Náfplio
Náfplio (kreik. Ναύπλιο, kath.kreik. Ναύπλιον, Náfplion tai Nauplion) on Kreikan kaupunki ja samanniminen kunta (Δήμος Ναυπλιέων, Dímos Nafpliéon), joka sijaitsee Argoliin alueyksikössä Peloponnesoksen alueella. Kunnan pinta-ala on 387,8 neliökilometriä ja väkiluku 33 356. Varsinaisen Náfplion kaupungin väkiluku on 14 203 (vuonna 2011).[1][3]
| Náfplio Náfplion kunta Ναύπλιο Δήμος Ναυπλιέων |
|
|---|---|
 Náfplio nähtynä Palamídin linnasta. |
|
 Kunnan sijainti |
|
  Náfplio |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Kreikka |
| Hajautetun hallinnon alue |
Peloponnesos, Länsi-Kreikka ja Jooniansaaret |
| Alue | Peloponnesos |
| Alueyksikkö | Argolis |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | kunta, kaupunki |
| – Kallikrates-koodi | 4101 |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 387,8 km² |
| Väkiluku (2011) | 33 356[1] |
| – Kunnallisyksikkö | 18 910 |
| – Kaupunkiyhdyskunta | 14 203 |
| – Kaupunki | 14 203 |
| – Väestötiheys | 86,01 as./km² |
| Aikavyöhyke | UTC+2 |
| – Kesäaika | UTC+3 |
| Postinumero | 211 00 |
| Suuntanumero(t) | +30 27520[2] |
| Rekisterikilpi | ΑΡ |
Náfplion kaupunki oli itsenäisen nyky-Kreikan pääkaupunkina vuosina 1830–1834. Nykyisin kaupunki saa elantonsa lähinnä satamastaan ja matkailusta.[4] Kaupungin nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa sen vanhakaupunki, Akronauplian, Palamídin ja Boúrtzin linnat sekä Náfplion arkeologinen museo.
Maantiede
muokkaaNáfplion kaupunki sijaitsee Peloponnesoksen niemimaan itäosassa Argoliinlahden pohjukan koillisrannikolla. Kaupungin etelälaidalla kohoaa kaksi kukkulaa, niemellä sijaitseva Akronafplía (Akronauplia, turkkilaiselta nimeltään Iç Kale) sekä sen itäpuolella sijaitseva korkeampi Palamídi. Näistä ensin mainittu toimi kaupungin antiikin aikaisena akropoliina ja viimeksi mainittu myöhempänä linnoituskukkulana.[5][6] Náfplion vanhakaupunki sijaitsee näiden kukkuloiden pohjoispuolella, kun taas kaupungin uudemmat osat ovat levittäytyneet enemmän sisämaahan päin. Náfplion kuntaan kuuluvat pienet saaret Boúrtzi, joka sijaitsee aivan kaupungin edustalla, sekä Daskaleió, Koronísi, Plateiá, Psilí ja Rómvi.[1]
Historia
muokkaaEsihistoria ja antiikki
muokkaa- Pääartikkeli: Antiikin Nauplia
Antiikin aikana nykyisen kaupungin paikalla sijaitsi Nauplian kaupunki. Sen paikka on ollut asuttu viimeistään neoliittiselta kaudelta lähtien. Kaupungin alueelta on tehty löytöjä myös varhaiselta ja keskiseltä helladiselta kaudelta sekä mykeneläiseltä ja geometriselta kaudelta.[5] Nauplia oli Mykenen satama jo mykeneläiseltä kaudelta lähtien, ja jää historiassa usein sen varjoon. Kreikkalaisessa mytologiassa kaupunki sai nimensä Poseidonin ja Amymonen pojasta Nauplioksesta.[5][7][8]
Antiikin aikana Nauplia oli alun perin osa Kalaureian liittoa. Toisen Messenian sodan aikana kaupunki liittyi Spartan puolelle, ja läheinen Argos valtasi ja tuhosi sen noin 688–685 eaa. Kaupungin myöhemmästä historiasta antiikin ajalla tiedetään vain vähän, ja se jää Argoksen varjoon toimien sen satamana. Kaupunki oli autioitunut 100-luulle jaa. tultaessa. Akropoliilla eli Akronauplian kukkulalla on joitakin jäänteitä 300-luvulla eaa. rakennetuista muureista.[5][8]
