Kaskinen

Kaupunki on perustettu 1785 alun perin Kaskinen-nimiseen saareen. Asiakirjoista löytyviä saaren vanhempia nimimuotoja ovat Kaskisöyen (1546), Casköö (1553), Kaskisöö (1573) sekä myöhäisempi Kaskin eli Kyperäsaaren kaupunki (1844). Vaikka vanhin tiedossa oleva kirjallinen maininta kaupunkia tarkoittavasta nimestä Kaskinen on vasta vuodelta 1863, suomenkielinen nimi on alkuperäinen. Tähän viittaa sekin, että vanhoissa ruotsinkielisissä saaren nimissä on nimen vartalo Kaskis-, johon on lisätty selittävä loppuosa ”ö”, joka tarkoittaa saarta. Todennäköisin tulkinta saaren alkuperäisestä nimestä on Kaskisaari. Saaressa on siis harjoitettu varhaisina aikoina kaskiviljelyä.^[9]

Kaupungin perustaminen liittyi Pohjanlahden kauppapakon murtumiseen. Vuonna 1738 Pohjanmaan maaherra kreivi Frölich teki perustellun esityksen siitä, että Pohjanmaalle muodostettaisiin tapulipaikka Kaskisiin. Kaskisissa oli hyvä ja paikallisesti merkittävä satama ja sen sijainti oli pohjoisiin kaupunkeihin nähden sopiva. Hanke raukesi mutta kreivi Frölich palasi asiaan 1743. Tuolloin hän esitti, että Kaskisista tehtäisiin Pohjanmaan tapulikaupunki, sillä muutoin maakunnan luonnonvarat jäisivät käyttämättä.^[10]

Pohjalaiset edusmiehet kannattivat hanketta ja vaasalaiset porvarit olivat valmiita muuttamaan Kaskisiin. Frölichin esitykseen ei silti tälläkään kertaa suostuttu. Vuosien 1746–47 valtiopäivillä Vaasan varapormestari Henrik Pipping puhui Kaskisten puolesta, sillä hänen mukaansa kaupunki täytti hyvin tapulikaupungin vaatimukset. Valtiopäivät kuitenkin hajaantuivat ennen päätöstä.^[10]

Vuonna 1765 Pohjanlahden kauppapakko viimein purettiin ja samassa yhteydessä mm. Vaasa ja Kokkola saivat aktiivisen tapulioikeuden. Anders Chydeniuksen näkemyksen mukaan Kaskinen oli nyt Pohjanmaan kannalta jopa huonompi tapulikaupunki kuin Tukholma.^[10]

Kaskisten kaupungin perusti Ruotsin kuningas Kustaa III vuonna 1785, joten se on toiseksi nuorin ruotsinkielisen Pohjanmaan kaupungeista ja viimeinen Ruotsin vallan ajalla Suomeen perustettu kaupunki.^[11]

Kaskisten perustamista ajoivat ennen kaikkea vaasalainen kauppias Johan Bladh sekä hänen poikansa Peter Johan Bladh. Johan Bladh muutti Vaasasta Benvikin maatilalle Kaskisista pohjoiseen ja työskenteli ahkerasti kaupungin eteen. Kaskisissa oli tuolloin hyvä satama, hyvin suojatulla syvällä väylällä ja josta oli hyvä pääsy avomerelle. Bladh perusti satamaan tullin ja lastauslaiturin. Kaupungin perustamisilmoitus allekirjoitettiin kaksi vuotta Bladhin kuoleman jälkeen, vuonna 1785.^[11]

Tapulioikeudet Kaskinen sai vuonna 1792 ja Kaskisille osoitettiin maa-alue, Herrmansin kruunutila, jolle laadittiin asemakaava. Ruutukaava heijasti tapulikaupungin asemaa ranta- ja puistokatuineen sekä toreineen. Kaskinen sai oman papin vuonna 1797 ja kirkkosali sijaitsi aikaisemmin raatihuoneena käytetyn rakennuksen yläkerrassa.^[10]

Johanin poika, Petter Johan Bladh kehitti kaupungin yritysyhteisöä. Benvikin maatilasta kehittyi mallitila uusien ideoiden kokeilemiselle. Bladh rakensi omaa kauppalaivastoaan, joka purjehti moniin ulkomaisiin satamiin. Kauppalaivastot tuhoutuivat Napoleonin sotien aikana ja Bladhien vauraus mureni Suomen sodan aikana. Benvikin maatila hävitettiin osittain ja Bladh vangittiin.^[11]

Uuden tapulikaupungin nousu oli hidasta ennen kaikkea huonojen liikenneyhteyksien vuoksi. Silta mantereelle valmistui vuonna 1828. Merenkulkukaupunkina Kaskinen jäi Kristiinankaupungin ja Vaasan tasosta. 1800-luvulle saakka kalastus ja kaupankäynti olivat merkittävimmät elinkeinot.^[12]

