Juho Koskimies
| Juho Rudolf Koskimies | |
|---|---|
 Juho Rudolf Forsman noin vuonna 1904. |
|
| Kuopion ja Oulun piispa | |
|
1900–1936
|
|
| Edeltäjä | Otto Immanuel Colliander |
| Seuraaja | Juho Mannermaa |
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi |
Juho Rudolf Koskimies Juho Rudolf Forsman |
| Syntynyt | 24. syyskuuta 1859 Jurva |
| Kuollut | 8. helmikuuta 1936 (76 vuotta) Oulu |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | piispa, suomalaisuusmies, herännäisvaikuttaja |
| Vanhemmat |
|
| Puoliso | Lydia Lagus ( 1886) |
| Sukulaiset |
|
| Muut tiedot | |
| Koulutus |
pappisvihkimys (1877) teologian tohtori (1881) |
| Uskonto | kristinusko |
| Tunnustuskunta | luterilaisuus (herännäisyys) |
| Osa artikkelisarjaa |
| Herännäisyys |
|---|
 |
Juho Rudolf Koskimies (vuoteen 1906 Forsman; 24. syyskuuta 1859 Jurva – 8. helmikuuta 1936 Oulu) oli Oulun hiippakunnan piispa ja kirkkohistorioitsija.[1]
Henkilöhistoria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koskimies vihittiin papiksi vuonna 1884. Vuonna 1890 hän valmistui filosofian kandidaatiksi, 1896 teologian kandidaatiksi, 1899 teologian lisensiaatiksi ja tohtoriksi vuonna 1899. Koskimiehen väitöskirja oli nimeltään Suomen kirkollisten olojen uudistus Ison Vihan jälkeen.[2]
Ennen valintaansa Oulun piispaksi Koskimies toimi Lapuan kappalaisena ja Turun tuomiokapitulin asessorina.
Oulun piispa 1900–1923
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koskimies nimitettiin vuonna 1900 Oulun piispaksi ohi vaaleissa eniten ääniä saaneen Johannes Schwartzbergin, joka sivuutettiin tehtävästä vallanpitäjien näkökulmasta harkitsemattomana pidetyn lehtikirjoituksen vuoksi. Kenraalikurvernööri Nikolai Bobrikovin suosituksesta Oulun piispaksi nostettiin myöntyväisyysmiehenä tunnettu Koskimies (tuolloin Forsman).[3][2]
Piispanistuin oli siirretty Kuopiosta Ouluun samana vuonna, joten Koskimies oli oikeastaan ensimmäinen Oulun piispoista. Hiippakunnan nimenä säilyi Kuopion hiippakunta aina vuoteen 1923 asti.[4] Piispana Koskimies osallistui valtiopäiville pappissäädyssä 1904 ja 1905.[1]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Juho Koskimiehen veli oli kielen- ja kirjallisuudentutkija ja koulumies A. V. Koskimies. Koskimies avioitui lapsuudenystävänsä sopraano Lydia Laguksen kanssa vuonna 1886.[5]
Julkaisuja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen kirkollisten olojen uudistus Ison Vihan jälkeen (1899)
- Kaarle Fredrik Mennander ja hänen aikansa (1900)
- Lapuan pitäjän historia (1908)
- Päivämuistoja 1–2 (1914–15)
- Amerikan matkalta (1925)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Biografia-sampo: Juho Rudolf Koskimies Viitattu 10.1.2021.
- ↑ a b c Juho Rudolf Koskimies 1900-1936 2003. Oulun hiippakunnan tuomiokapituli. Arkistoitu 1.6.2004. Viitattu 26.12.2007.
- ↑ Jalovaara, Ville: Myrskyä ja mystiikkaa, s. 21. (Suomen tasavallan presidentit ja kirkko) Kirjapaja, 2018. ISBN 978-952-288-855-6
- ↑ Kustaa Hautala: Oulun kaupungin historia IV, s. 446. Oulun kaupunki, 1976. ISBN 951-9327-00-2
- ↑ http://www.finnica.fi/keski-suomi/koulutiella/seminaari/artikkeli4.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hannu Mustakallio: Koskimies, Juho Rudolf (1859–1936) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 20.10.2002. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
|
Edeltäjä: Otto Immanuel Colliander |
Oulun piispa 1900–1936 |
Seuraaja: Juho Mannermaa |
| Piispat |
|  | |||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Seurakunnat |
| ||||||||||||||
| Historia | |||||||||||||||
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
