Marian Anderson

Marian Anderson
Marian Anderson laulamassa 14. tammikuuta 1940
Henkilötiedot
Syntynyt	27. helmikuuta 1897 Philadelphia, Pennsylvania, Yhdysvallat
Kuollut	8. huhtikuuta 1993 (96 vuotta)
Muusikko
Aktiivisena	1925-1990
Tyylilajit	klassinen laulumusiikki negro spiritual
Levy-yhtiöt	RCA Victor
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Marian Anderson (27. helmikuuta 1897 Philadelphia, Pennsylvania, Yhdysvallat – 8. huhtikuuta 1993 Portland, Oregon) oli yhdysvaltalainen altto. Hän oli tunnettu erityisesti negrospirituaalien tulkitsijana, mutta lauloi myös muun muassa Händeliä, Brahmsia, Verdiä, Schubertia ja Sibeliusta. Hän teki 1930-luvulla monia kiertueita Euroopassa ja kävi useita kertoja myös Suomessa.

Andersonin ääniala oli poikkeuksellisen laaja. Hän pääsi alas D:hen keski-C:n alapuolella, ja korkeissa äänissä sopraanon ä��nialueelle. Arturo Toscanini totesi että tällainen ääni syntyy korkeintaan kerran vuosisadassa. Esittämissään ja levyttämissään spiritualeissa Anderson pystyi yhdistämään klassisen koulutuksen ja kansanlaulumaisen spontaanisuuden.^[1]

Marian Andersonin lahjat huomattiin jo lapsena. Hän aloitti laulamisen kuusivuotiaana paikallisen baptistikirkon kuorossa. Perheellä ei ollut varaa hänen musiikkiopintoihinsa, mutta seurakunta keräsi rahat ja 19-vuotiaana Anderson pääsi opiskelemaan laulua Giuseppe Boghettin johdolla. Läpimurtovuonnaan 1925 hän voitti 300 osallistujan laulukilpailun ja pääsi esiintymään New Yorkin filharmonisen sinfoniaorkesterin solistina.^[2]

Maailmanlaajuinen kohu syntyi pääsiäisenä 1939, kun Anderson torjuttiin tumman ihonvärinsä vuoksi esiintymästä Daughters of the American Revolution -järjestön hallinnoimassa Constitution Hall -konserttisalissa, Washingtonissa. Tapauksen johdosta presidentin puoliso Eleanor Roosevelt erosi järjestöstä ja järjesti Andersonille samaksi päiväksi erillisen konsertin Lincoln Memorialin luona.^[1] Konsertissa oli yleisöä paikalla noin 70 000, ja se lähetettiin myös suorana radionkuuntelijoille. Konsertissa Andersonin säestäjänä toimi suomalainen Kosti Vehanen. Hän oli sama henkilö, joka oli tutustuttanut Andersonin Jean Sibeliukseen vuonna 1933.^[3] Marian Anderson esiintyi Sibeliukselle tämän kotona Ainolassa ja piti myöhemmin suurimpana saamistaan tunnustuksista Sibeliuksen toteamusta: "Kattoni on Teille liian matala." Sibelius omisti Andersonille yhden yksinlauluistaan.^[4]

Marian Andersonista tuli syyskuussa 1954 ensimmäinen New Yorkin Metropolitan-oopperassa esiintynyt tummaihoinen henkilö. Vuonna 1958 hän sai ensimmäisenä tummaihoisena laulajana kiinnityksen samaiseen paikkaan.^[5]

Vuonna 1958 Anderson nimitettiin Yhdistyneiden kansakuntien hyvän tahdon lähettilääksi Afrikkaan ja Aasiaan.^[6]

• Presidential Medal of Freedom -palkinto yhdessä Ralph Bunchen kanssa 1963
• Kennedy Center Honor -elämäntyöpalkinto 1978
• Eleanor Roosevelt Human Rights -palkinto 1984
• The National Endowment of the Arts in Washington D.C. -palkinto American National Medal of the Arts vuonna 1986.
• Grammy Award -elämäntyöpalkinto 1991
• Valokuva 37¢ Black Heritage -sarjan postimerkkiin. Julkaistiin postuumisti 27. tammikuuta 2005.
• Tähti Hollywoodin (Kalifornia) Walk of Fame -kävelykadulle.

• Kosti Vehanen: Vuosikymmen Marian Andersonin säestäjänä. Porvoo: WSOY, 1941.
• Marian Anderson: Oi Herra, mikä aamu. Suomentanut Jouko Linturi. Helsinki: Tammi, 1957.

• Marian Anderson Suomessa. Ei konserttia vaan heinäntekoa ja kalastusta..., Ilta-Sanomat, 16.07.1934, nro 161, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
• Armas Launis : Musta laulajatar ja hänen valkoinen säestäjänsä, Suomen Kuvalehti, 06.11.1937, nro 45, s. 32, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot