Siirry sisältöön

Hovimäki

Wikipediasta
 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Hovimäki
Hovimäen kartanoa sarjassa esittänyt turkulainen Brinkhallin kartano.[1][2]
Hovimäen kartanoa sarjassa esittänyt turkulainen Brinkhallin kartano.[1][2]
Tyyli Draama
Kestoaika 50 minuuttia
Luoja(t) TV2 Draamaohjelmat
Pääosissa katso alla
Alkuperämaa Suomi
Alkuperäiskieli suomi
Verkko Yle TV2
Esitetty 1999 – 2003
Jaksoja 44
Aiheesta muualla
IMDb

Hovimäki on Yle TV2:ssa vuosina 1999–2003 esitetty historiallinen draamasarja, jonka neljä tuotantokautta sijoittuvat vuosille 1798–1907. Se kertoo kuvitteellisen Lindhofin aatelissuvun ja kuvitteellisen Sepän torpparisuvun elämästä Suomen historian merkittävissä vaiheissa. Sarjan tapahtumat sijoittuvat pääosin Hovimäen kartanoon kuvitteellisessa varsinaissuomalaisessa Hirvikosken pitäjässä, Halikonlahden rannalla.

Hovimäen ovat käsikirjoittaneet Carl Mesterton, Anna-Lisa Mesterton, Kirsti Manninen ja Jussi-Pekka Aukia, joista viimeksi mainittu sävelsi myös sarjan musiikin. Sarjan ohjaajana toimi Carl Mesterton ja apulaisohjaajana Anna-Lisa Mesterton.[3]

Taustaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Juho Sepän kauppa kesällä 2011.

Hovimäen tarina alkaa kesällä 1798, kun majuri Fredrik Lindhof kutsuu Hirvikosken uuden kappalaisen Henrik Wegeliuksen luokseen ja vaatii, että kappalaisen on ryhdyttävä etsimään majurin veljeä, jonka kanssa hän on ollut riidoissa vuosikymmeniä. Wegelius aloittaa selvitykset. Seuraavana keväänä, majurin jo kuoltua, Wegelius päätyy Viaporiin ja tapaa täällä asuvan luutnantti, myöhemmin kapteeni Magnus Lindhofin, majurin veljenpojan. Magnus perii Hirvikosken pitäjässä sijaitsevan Hovimäen sääntöperintötilan, jonne hän muuttaa yhdessä raskaana olevan Johanna-vaimonsa kanssa.[4] Hovimäen mailla asustaa myös Sepän torppariperhe. Näiden kahden perheen vaiheita seurataan yli sadan vuoden ajalta.

Hovimäki pyrkii kuvaamaan yksityisen ihmisen elämän kautta koko kansakunnan historiaa. Sarjan henkilöt ovat kuvitteellisia, mutta ajankuvauksessa vaatteineen, sisustuksineen ja työtapoineen on pyritty realismiin.

Hovimäen kartanona kuvauksissa oli Brinkhallin kartano Turun Kakskerrassa. Sepän torppa ja muut rakennukset tehtiin Mouhijärvelle. Hirvikosken kirkkona oli ulkoapäin Sastamalan Pyhän Marian kirkko Vammalassa ja sisältäpäin Messukylän vanha kirkko Tampereella.[1] Turun palo kuvattiin Loimaan Hirvikoskella. Lisäksi sarjaa on kuvattu muun muassa Suomenlinnassa, Punkalaitumella, Helsingissä, Heinolassa, Tampereella, Turussa ja Pietarissa.[1]

Henkilöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varoitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.
Henkilöiden väliset suhteet kaaviona.
Näyttelijät
Avioliiton kautta 1. kausi 2. kausi 3. kausi 4. kausi
Lindhofit
1. polvi
Fredrik Lindhof, Hovimäen II isäntä, vapaaherra, majuri Leif Wager
2. polvi
Magnus Lindhof, Fredrikin veljenpoika, Hovimäen III isäntä, vapaaherra, luutnantti, myöh. kapteeni Tapani Kalliomäki
Johanna Lindhof, o.s. Sundelius, Magnuksen vaimo, kapteenska, vapaaherratar Nina Hukkinen
3. polvi
Ulla Lindhof, myöh. Ingberg, Magnuksen ja Johannan tytär Essi Kuparinen Karoliina Blackburn
Axel Ingberg, Ullan mies, kotiopettaja, myöh. lääkintäneuvos ja senaattori Riko Eklundh
Wilhelm Lindhof, Magnuksen ja Johannan pienenä kuoleva lapsi eivät esiinny sarjassa
Erik Lindhof, Magnuksen ja Johannan poika, joka kuolee veljensä tavoin kulkutautiin
Carl Magnus Lindhof, Magnuksen ja Johannan poika, Hovimäen IV isäntä, vapaaherra Antti Lang Konsta Mäkelä
Marc Gassot
Hanna Sundelius, myöh. Lindhof, Carl Magnuksen 1. vaimo, vapaaherratar Linda Gyllenberg
Ester Annantytär, myöh. Wegelius, myöh. Löwenstierna, myöh. Lindhof, ruhtinas Andrej Ignatiewin ja Anna Antintyttären avioton tytär, myöh. pappilan talousmamselli, myöh. pastori Wegeliuksen 2. vaimo ja ruustinna, myöh. Erik Löwenstiernan vaimo, myöh. Carl Magnuksen 2. vaimo, vapaaherratar Heidi Heiskanen
Minna Haapkylä
4. polvi
Sofia Ingberg, Axelin ja Ullan tytär, opettaja, myöh. postifröökynä Anja Bargum Erja Manto
Johan Ingberg, myöh. Intovuori, Axelin ja Ullan poika, piirilääkäri Arttu Ratinen Lasse Fagerström
Katri Seppä, myöh. Ingberg, myöh. Intovuori, Matin ja Karoliinan tytär, Johanin vaimo, Hovimäen piika, myöh. kansakoulun opettaja Anni Ojanen Kaija Pakarinen
Marjaana Maijala
Wilhelm Lindhof, Carl Magnuksen ja Hannan poika, Hovimäen V isäntä, vapaaherra, kihlakunnantuomari Paavo Westerberg Tapani Perttu
Vava Weckström, myöh. Lindhof, Wilhelmin vaimo, vapaaherratar Mia Hafrén
Marie Lindhof, Carl Magnuksen ja Esterin tytär, taidemaalari, myöhemmin Hovimäen emäntä Hanna Hämäläinen
Martina Roos
Carl Erik Lindhof, Carl Magnuksen ja Esterin nuorena kuoleva poika Saku Kallio
Paul Lindhof, Carl Magnuksen ja Esterin poika, rautatieinsinööri Oskari Halme Johan Storgård
Juha Niemi
Signe Lindhof, Paulin vaimo Eve Saarinen
5. polvi
Felix Lindhof, Wilhelmin ja Vavan poika, Hovimäen VI isäntä, vapaaherra, taidemaalari Tapani Kalliomäki
Lilli Lindhof, myöh. von Platen, Marien ja Otto Jensenin avioton tytär Anna-Leena Härkönen
Aleksander von Platen Kaarlo P. Väinämö
Lennart Lindhof, Paulin ja Signen poika, ylioppilas, myöh. agronomi, Hovimäen VII isäntä Antti Mikkola
Ruth Lindhof, myöh. Haglund, Paulin ja Signen tytär, ylioppilas, myöh. lääketieteen ylioppilas Leena Pöysti
Otto Haglund, Hovimäen pehtoori, myöh. Virranniemen kartanon isäntä, Ruthin aviomies Carl-Kristian Rundman
Sundeliukset
1. polvi
Victoria-täti Rose-Marie Precht
2. polvi
Gustav Adolf Sundelius, Johannan veli, rykmentinsaarnaaja, myöh. varanotaari, myöh. asessori Mikael Andersson
Helena Sundelius, o.s. Gummerus Johanna af Schultén
Johanna Lindhof, o.s. Sundelius; ks. Lindhof
3. polvi
Fredrik Sundelius, Gustavin ja Helenan poika, myöh. huijariparoni von Stackelbaum Roope Salminen Benjamin Laustiola
Hanna Sundelius, myöh. Lindhof, Gustavin ja Helenan tytär; ks. Lindhof
Sepät
1. polvi
Antti Matinpoika, seppä Risto Salmi
Maria Heikintytär, Antin vaimo, lapsenpäästäjä, parantaja Anneli Sauli
2. polvi
Aaron Antinpoika, Antin ja Marian vanhin poika, ruotusotamies, myöh. seppä Pekka Heikkinen
Stina Göranintytär, Hovimäen piika, myöh. Aaronin vaimo ja lapsenpäästäjä Anna Pitkämäki
Iisakki Antinpoika, Antin ja Marian nuorin poika, karkotetaan päällekarkauksen johdosta Siperiaan, myöh. vankikarkuri Eppu Salminen
Anna Antintytär, Antin ja Marian tytär, Ullan lapsenpiika, myöh. Hovimäen talousmamselli Riitta Salminen
3. polvi
Erkki Aaroninpoika, Aaronin vanhin poika, merimies, myöh. pehtoori, myöh. liikemies Kalle Wallin
Esa Latva-Äijö
Matti Aaroninpoika Aaronin poika, seppä Antti Majanlahti
Karoliina, Wilhelmin lapsenpiika, myöh. Matin 1. vaimo Pinja Flink
Matilda, Carl Erikin lapsenpiika, myöh. talousmamselli, myöh. Matin 2. vaimo Laura Jurkka
Liisa Aaronintytär, myöh. Brandt, Aaronin ja Stinan tytär Elisa Salo
Hermann Brandt, lasinpuhaltaja, Liisan mies Niklas Häggblom
Ester Annantytär, myöh. Wegelius, myöh. Löwenstierna, myöh. Lindhof; ks. Lindhof
4. polvi
Antti Seppä Pekka Louhimo Pertti Roisko
Riku Kemppinen
Maija Huttunen, myöh. Seppä, Oskari Huttusen tytär, myyjä, myöh. Antin vaimo Sari Haapamäki Tarja Markus
Katri Seppä, myöh. Ingberg, myöh. Intovuori; ks. Lindhof
Juho Seppä, Matin ja Karoliinan nuorin poika, koululainen, myöh. maakauppias Aarni Pennanen Jukka Leisti
Reino Nordin
Elias Seppä, Matin ja Matildan ottopoika, maisteri, Työmies-lehden toimittaja Emil Kihlström Reidar Palmgren
5. polvi
Toivo Seppä, Antin ja Maijan poika Mikko Bredenberg
Alma Seppä, Antin ja Maijan tytär, Hovimäen piika, myöh. Hirvikosken diakonissa Johanna Kokko
Väinö Seppä, Antin ja Maijan poika Lauri Tilkanen
Sami Markus
Cederit
1. polvi
Abraham Ceder, piirilääkäri Kenneth Battilana
Lovisa Ceder, o.s. von Lilliekranz, Abrahamin vaimo Eija Nousiainen
2. polvi
Antoinette Ceder, Abrahamin ja Lovisan vanhin tytär, opettaja Elina Salovaara Pirkko Uitto
Beatrice Ceder, Abrahamin ja Lovisan tytär Miia Saarinen
Charlotta Ceder, Abrahamin ja Lovisan tytär Susa Kokko
Muita henkilöitä
Henrik Wegelius, pastori, myöh. rovasti Dan Henriksson
Johan Boije, Magnuksen ja hänen lastensa kummisetä, eversti Tom Wenzel
Frieda Siegell, Hovimäen talousmamselli, majurin vihkimätön vaimo Janina Berman
Jonas Stolt, Hovimäen kamaripalvelija Taisto Aho
Matias Flink, Hovimäen förvalttari eli pehtoori Dick Holmström
Sanna, Hovimäen piika Minna Hämäläinen
Matias Liisanpoika, Sundeliusten renki Mats Stenlund
vanha rovasti Asp Oiva Lohtander
Hedvig Asp, ruustinna, rovasti Aspin vaimo, myöh. Henrik Wegeliuksen 1. vaimo Monica Nyman
Leonard Pihlman, kihlakunnantuomari Seppo Kolehmainen
Gustav Wilhelm Finnberg, taidemaalari Mika Kujala
Jakob Modig, ruotusotamies, myöh. Hovimäen pehtoori ja etumies Arto Rintamäki
Matts Rask, ruotusotamies Matti Ristinen
Lars Munter Teppo Karell
Andreij Ignatiew, venäläinen ruhtinas, upseeri, Esterin isä Marcus Groth
Aleksander Ignatiew, Andreijn veljenpoika, Esterin serkku, ruhtinas, eversti Marcus Groth
nimismies Robert Enckell
siltavouti Antti Ahtinen
Esaias Sandberg, armovuodensaarnaaja, pietistipappi Hannu-Pekka Björkman
Martta, rovastilan piika Terttu Juoksukangas
Erik Löwenstierna, kapteeni Oskari Katajisto
Nils von Brasch, Carl Magnuksen ystävä Haminan kadettikoulusta, everstiluutnantti Joonas Mämmelä
Lorenz Backman
Volodja, kapteeni Löwenstiernan ja myöh. Esterin kamaripalvelija Jevgeni Haukka
Ernst Wecksdorff, Vavan veli, Wilhelmin opiskelutoveri, virkamies Niklas Åkerfelt
Jaakko, Hovimäen kuljettaja Lasse Karkjärvi
Ida, Karoliinan sisko, Hovimäen navettapiika Liisa Peltonen
talousmamselli Loviisa Eila Halonen
Oskar Huttunen, kulkukauppias, sittemmin Hirvikosken maakauppias Aimo Räsänen
Emil Asp, pastori Stefan Karlsson
Julius Asp, pehtoori, Emilin veli Mikko Kouki
rovasti Nylund, Hirvikosken rovasti Valtteri Tuominen
kievarin Riikka Irja Matikainen
neiti Fabritius Anna Haaranen
Oskari Leppäkorpi, Hovimäen torppari, myöh. siirtolainen Yhdysvalloissa, myöh. kommunistinen agitaattori Suomessa Otto Kanerva
Oskarin äiti Anja Räsänen
nimismies Svante Martin
Ivar Misa Nirhamo
taloudenhoitaja Hilda Laila Räikkä
diakonissa Hilja Kirsi Kärnä