Keskiaika ja osmanivallan aika
muokkaaBysanttilaisena aikana kaupunki tunnettiin nimimuodoissa Nauplion (Ναύπλιον), Anaplion (Ἀνάπλιον) ja Anapli(a) (Ἀνάπλι(α)).[7] Kaupungista tuli 500-luvulla tärkeä sotilaallinen paikka lahtea hallitsevan linnoituksensa johdosta, ja myös alueen kaupan keskus. Vuonna 1203 kaupungin johtohahmo Leon Sguros (Léon Sgourós) valloitti Argoksen ja Akrokorintin sekä Larissan, mutta ei onnistunut valloittamaan Ateenaa, jota hänen joukkonsa piirittivät vuonna 1204.[8]
.jpg){kind=link}
Menetettyään Konstantinopolin turkkilaisille frankit valloittivat Náfplion venetsialaisten avulla. He myös lähes tuhosivat kaupungin linnoituksen. Rauhanteossa kaupunkilaiset saivat pitää kaupungin itäosan, Romeikon, ja seurata perinteisiä tapojaan, kun taas frankit saivat haltuunsa suuremman osan kaupunkia, jota kutsuttiin nimellä Akronauplia (Akronapflía).[8] 200 vuotta myöhemmin frankit myivät kaupungin venetsialaisille,[8] jotka hallitsivat kaupunkia vuosina 1389–1540.[4]
Venetsialaiset jatkoivat yläkaupungin linnoitustyötä ja saivat sen päätökseen 1470. Samana vuonna he rakensivat linnakkeen myös pienelle Boúrtzin saarelle kaupungin sataman keskelle. Satama voitiin sulkea linnoitukseen menevällä kettingillä, mistä kaupunki sai nimen Porto Cadenza, ”Kettinkien satama”. Noina aikoina ihmisiä muutti kaupungin turviin turkkilaisten pelossa, ja kaupunki laajeni meren ja Akronauplian muurien väliselle alueelle. Uusien alueiden turvaksi rakennettiin lisää muureja. Samaan aikaan kaupunkiin rakennettiin myös muun muassa Pyhän Georgioksen kirkko (Ágios Geórgios), joka nykyisin toimii kaupungin katedraalina, sekä lukuisia muita venetsialaistyylisiä rakennuksia. Muurit jäivät kuitenkin verraten hyödyttömiksi, koska kaupunki luovutettiin rauhansopimuksessa Suleiman Suurelle vuonna 1540. Turkkilaiset hallitsivat kaupunkia yli 100 vuotta, ja siitä tuli Kreikan mannermaan viennin ja tuonnin keskus.[8]
Vuonna 1686 turkkilaiset antautuivat kaupungissa Venetsian, Saksan ja Puolan yhdistyneille asevoimille ja kaupungin toinen venetsialaishallinnon aika alkoi.[4][8] Linnaketta ja kaupunkia korjattiin laajalti ja Palamídin (Palamideen) linnoitus rakennettiin. Náfpliosta tuli alueen pääkaupunki koko Peloponnesoksen päädyttyä venetsialaisten haltuun. Vuonna 1715 kaupunki tuhoutui lähes kokonaan turkkilaisten vallattua sen takaisin. He ryöstivät kaupungin ja surmasivat lähes kaikki sen puolustajat. Useimmat aiemmat asukkaat muuttivat pois. Turkkilaiset rakensivat kaupunkiin moskeijoja, kylpylöitä ja itämaisen tyylisiä taloja, joista osa on säilynyt.[8]
Nykyinen kaupunki
muokkaa
Kreikan vapaussodan alussa huhtikuussa 1821 kreikkalaiset heimojohtajat ja filhelleenit piirittivät ja lopulta valtasivat kaupungin Theódoros Kolokotróniksen johdolla. Náfpliosta tuli modernin Kreikan itsenäisyyteen johtaneen vapaussodan keskuspaikka, ja se toimi vuodesta 1823 itsenäiseksi julistetun Kreikan epävirallisena pääkaupunkina. Kreikan parlamentin ensimmäisenä kokoontumispaikkana toimi vuosina 1825–1826 Aga paššan moskeija, joka tunnetaan siksi myös nimellä Vouleftikó.[9] Englanti, Ranska ja Venäjä tunnustivat itsenäisyyden vuonna 1827.