Suomen purjelaivaston kukoistuskautena 1800-luvun puolivälin molemmin puolin vietiin Kaskisista etenkin tervaa ja puutavaraa. Kaupungin kauppalaivasto oli suurimmillaan 12 purjealuksen kokoinen. Purjealusajan jälkeen kaupungissa harjoitettiin rannikkoliikennettä sekä tavara- ja matkustajaliikennettä Ruotsiin höyrylaivoilla.^[12]

Kaupunkiin rakennettiin 1900-luvulla rautatie ja Kaskisiin rakennettiin ratayhteys Seinäjoelta ja Kristiinankaupungista vuonna 1913. Teollisuusyrityksiä alkoi syntymään 1920-luvulla joista suurimpia olivat mm. Kaskö Wood ja Kaskisten Puutavara.^[12] 1900-luvulla rakennettiin myös suurempi satama, sahatoimintaa, suuret lautatarhat sahatavaran laivausta varten, muuta teollisuutta ja kalansuolaamo.

Puolustusvoimat toimi kaupungissa sotien jälkeen kun Optinen Laitos sijaitsi paikkakunnalla.

Kaskisten seurakunta erotettiin Närpiöstä vuonna 1926. Vuonna 1964 rakennettiin Kaskisten nykyinen kirkko tontille, joka oli varattu kirkkotontiksi jo vuoden 1767 asemakaavassa.^[10]

Metsä-Botnia – nykyinen Metsä-Fibre – perusti 1970-luvulla kaupunkiin sellutehtaan. Se muutti kaupunkia suuresti, sillä sinne muutti paljon suomenkielisiä ja ruotsinkieliset jäivät vähemmistöksi. M-realilla on kaupungissa syksyllä 2005 valmistunut tehdas. Botnia ilmoitti 14. tammikuuta 2009 lopettavansa tehtaan.^[13] Elokuussa 2013 Metsä Group -yhtymään kuuluva Metsä Wood päätti lopettaa jalostustoimintansa Kaskisissa ja irtisanoa 60 työntekijää.^[14]

Kaupungista oli 1980-luvulla KG-Linen lauttayhteys Ruotsin Gävleen. Virolainen Baltic Scandinavian Lines aloitti 6. lokakuuta 2008 säännöllisen liikennöinnin Kaskisista Ruotsin Härnösandiin ro-ro-rahtialus M/S Gutella.^[15] Lauttayhteys lopetettiin alkuvuodesta 2009.

Kaskisissa ja Närpiössä äänestettiin 18. marraskuuta 2019 kuntaliitoksesta. Kaskisten valtuusto hylkäsi liitoksen äänin 9-8.^[13][16] Asiasta järjestettiin Kaskisissa neuvoa-antava kansanäänestys 29. syyskuuta 2019. Kuntaliitosta vastusti 55,4 prosenttia ja kannatti 41,5 prosenttia. 2,4% ei ottanut kantaa. Kuusi ääntä hylättiin. Äänestysprosentti oli 75,6 prosenttia.^[17][18]

Kaupunki sijaitsee saarella, josta on kaksi siltaa mantereelle. Kaupunki on luonnollinen satamapaikka. Kaupungista kulkee myös rautatie, Suupohjan rata, Pohjanmaan radalle Seinäjoelle. Rataa käytetään nykyään kuitenkin ainoastaan tavaraliikenteeseen.

Kaskisilla on vain yksi naapurikunta, Närpiö, joka ympäröi kaupunkia muualta paitsi merellä, jossa Kaskisten vesialue ulottuu kapeana kaistaleena aluevesirajalle saakka. Närpiön lisäksi lähimpiä paikkakuntia ovat Kristiinankaupunki ja Teuva. Noin 100 kilometrin säteellä Kaskisista sijaitsee viisi muuta suurempaa kaupunkia: Vaasa pohjoisessa, Kurikka ja Seinäjoki koillisessa, Kauhajoki idässä ja Pori etelässä.

Kaupungille laadittiin 1700-luvulla ruutukaavaan perustuva asemakaava pitkine, suorine ja leveine katuineen, ja kaavassa varauduttiin selvästi suurempaan väestömäärään kuin sinne koskaan myöhemminkään on asettunut. Niinpä kaupungissa on edelleen myös monia rakentamattomia tontteja, eikä kaupunkiasutus juuri ulotu alkuperäisen kaavoitetun alueen ulkopuolelle. Kaskisissa on myös suosittu puutalorakentamista.

