IBM

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
International Business Machines Corporation
Yritysmuoto pörssiyhtiö
Osake NYSE: IBM
ISIN US4592001014
Perustettu 16. kesäkuuta 1911[1]
Toimitusjohtaja Arvind Krishna
Puheenjohtaja Arvind Krishna
Kotipaikka Yhdysvallat Armonk, New York, Yhdysvallat
Toimiala puolijohdeteollisuus, tietokonetekniikka, konsultointi ja tietotekniikka
Tuotteet Palvelimet, ohjelmistot
Liikevaihto Nousua 61,9 miljardia $ (2023)[2]
Henkilöstö 305 300 (2024)[3]
Kotisivu ibm.com

International Business Machines Corporation (lyhennettynä IBM) on teknologiayritys, joka on tunnettu suurtietokoneiden ja raskaiden palvelimien valmistajana ja alkuperäisen IBM PC -arkkitehtuurin kehittäjänä, aiemmin siis myös kuluttajatuotesegmentissä. 2000-luvulla IBM on kuitenkin vähitellen luopunut kokonaan kuluttajatietokoneiden, lähiverkkolaitteiden ja kiintolevyjen valmistuksesta. Yhtiön liikevaihto muodostuu nykyään IT- ja liiketoimintakonsultoinnista, palvelinliiketoiminnasta sekä ohjelmistoista.

IBM:n brändiarvo on vuoden 2009 tasolla 60 miljardia dollaria, jolla se on maailman toiseksi arvokkain tuotemerkki Coca-Colan jälkeen, ennen Microsoftia.[4]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirjoituskoneiden huippua ennen tietokonepohjaisen tekstinkäsittelyn aikaa edusti IBM Selectric -pallokirjoituskone.

IBM:n edeltäjä oli Tabulating Machine Company, jonka Herman Hollerith perusti vuonna 1896 Endocittissa New Yorkin osavaltiossa.[5] Vuonna 1911 Hollerirth myi yrityksenä yritysryppäälle nimeltä Computing Tabulating Recording Corporation (CTR), josta tuli IBM vuonna 1924.[6][1] CTR:n muodostivat Computing Scale Co. of America, Tabulating Machine Co. ja The International Time Recording Co. 16. kesäkuuta 1911.[1]

Alkuvaiheessaan yhtiö valmisti etenkin mekaanisia reikäkorttikoneita mutta myös vaakoja sekä kirjoitus- ja laskukoneita. 1950-luvulla IBM:n tuoteryhmä laajeni tietokoneisiin, mistä lähtien IBM on ollut suurimpia tietotekniikka-alan yrityksiä maailmassa.

IBM valmisti erilaisia kirjoituskoneita. 1940-luvulla yhtiöllä oli prototyyppi kirjoituskoneesta, jolla pystyi kirjoittamaan Kiinan kirjoitusjärjestelmän merkkejä ja sisälsi 5 400 merkkiä: kirjoitus tapahtui neljän numeron yhdistelmällä, jonka tuloksena tietty merkki kirjoitettiin.[7] Vuonna 1961 yhtiö julkaisi menestyksekkään IBM Selectric -kirjoituskoneen.[8]

SMS-piirilevy, jollaista käytettiin IBM 1401:ssä.

Varhain 1950-luvulla IBM:n toimitusjohtaja Thomas Watson ajoi yrityksen siirtymistä elektromekaanisista elektronisiin tuotteisiin.[9] Tavoitetta varten IBM kehitti automatisoitua transistorien valmistusta ja automatisoitua piirilevyjen valmistusta.[9] IBM kehitti Standard Modular System (SMS) paketoinnin elektroniikan komponenteille, jota käytettiin useissa IBM:n tietokoneissa.[9]

IBM:n ensimmäinen sarjavalmisteinen tietokone oli IBM 650.[10] IBM 1401 oli varhainen transistoripohjainen tietokone, josta tuli huomattavan suosittu.[11] IBM S/360 oli niin sanottu kolmannen sukupolven tietokone, jossa oli saman tietokoneperheen sisällä yhteensopiva arkkitehtuuri.[12] S/360 vaikutti useisiin muihin tietokonesarjoihin ja johti IBM System z -sarjaan. Ensimmäiset levykkeet kehitti IBM:n tutkimuskeskus San Joséssa 1960-luvun lopussa.[13] IBM PC oli menestyksekäs henkilökohtainen tietokone, jonka jälkeen suuri osa pöytätietokoneista on IBM PC -yhteensopivia, josta on tullut tietokonetyypin teollisuusstandardi.

Vuonna 1995 IBM osti Lotus Softwaren. IBM käytti tuotemerkkiä Lotus esim. Lotus Notesin nimenä ja kuluttajaohjelmistoissaan kuten Lotus SmartSuite.

IBM:n kannettavien ja henkilökohtaisen tietokoneiden osaston myynti Lenovolle valmistui vuonna 2005.[14] IBM:n henkilökohtaisten tietokoneiden viimeinen mallisto Aptiva oli lopetettu jo aiemmin. Kaupan toteutumisen edellytyksenä oli Lenovon pääkonttorin asettuminen New Yorkin osavaltioon ja Yhdysvaltain turvallisuus- ja kilpailuviranomaisten hyväksyntä. Vuonna 2005 Lenovo aloitti toimintansa Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa. Kaupan yhteydessä ThinkPad-tuotemerkki ja sen käyttöoikeus siirtyivät Lenovolle vuoteen 2010 saakka.

Vuonna 2007 IBM myi vaiheittain enemmistöosakkuuden tulostusjärjestelmäyksiköstään toimistolaite- ja tallennusmediavalmistaja Ricohille ja ryhtyi vähemmistöosakkaaksi (49 prosenttia) perustetussa yhtiössä nimeltä InfoPrint Solutions Company. Yritysjärjestelyssä on säädetty, että vuoteen 2010 mennessä Ricoh ostaa IBM:n osuuden kokonaisuudessaan ja että InfoPrint Solutions Companystä tulee täydellisesti Ricohin omistama tytäryhtiö.[15]

Vuonna 2019 IBM osti Red Hatin 34 miljardin dollarin hinnalla vahvistaakseen pilvipalveluiden tarjontaansa. Kaupat toteutuivat onnistuneesti.[16][17] Lokakuussa 2020 IBM ilmoitti jakaantuvansa kahteen yhtiöön vuoden 2021 loppuun mennessä: infrastruktuuripalvelut siirtyivät uuteen yhtiöön, jonka nimeksi tuli "Kyndryl".[18] IBM itse keskittyi pilvipalveluihin ja tekoälyyn.[18][19]

Huhtikuussa 2024 IBM ilmoitti hankkivansa HashiCorpin 6,4 miljardin dollarin kaupassa.[20]

Rakennukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

IBM:n New Yorkin osavaltiossa (Yorktown Heights) sijaitsevan ja Thomas J. Watsonin mukaan nimetyn tutkimuskeskuksen päärakennuksen on piirtänyt Eero Saarinen[21].

IBM Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa IBM on toiminut vuodesta 1936 lähtien. IBM:n Suomen-pääkonttori toimi vuodesta 1978 Helsingin Munkkiniemessä, kunnes se 44 vuoden jälkeen muutti Kallioon uuteen Lyyra-kortteliin vuonna 2023[22][23].

IBM:n palvelukseen Suomessa heti perustamisvaiheessa tullut ja kauppaneuvoksen arvonimen sittemmin saanut Bengt Grönholm johti Suomen-yhtiötä 1950-luvun lopulta vuoteen 1973 asti,[24] sitten Olli Varho joka kuoli Rissalan lentoturmassa 1978[25][26]. Varhon seuraaja Felix Björklund johti yhtiötä läpi 1980-luvun, sitten Erik Anderson 1992–1996,[27] Pyry Lautsuo 1997–2006, Johan Sandell[28] ja Antti Partanen 2022–2024[29].

Tuotteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palvelimet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

IBM:n palvelinperheet:

Muut laitteistot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • IBM System Storage – Tallennusjärjestelmät

Ohjelmistoratkaisut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Liiketoiminnan analytiikkaan liittyvät ratkaisut (muun muassa Cognos)
  • Tietoturvaratkaisut (identiteetinhallinta, auktorisointi ja web-tietoturva)
  • Information Management (DB2-tietokanta- ja sisällönhallintaratkaisut)
  • Lotus (työryhmä-, sähköposti-, portaali- ja pikaviestintäratkaisut)
  • Rational (sovelluskehitys-, testaus- ja mallinnustuotteet)
  • Tivoli (järjestelmähallinta, kiinteistöjen ja omaisuudenhallinta sekä päätelaitehallintaratkaisut)
  • WebSphere (liiketoimintaprosessien hallinta, middleware-, web-sovelluspalvelin- ja sanomanvälitystuotteet)
  • SPSS (tilastollinen laskenta)
  • Watson (tekoäly)
  • CICS-transaktiohallintajärjestelmä[30]

Muita, jo lakkautettuja ohjelmistoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • OS/2
  • Product Lifecycle Management -tuotteet, elinkaarihallinta (CAD ja CAM)

