaki, katsastuslaki, raideliikennelaki, vesiliikennelaki, luotsauslaki ja mobiiliajokorttilain mahdollistava ajokorttilain muutos. ^{[62][63][64][65][66][67][68][69][70][71][72]}

Bernerin ministerikaudella hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaamisesta 10. huhtikuuta 2017. Ministeriö asetti asiantuntijatyöryhmän selvittämään ja arvioimaan keinoja, joilla liikenne voidaan muuttaa hiilivapaaksi vuoteen 2045 mennessä.^[73] Yhtenä ilmastoon liittyvänä tavoitteena oli kasvattaa junaliikenteen osuutta henkilöliikenteessä ja vähentää liikenteen päästöjä.

Berner oli mukana FinEst Link -aloitteessa, jonka tavoitteena on kehittää Helsingin ja Tallinnan välistä liikkumista: hankkeen puitteissa selvitetään Helsinki–Tallinna-rautatietunnelin taloudellisia edellytyksiä ja vaikutuksia.^[74]

Bernerin ministerikauden merkittävin rahoituserä liittyi liikenneverkon korjausvelkaan. Berner esitteli helmikuussa 2016 teitä ja ratoja koskevan korjauspaketin, jonka loppusaldo oli 600 miljoonaa euroa. Puhtaasti virkamiestyönä valmisteltu kohteiden valinta sai kiitosta ammattipiireistä.^[75][76]

Marraskuussa 2015 Berner vastasi opposition välikysymykseen, joka koski hallituksen suunnitelmaa avata raideliikenne kilpailulle. Berner puolusti suunnitelmaa, jonka uskoi sekä laskevan hintoja että lisäävän raideliikenteen suosiota.^[77][78][79] Eduskunta äänesti hallituksen luottamuksen puolesta äänin 95–77.^[80]

Berner joutui julkisuudessa puolustamaan valtionyhtiö Finavian omistajaohjausta. Yhtiön silloinen hallituksen puheenjohtaja Riitta Tiuraniemi erosi joulukuussa 2015. Syykseen hän kertoi tuolloin Helsingin Sanomille protestin sille, että liikenneministeriö puuttui hallitustyöskentelyyn.^[81] Asia liittyi ennen Bernerin ministerikautta vuosina 2009–2011 tehtyjen johdannaiskauppojen jälkiselvittelyyn.^[82][83][84] Tapausta puitiin julkisuudessa lähes puolitoista vuotta, ja asian poliittinen käsittely päättyi helmikuussa 2017 eduskuntaäänestykseen Bernerin luottamuksesta Finavia-asian hoidossa. Äänestyksessä epäluottamuslausetta tukivat ainoastaan sen laatijat SDP ja Vasemmistoliitto.^[85] Oikeuskanslerivirasto lausui myöhemmin, että ”oikeuskanslerille kuuluvan laillisuusvalvonnan näkökulmasta ei ole oikeudellisia perusteita katsoa, että liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksesta vastaavat virkamiehet tai ministeri Berner olisivat menetelleet virkatoimissaan lainvastaisesti”. ^[86]

Berner erosi tehtävästään ministerinä 29.5.2019 siirtyäkseen Skandinaviska Enskilda Banken -pankin hallitukseen. Tässä vaiheessa tosin Sipilän hallitus toimi enää toimitusministeristönä Sipilän kaadettua hallituksen sote-uudistuksen kariutumisen vuoksi ja Antti Rinne oli jo neuvottelemassa uutta hallitusta.^[87]

Berner toimi ministeriaikanaan vuosina 2015–2019 myös Suomen Pohjoismaisen yhteistyön ministerinä. Vuonna 2016 Suomi toimi Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaana vuoden mittaisen kauden.^[88] Berner teki yhteistyöaloitteita mm. digitalisaation edistämisestä ja yhteisten sähköisten matkalippujen käytölle.^[89] Bernerin ministerikaudella nousivat esiin Pohjoismaiden yhteiset turvallisuus- ja maahanmuuttokysymykset.^[90][91]

Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Anne Berner.

• Anne Berner Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
• Anne Berner Suomen ministerit. Valtioneuvosto.
• Anne Berner, (Arkistoitu – Internet Archive) Valtioneuvosto
• Uusi lastensairaala (Arkistoitu – Internet Archive) HUS.fi
• Tuoreen kansanedustajan Anne Bernerin laaja haastattelu, Image-lehti, syyskuu 2015.