Juho Malkamäki
| Juho Malkamäki | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 23. toukokuuta 1844 Ylistaro |
| Kuollut | 13. tammikuuta 1928 Ylistaro |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | maanviljelijä, kansanedustaja, herännäissaarnaaja |
| Vanhemmat | Kustaa Malkamäki ja Margareeta Nyrhilä |
| Puoliso |
I Maria Liisa Hirvilammi vuosina 1864–1881 II Liisa Aunes 1882–1899 III Anna Peräsalo 1900– |
| Lapset | I Maria, Kreeta, Susanna, Serafiina, Taneli, Johannes, Elisabet, Arvi, II Kustaa |
| Osa artikkelisarjaa |
| Herännäisyys |
|---|
 |
Juho Malkamäki (23. toukokuuta 1844 Ylistaro – 13. tammikuuta 1928 Ylistaro) oli suomalainen maanviljelijä, valtiopäivämies, herännäisjohtaja ja kansanedustaja.[1]
Ura ja elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Juho Malkamäki syntyi 23. toukokuuta 1844 Ylistarossa Malkamäen talossa. Hänen vanhempansa olivat talollinen Kustaa Malkamäki ja tämän puoliso Margareeta Nyrhilä.[1][2]
Uskonnollisena vaikuttajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Malkamäki itse kertoi saaneensa lapsesta asti kristillisen kasvatuksen. 13-vuotiaana hän sai isoisältään lahjaksi Raamatun luettuaan sen läpi kannesta kanteen. Niilo Kustaa Malmbergin, joka kuoli Malkamäen ollessa 14-vuotias, puheet vaikuttivat pysyvästi häneen. Malmbergin kuoltua Malkamäen hengelliseksi isäksi tuli Arvi Juhana Logren, joka oli saanut puhujakasvatuksensa Malmbergin kuskipukilla. Malkamäki peri Logrenin kuoltua tämän paikan heränneitten maallikkojohtajana. Myöhemmin Malkamäki solmi elinikäisen ystävyyden heränneitten merkittävän pappisjohtajan ja Malmbergin pojan Wilhelmi Malmivaaran kanssa.[3]
Luottamushenkilönä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Malkamäki toimi edustajana kirkolliskokouksessa. Hän oli myös talonpoikaissäädyssä Ilmajoen tuomiokunnan edustaja valtiopäivillä 1888.[4] Suomalaisen puolueen kansanedustajana Vaasan läänin pohjoisesta vaalipiiristä Malkamäki oli 1909–1911 ja presidentin valitsijamiehenä vuonna 1925. Lisäksi hän toimi Kustannus oy Herättäjän, Sisälähetysseura Herättäjän sekä Karhunmäen kristillisen kansanopiston johtokunnissa. Varsinaisen elämäntyönsä hän kuitenkin suoritti heränneiden neuvojana, sielunhoitajana ja isänä.[5][2][1]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Malkamäki oli elämänsä aikana kolme kertaa naimisissa. Ensimmäinen vaimo oli Maria Liisa Hirvilammi vuosina 1864–1881, toinen vaimo Liisa Aunes vuosina 1882–1899 ja kolmas vaimo Anna Peräsalo vuodesta 1900 aina Malkamäen kuolemaan saakka.[1] Kolme Malkamäen poikaa hukkui nuorena Kyrönjokeen[5]. Malkamäen tytär Kreeta avioitui Juho Sinnemäen kanssa, joka oli herännäisjohtaja ja herrastuomari. Yksi heidän lapsistaan oli Jussi Sinnemäki.[6]. Malkamäki kuoli kotonaan Ylistarossa 13. tammikuuta 1928 lähes 84-vuotiaana.[7]
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Elämä Kristuksessa : seurapuheita. Herättäjä, 1931.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pohjanpää, Lauri: Pyhien saatto kautta aikain. Porvoo: WSOY, 1946.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Biografia-sampo: Juho Malkamäki Viitattu 13.2.2021.
- ↑ a b Juho Malkamäki Eduskunta. Viitattu 19.2.2012.
- ↑ Pohjanpää 1946, s. 522–524.
- ↑ Viljo Hytönen: Talonpoikaissäädyn historia. II Osa: Säädyn jäsenet, sihteerit ja tulkit, s. 171–172. Helsinki: Otava, 1926.
- ↑ a b Pohjanpää 1946, s. 524.
- ↑ Kangas, Lasse: Vihreiden johtaja on körttisukua Keskisuomalainen. 15.5.2009. Arkistoitu 30.6.2015. Viitattu 19.2.2012.
- ↑ Pohjanpää 1946, s. 529.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Aukusti Oravala, 1939. Juho Malkamäki -- Suomen heränneen kansan isä.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