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c FORM 10-K sec.gov. Viitattu 26.11.2019. (englanniksi)
  2. ↑ 2023 Annual Report IBM. Viitattu 25.11.2024. (englanniksi)
  3. ↑ IBM (IBM) Nordnet. Viitattu 25.11.2024.
  4. ↑ Maailman brändikärki ennallaan Markkinointi&Mainonta. 21.9.2009. Viitattu 21.9.2009.
  5. ↑ Martin Campbell-Kelly and William Aspray, "Computer a History of the Information Machine – Second Edition", Westview Press, page 37 2004
  6. ↑ Herman Hollerith (1860-1929) immigrantentrepreneurship.org. Viitattu 26.11.2019. (englanniksi)
  7. ↑ Meet the mystery woman who mastered IBM’s 5,400-character Chinese typewriter fastcompany.com. 17.5.2021. Viitattu 27.12.2021. (englanniksi)
  8. ↑ The Selectric Typewriter ibm.com. Viitattu 27.12.2021. (englanniksi)
  9. ↑ a b c Robert Garner & Frederick Dill: The Legendary IBM 1401 Data Processing System helmikuu 2010. IEEE Solid-state Circuits Magazine. doi:10.1109/MSSC.2009.935295 Viitattu 28.1.2020. (englanniksi)
  10. ↑ Timeline of Computer History Computer History Museum. Viitattu 4.9.2019. (englanniksi)
  11. ↑ Rebuilding the IBM 1401 spectrum.ieee.org. 30.10.2009. Viitattu 28.1.2020. (englanniksi)
  12. ↑ William Arms: The IBM 360 and its Clones cs.cornell.edu. 2015. Viitattu 27.1.2020. (englanniksi)
  13. ↑ https://www.computerhistory.org/storageengine/floppy-disk-loads-mainframe-computer-data/
  14. ↑ Lenovo Completes Acquisition Of IBM’s Personal Computing Division 03.ibm.com. 1.5.2005. Viitattu 14.9.2020. (englanniksi)
  15. ↑ InfoPrint Solutions Company: InfoPrint background InfoPrint Solutions Company. Arkistoitu 9.3.2008. Viitattu 9.3.2008. (englanniksi)
  16. ↑ Larry Dignan: IBM closes $34 billion Red Hat acquisition: Now it's time to deliver 9.7.2019. ZDNet. Viitattu 11.7.2019. (englanniksi)
  17. ↑ https://www.redhat.com/en/ibm
  18. ↑ a b IBM to split into two companies by end of 2021 arstechnica.com. 8.10.2020. Viitattu 9.10.2020. (englanniksi)
  19. ↑ Davidson, Tim: IBM Completes the Separation of Kyndryl 03.11.2021. IBM Newsroom. Arkistoitu Viitattu 24.04.2023. (englanniksi)
  20. ↑ Simon Sharwood: IBM to acquire Hashi for $6.4 billion, hopes it will boost software biz and Red Hat theregister.com. 25.4.2024. Viitattu 25.4.2024. (englanniksi)
  21. ↑ IBM Research – Yorktown Heights research.ibm.com. Viitattu 25.11.2024.
  22. ↑ IBM Finland luopuu legendaarisesta pääkonttoristaan – muuttaa Hakaniemeen TiVi. 27.3.2023. Viitattu 12.9.2024.
  23. ↑ Hakaniemeen valmistuvan Lyyra-korttelin ensimmäinen osa on otettu käyttöön Ylva. Viitattu 15.9.2023.
  24. ↑ Bengt Grönholm Biografiasampo. Viitattu 25.10.2022.
  25. ↑ Nimityksiä. Helsingin Sanomat, 22.3.1973, s. 26. Näköislehti (maksullinen).
  26. ↑ Auramies, Jukka: "Oikea nuija pysähtyi", ehti lentäjä sanoa ennen koneen rysäystä järveen: Rissalan turmassa kuoli poliitikkoja ja yritysjohtoa MTV Uutiset. 3.10.2018. Viitattu 25.11.2024.
  27. ↑ Hoffren, Jukka: Felix Björklund Fazerin johtoon Suomen IBM:n johtajaksi Erik Anderson Helsingin Sanomat. 13.8.1992. Viitattu 21.7.2018.
  28. ↑ Suominen, Heli: Johan Sandell Suomen IBM:n johtoon. Helsingin Sanomat, 24.1.2006. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.9.2024.
  29. ↑ Kolehmainen, Aleksi: IBM Finlandin toimitusjohtaja Antti Partanen on kuollut Tivi. 11.9.2024. Viitattu 12.9.2024.
  30. ↑ CICS Application Server Software IBM. Viitattu 9.4.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=IBM&oldid=22847978”