dislokaatio

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

Internationalism (see English dislocation), ultimately from Medieval Latin dislocātiō.

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈdislokɑːtio/, [ˈdis̠lo̞ˌkɑ̝ːt̪io̞]
  • Rhymes: -ɑːtio
  • Syllabification(key): dis‧lo‧kaa‧ti‧o

Noun

[edit]

dislokaatio

  1. dislocation

Declension

[edit]
Inflection of dislokaatio (Kotus type 3/valtio, no gradation)
nominative dislokaatio dislokaatiot
genitive dislokaation dislokaatioiden
dislokaatioitten
partitive dislokaatiota dislokaatioita
illative dislokaatioon dislokaatioihin
singular plural
nominative dislokaatio dislokaatiot
accusative nom. dislokaatio dislokaatiot
gen. dislokaation
genitive dislokaation dislokaatioiden
dislokaatioitten
partitive dislokaatiota dislokaatioita
inessive dislokaatiossa dislokaatioissa
elative dislokaatiosta dislokaatioista
illative dislokaatioon dislokaatioihin
adessive dislokaatiolla dislokaatioilla
ablative dislokaatiolta dislokaatioilta
allative dislokaatiolle dislokaatioille
essive dislokaationa dislokaatioina
translative dislokaatioksi dislokaatioiksi
abessive dislokaatiotta dislokaatioitta
instructive dislokaatioin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of dislokaatio (Kotus type 3/valtio, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative dislokaationi dislokaationi
accusative nom. dislokaationi dislokaationi
gen. dislokaationi
genitive dislokaationi dislokaatioideni
dislokaatioitteni
partitive dislokaatiotani dislokaatioitani
inessive dislokaatiossani dislokaatioissani
elative dislokaatiostani dislokaatioistani
illative dislokaatiooni dislokaatioihini
adessive dislokaatiollani dislokaatioillani
ablative dislokaatioltani dislokaatioiltani
allative dislokaatiolleni dislokaatioilleni
essive dislokaationani dislokaatioinani
translative dislokaatiokseni dislokaatioikseni
abessive dislokaatiottani dislokaatioittani
instructive
comitative dislokaatioineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative dislokaatiosi dislokaatiosi
accusative nom. dislokaatiosi dislokaatiosi
gen. dislokaatiosi
genitive dislokaatiosi dislokaatioidesi
dislokaatioittesi
partitive dislokaatiotasi dislokaatioitasi
inessive dislokaatiossasi dislokaatioissasi
elative dislokaatiostasi dislokaatioistasi
illative dislokaatioosi dislokaatioihisi
adessive dislokaatiollasi dislokaatioillasi
ablative dislokaatioltasi dislokaatioiltasi
allative dislokaatiollesi dislokaatioillesi
essive dislokaationasi dislokaatioinasi
translative dislokaatioksesi dislokaatioiksesi
abessive dislokaatiottasi dislokaatioittasi
instructive
comitative dislokaatioinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative dislokaatiomme dislokaatiomme
accusative nom. dislokaatiomme dislokaatiomme
gen. dislokaatiomme
genitive dislokaatiomme dislokaatioidemme
dislokaatioittemme
partitive dislokaatiotamme dislokaatioitamme
inessive dislokaatiossamme dislokaatioissamme
elative dislokaatiostamme dislokaatioistamme
illative dislokaatioomme dislokaatioihimme
adessive dislokaatiollamme dislokaatioillamme
ablative dislokaatioltamme dislokaatioiltamme
allative dislokaatiollemme dislokaatioillemme
essive dislokaationamme dislokaatioinamme
translative dislokaatioksemme dislokaatioiksemme
abessive dislokaatiottamme dislokaatioittamme
instructive
comitative dislokaatioinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative dislokaationne dislokaationne
accusative nom. dislokaationne dislokaationne
gen. dislokaationne
genitive dislokaationne dislokaatioidenne
dislokaatioittenne
partitive dislokaatiotanne dislokaatioitanne
inessive dislokaatiossanne dislokaatioissanne
elative dislokaatiostanne dislokaatioistanne
illative dislokaatioonne dislokaatioihinne
adessive dislokaatiollanne dislokaatioillanne
ablative dislokaatioltanne dislokaatioiltanne
allative dislokaatiollenne dislokaatioillenne
essive dislokaationanne dislokaatioinanne
translative dislokaatioksenne dislokaatioiksenne
abessive dislokaatiottanne dislokaatioittanne
instructive
comitative dislokaatioinenne
third-person possessor
singular plural
nominative dislokaationsa dislokaationsa
accusative nom. dislokaationsa dislokaationsa
gen. dislokaationsa
genitive dislokaationsa dislokaatioidensa
dislokaatioittensa
partitive dislokaatiotaan
dislokaatiotansa
dislokaatioitaan
dislokaatioitansa
inessive dislokaatiossaan
dislokaatiossansa
dislokaatioissaan
dislokaatioissansa
elative dislokaatiostaan
dislokaatiostansa
dislokaatioistaan
dislokaatioistansa
illative dislokaatioonsa dislokaatioihinsa
adessive dislokaatiollaan
dislokaatiollansa
dislokaatioillaan
dislokaatioillansa
ablative dislokaatioltaan
dislokaatioltansa
dislokaatioiltaan
dislokaatioiltansa
allative dislokaatiolleen
dislokaatiollensa
dislokaatioilleen
dislokaatioillensa
essive dislokaationaan
dislokaationansa
dislokaatioinaan
dislokaatioinansa
translative dislokaatiokseen
dislokaatioksensa
dislokaatioikseen
dislokaatioiksensa
abessive dislokaatiottaan
dislokaatiottansa
dislokaatioittaan
dislokaatioittansa
instructive
comitative dislokaatioineen
dislokaatioinensa