P. E. Svinhufvudin muistosäätiön kirjallisuuspalkinto

P. E. Svinhufvudin muistosäätiön kirjallisuuspalkinto on jaettu vuodesta 1973 lähtien kauno- tai tietokirjalle, joka on tehty ”P. E. Svinhufvudin hengessä”. Palkinto sisältää mitalin ja kunniakirjan sekä rahapalkinnon, joka vuonna 2009 oli 2 000 euroa.

• 1973 kirjailija Laila Hietamies, Lehmusten kaupunki
• 1974 kirjailija Jukka L. Mäkelä, Teräsvyöry Kannaksella
• 1975 eversti Wolf H. Halsti, Muistelmat
• 1976 kirjailija Lassi Nummi
• 1978 kustannustoimittaja, kirjailija Aili Palmén, Ystäväni, miehet, naiset : muistelmia
• 1979 professori, toimittaja Ilmari Turja, Jääkäri Ståhl – näytelmä
• 1980 sotakirjailija, urheiluvaikuttaja Erkki Palolampi
• 1981 fil.maisteri Veli Virkkunen Leningradin portilla Aarne Blickin, Adolf Ehrnroothin ja Maksim Litvinovin aikaan ja toimittaja, tietokirjailija Sakari Virkkunen, Svinhufvud. Kansallinen presidentti
• 1982 kirjailija Antti Tuuri, Pohjanmaa
• 1983 kirjailija, teatteriohjaaja Arvi Kivimaa, Unessa ja elämässä
• 1984 eversti Matti Lukkari, Asekätkentä
• 1985 kirjailija Katri Veltheim, Kävelyllä Viipurissa
• 1986 professori Seppo Zetterberg, Viisi laukausta senaatissa – Eugen Schaumanin elämä ja teko
• 1987 runoilija Aale Tynni, Vuodenajat
• 1988 kirjailija Niilo Lappalainen, Viipurinlahti kesällä 1944
• 1989 eversti Sampo Ahto, Talvisodan henki – Mielialoja Suomessa talvella 1939–1940
• 1990 professori Aimo Turunen, Nuoruus rauhan ja sodan Karjalassa
• 1991 tohtori Timo Vihavainen, Kansakunta rähmällään: Suomettumisen lyhyt historia
• 1992 eversti Pertti Kilkki, Ratsuväki Suomen sodissa 1939–1944 – osa: Talvisota ja sotien välinen aika ja tohtori Jukka Tarkka, Suomi 75. Itsenäisen Suomen historia 1–4. Päätoimittaja Jukka Tarkka
• 1993 maisteri Maija-Liisa Bäckström, Fanni Luukkonen – lottajohtaja
• 1996 päätoimittaja Mauri Soikkanen, P. E. Svinhufvud – Tarkkakätinen ampuja
• 1997 kirjailija Hilkka Vitikka, Ellen Svinhufvud
• 1998 dosentti Mikko Uola, ”Seinää vasten vain!” – poliittisen väkivallan motiivit Suomessa 1917–18
• 1999 professori Tuomo Polvinen, J. K. Paasikivi – valtiomiehen elämäntyö
• 2000 dosentti Jari Leskinen, Veljien valtiosalaisuus – Suomen ja Viron salainen sotilaallinen yhteistyö Neuvostoliiton hyökkäyksen varalle vuosina 1918–1940
• 2001 tohtori J. E. O. Screen, Mannerheim
• 2002 professori Ohto Manninen, Stalinin kiusa – Himmlerin täi: Sota-ajan pieni Suomi maailman silmissä ja arkistojen kätköissä
• 2003 kirjailija, kirjallisuustoimittaja Satu Koskimies, Te näitte mun soittoni riemun. Ulla Katajavuoren elämä
• 2004 fil.tri Annika Latva-Äijö, Lotta Svärdin synty
• 2005 fil.tri, dosentti Marko Paavilainen, Kun pääomilla oli mieli ja kieli
• 2006 fil.tri Keijo K. Kulha, Jutikkala – tinkimätön akateemikko
• 2007 professori Esko Salminen, Päättymätön sota. Sisällissota julkisessa sanassa 1917–2007
• 2008 professori Panu Rajala, Unio Mystica – Mika Waltarin elämä ja teokset
• 2009 professori Jouko Leikola, Eino Suolahti – Isänmaan lääkäri
• 2010 dosentti Teemu Keskisarja, Vihreän kullan kirous – G. A. Serlachiuksen elämä ja afäärit
• 2011 kirjailija Johanna Sinisalo, Enkelten verta sekä dosentti Hannu Rautkallio ja fil.tri Lasse Lehtinen, Väinö Tanner – unohdetut päiväkirjat 1943–44
• 2012 dosentti Pasi Tuunainen, Marttinen – Kahden armeijan soturi
• 2013 dosentti Mikko-Olavi Seppälä ja Riitta Seppälä, Aale Tynni – Hymyily, kyynel, laulu
• 2014 professori Seikko Eskola, Demokratia diktaattorien varjossa (Atena) ja dosentti Tellervo Krogerus, Sanottu. Tehty. Matti Kuusen elämä 1914–1998. (Siltala)
• 2015 fil. tohtori Vesa Määttä, K. L. Oesch. Ylivoimaa vastassa, Gummerus, 2015
• 2016 dosentti Marjaliisa ja professori Seppo Hentilä, Saksalainen Suomi 1918, (Siltala)
• 2017 Ilta-Sanomien ja Apu-lehden toimittajat, uutisointi Svinhufvudin paluun muistomatkasta
• 2018 rakennuttajapäällikkö Selja Flink, Kotkaniemen restaurointialbumi, (Senaatti-kiinteistöt) ja Kati Katajisto, Sodasta sovintoon (Otava) ja Touko Perko, Haastaja Saksasta (Docendo)
• 2019 professori Vesa Vares, Viileää veljeyttä (Otava)
• 2020 Toim. Janne Haikari, Marko Hakanen, Anu Lahtinen ja Alex Snellman, Aatelin historia Suomessa (Siltala)
• 2021 Jaakko Jonkka, Oikeusvaltion puolesta - Emeritusoikeuskanslerin puheenvuoroja (Edita)
• 2021 Valtiotieteen tohtori, dosentti Seppo Tiihonen elämäntyöstä hallintohistorian tutkijana ja teoksesta Mannerheimista Mariniin. Vallan verkostot ja neuvonantajat 1944–2021 (Omakustanne).
• 2022 Professori Henrik Meinander, Kansakunnan kakkonen. Kalevi Sorsan poliittinen toiminta 1969–1993. (Otava)
• 2022 Professori (emeritus) Sakari Heikkinen, dosentti Antti Kuusterä ja dosentti Seppo Tiihonen, Kylmästi laskeva mies. Talousvaikuttaja Risto Rytin elämä. (Otava).

• P. E. Svinhufvudin muistosäätiö