Tammikuussa 1828 Ioánnis Kapodístrias nimitettiin Kreikan ensimmäiseksi valtionhoitajaksi ja hän saapui Náfplioon johtamaan maata.[8] Kapodístriaksen hallinnon ensimmäisenä virallisena pääkaupunkina mainitaan kuitenkin myös Aígina tammikuusta 1828 lokakuuhun 1829.[10] Kapodístrias murhattiin Náfplion Pyhän Spyridonin (Ágios Spyrídonas) kirkolla 27. syyskuuta 1831.[11]
Kreikan ensimmäiseksi kuninkaaksi vuonna 1831 nimitetty Otto saapui Náfplioon suurten juhlallisuuksien saattamana. Pääkaupunki vaihtui Ateenaksi vuonna 1834. Tämän jälkeen Náfplion merkitys väheni. Náfpliolaiset kapinoivat kuningasta vastaan vuonna 1862, ja maan armeija hyökkäsi kaupunkiin. Kapinalliset armahdettiin samana vuonna.[8]
Nykyisin Náfplio on suosittu vierailukohde erityisesti vanhankaupunkinsa ansiosta. Siellä on rakennuksia venetsialaiselta ja osmanivallan ajalta sekä uusklassisia rakennuksia 1800-luvulta. Náfplion kunnan suosituin turistikohde on läheinen Tolón kylä.[6][12]
Nykyinen Náfplion kunta muodostui, kun Náfplio, Asíni, Midéa ja Néa Tíryntha yhdistyivät vuoden 2011 alussa Kallikrates-suunnitelman mukaisesti.[13]
Kunnan osat
muokkaa
Vuoden 2011 kuntauudistuksesta lähtien Náfplion kunta muodostuu neljästä kunnallisyksiköstä, jotka vastaavat uudistusta edeltäneitä kuntia. Kunnallisyksiköt sekä niihin kuuluvat kylä- ja kaupunkiyhdyskunnat ja asutukset ovat:[1][13]
| Kunnallisyksikkö | Kylä- tai kaupunkiyhdyskunta | Kylä, kaupunki tai muu asutus | Väkiluku (2011) |
|---|---|---|---|
| Asíni | Asíni | Agía Paraskeví | 206 |
| Asíni | 1 055 | ||
| Paralía Asínis | 34 | ||
| Drépano | Drépano | 1 272 | |
| Kallithéa | 119 | ||
| Marathéa | 20 | ||
| Néa Marathéa | 24 | ||
| Vivári | 314 | ||
| Íria | Íria | 453 | |
| Kántia | 241 | ||
| Katsigiannaíika | 38 | ||
| Plateiá (saari) | 0 | ||
| Psilí (saari) | 0 | ||
| Karnezaíika | Áno Karnezaíika | 27 | |
| Kanapítsa | 10 | ||
| Karnezaíika | 13 | ||
| Stavropódi | 20 | ||
| Toló | Ágios Antónios | 34 | |
| Daskaleió (saari) | 0 | ||
| Koronísi (saari) | 0 | ||
| Toló | 1 460 | ||
| Yhteensä: 5 340 | |||
| Midéa | Agía Triáda | Agía Triáda | 1 151 |
| Anýfi | Anýfi | 745 | |
| Arachnaío | Amarianós | 92 | |
| Arachnaío | 643 | ||
| Argolikó | Argolikó | 609 | |
| Iraío | Iraío | 130 | |
| Mánesis | Mánesis | 534 | |
| Metóchi | 30 | ||
| Midéa | Amygdalítsa | 160 | |
| Midéa | 356 | ||
| Panarítis | Moní Agíou Theodosíou tou Néou (luostari) | 13 | |
| Panarítis | 563 | ||
| Poullakída | Poullakída | 605 | |
| Yhteensä: 5 631 | |||
| Náfplio | Ária | Ária | 3 376 |
| Lefkákia | Lefkákia | 934 | |
| Náfplio | Boúrtzi (saari) | 0 | |
| Náfplio | 14 203 | ||
| Pyrgiótika | Aspróvrysi | 41 | |
| Paliochóra | 21 | ||
| Pyrgiótika | 335 | ||
| Yhteensä: 18 910 | |||
| Néa Tíryntha | Ágios Adrianós | Ágios Adrianós | 1 080 |
| Moní Karakalá (luostari) | 29 | ||
| Panagía | 41 | ||
| Profítis Ilías | 80 | ||
| Néa Tíryntha | Kapodístrias | 136 | |
| Néa Tíryntha | 1 186 | ||
| Tíryntha | 452 | ||
| Néo Roeinó | Néo Roeinó | 471 | |
| Yhteensä: 3 475 | |||
| Yhteensä: 33 356 | |||
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 25.12.2013. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
- ↑ Nafplio (NAF), Town, Argolida Greek Travel Pages. 1999. International Publications Ltd. Viitattu 7.10.2009. (englanniksi)
- ↑ Άρθρο 1: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 11.8.2010, nro Τεύχος Δεύτερο, Αρ. Φύλλου 1292. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio. (PDF) (kreikaksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c Weilin + Göösin tietosanakirja, 3. osa, s. 1304. Weilin + Göös, 1993. ISBN 951-35-5069-9
- ↑ a b c d Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Nauplia”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b Nafplio Visit Greece. Viitattu 28.8.2017.
- ↑ a b Smith, William: ”Nauplia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j Barrett, Matt: A Short History of Nafplio Matt Barrett's Travel Guides. Viitattu 7.10.2009. (englanniksi)
- ↑ The Parliament Building Municipality of Nafplio. Arkistoitu 1.12.2017. Viitattu 28.8.2017.
- ↑ Aegina: The First Capital of Modern Greece Discover Aegina. Arkistoitu 1.12.2017. Viitattu 28.8.2017.
- ↑ Nafplion History Greeka.com. Viitattu 28.8.2017.
- ↑ Nafplion Greeka.com. Viitattu 28.8.2017.
- ↑ a b Άρθρο 1: Σύσταση δήµων. NOMOΣ ΥΠ’ΑΡΙΘ. 3852: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 7.6.2010, nro Τεύχος Πρώτο, Αρ. Φύλλου 87. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio. (PDF) (kreikaksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Náfplio Wikimedia Commonsissa
- Δήμος Ναυπλιέων. Náfplion kunnan verkkosivut. (kreikaksi)