Kaskisten kaupunkikuva koostuu yhtenäisestä puurakentamisesta. Kaskisten vanhassakaupungissa on 1760-luvulta peräisin oleva ruutukaava ja alueella on useita täysin remontoituja puutaloja. Yksi kaupungin vanhimmista taloista on vuonna 1788 rakennettu Bladhin talo, joka on toiminut kirkkona ja yhteiskouluna. 1990-luvulla talo kunnostettiin kulttuurielämän ja kansalaistoimijoiden tarpeisiin.^[19]

Kaskisiin rakennettiin 1970-luvulla uusi asuinalue selluteollisuuden työntekijöiden tarpeisiin. Alue sijaitsee rautatien toisella puolella ja koostuu 1970-luvun omakoti- ja kerrostaloista. Uudempi Anttilan omakotitaloalue rakennettiin puistoympäristöön 1980-luvulla.^[19]

Vuoden 2017 lopussa Kaskisissa oli 1 274 asukasta, joista 1 254 asui taajamassa, yhdeksän haja-asutusalueilla ja 11:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kaskisten taajama-aste on 99,3 %.^[20] Kunnassa on vain yksi taajama, Kaskisten keskustaajama.^[21] Kaskisten keskustaajama sijaitsee pääosin Kaskisissa, mutta pieneltä osin myös Närpiössä.^[21]

Talousalueena Kaskinen kuuluu Suupohjan rannikkoseutuun, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 44 514 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa pienempi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa 19. suurin.^[23]

Kaskisissa oli vuonna 2022 yhteensä 435 työpaikkaa ja kaupungissa asui 439 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 46,7 prosenttia. Kaskisten työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 53,6 prosenttia, jalostuksen 43,4 prosenttia ja alkutuotannon 1,1 prosenttia.^[22]

Kaskisten työpaikkaomavaraisuus on 99,1 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 76,5 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 9,9 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Kaskisissa on 186,1 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.^[22]

Kaskinen on perinteinen kalastus- ja satamakaupunki. Kaskisten suurimpia yrityksiä ja työnantajia ovat kalan jalostukseen ja pakastukseen erikoistunut Omega Shipping, varastointipalveluja tarjoava Baltic Bulk, satamapalveluyritys Silva Shipping sekä telinetoimittaja Kas-Telineet.^[24] Kristiinankaupungin suurimpiin yritystuloverojen maksajiin kuului vuonna 2021 myös logistiikkapalveluyhtiö BB Logistics sekä Kaskisten satama.^[25]

Vuonna 2015 kunnassa oli 479 työpaikkaa. Niistä 5,2 prosenttia oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 39,7 prosenttia jalostuksessa ja 53,7 prosenttia palveluissa. Jalostuksen osuus oli suurempi kuin koko maassa (20 prosenttia).^[26]

Kunta on kaksikielinen ja enemmistönä 58,8 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 27,5 prosenttia puhuu ruotsia.^[4] Ulkomaalaisia kaupungin väestöstä on 6,7 prosenttia (2016).^[27]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kaskisissa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:^[29]

• Kaskisten seurakunta (ruots. Kaskö församling)

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kaskisten alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.^[30]

Kaskisten pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla gubben ronka tai runka, suolasilakkaa sisältävä perunasose, joka tarjoillaan puolukkasurvoksen ja voisulan kera.^[31][32]

Kaskisten kaupunginjohtajaksi valittiin vuoden 2017 lopulla Minna Nikander. Hänen edeltäjänsä oli Marlene Svens.^[33] Nikander irtisanoutui tehtävästään syyskuussa 2022 ja väliaikaiseksi kaupunginjohtajaksi nimitettiin Markku Lumio.^[34] Marraskuussa 2022 Lumio valittiin viralliseksi kaupunginjohtajaksi.^[6]

Kaskisten kaksi suurpuoluetta ovat RKP ja SDP, jotka muodostavat enemmistön kaupunginvaltuustossa. Kaudella 2021–2025 kaupunginvaltuustossa on 17 paikkaa, joista viisi on RKP:llä, viisi SDP:llä, neljä perussuomalaisilla, kaksi kokoomuksella ja yksi vasemmistoliitolla.^[35] Valtuuston puheenjohtajana toimii Kari Häggblom.^[36]

Taulukossa on esitetty edellisten kuntavaalien tulos.^[35]

• Petter Johan Bladh (1746–1816), liikemies ja valtiopäivämies
• Karl Jakob Grönberg (1809–1876), kauppias, tehtailija ja valtiopäivämies
• Rosina Heikel (1842–1929), pohjoismaiden ensimmäinen naislääkäri
• Thure Sundell (1864–1924), taidemaalari
• Krista Siegfrids (s. 1985), laulaja^[37][38]
• Eric von Troil (1865–1937), pormestari

•   Namsos, Norja
•   Hudiksvall, Ruotsi
•   Maribo, Tanska^[39]

•  
  Kaskisten kirkko
•  
  Kaskinen noin vuonna 1900
•  
  Kaskisten kaupungintalo

• Luettelo Kaskisten julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

• Rikkinen, Kalevi & Sihvo, Hannes: Finlandia: Otavan iso maammekirja 7. (Etelä-Pohjanmaa) Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08930-7
• Stolpe, Åsa: Österbotten. Vaasa: Scriptum, 1999. ISBN 951-8902-73-9 (ruotsiksi)

• Kaskisten kaupungin kotisivut
• Tilastokeskus – Kaskisten avainluvut
• Sommar, Heidi: Kaskinen ei kasvanutkaan metropoliksi vaan puutaloidylliksi Yle Elävä arkisto. 17.4.2015.