Muuta väkeä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Hämeen Eskadroona – Venäläisiä sotilaita
  • Niinisalon Ratsastajat – Venäläisiä sotilaita
  • PLK Tampereen Kotkien seitsikko
Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Jaksot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 1. kausi, Ruotsin vallan iltarusko, vuodet 1798–1809, ensiesitys 10.3.–19.5.1999, uusinta kesällä 2006
    • 1. Hovimäen perillinen[4]
    • 2. Saunassa syntynyt[5]
    • 3. Jo joutui armas aika[6]
    • 4. Kohti uutta vuosisataa[7]
    • 5. Maailman turuilla[8]
    • 6. Kuninkaan miehet[9]
    • 7. Venäläiset tulevat[10]
    • 8. Sodan runtelemat[11]
    • 9. Tuntemattomat ruotusotilaat[12]
    • 10. Paluu rauhan töihin[13]
    • 11. Keisarin uudet alamaiset[14]
  • 2. kausi, Keisarin auringon alla, vuodet 1822–1834, ensiesitys 8.3.–17.5.2000, uusinta 18.4.–1.8.2007
    • Kertausjakso jaksoista 1–11, sisältää lopussa kausien välillä tapahtuneita asioita
    • 12. Kartanon lapset[15]
    • 13. Varjo Pirunloukolla[16]
    • 14. Isänsä tytär[17]
    • 15. Jalkapuussa[18]
    • 16. Unelmat tuhkana[19]
    • 17. Lähdön aika[20]
    • 18. Kotiinpaluu[21]
    • 19. Uuden kynnyksellä[22]
    • 20. Verenperintö[23]
    • 21. Pietarin kellot[24]
    • 22. Luodut toisilleen[25]
  • 3. kausi, Oolannin sodasta nälkävuosiin, vuodet 1851–1869, ensiesitys 2002, uusinta kesällä 2008
    • 23. Oi maamme Suomi synnyinmaa[26]
    • 24. Jo kuihduit ruusu nuori[27]
    • 25. Saa viime tervehdykset rannat Suomen[28]
    • 26. Ja se Oolannin sota oli kauhia[29]
    • 27. Niin kuin virta vierevä[30]
    • 28. En voi sua unhoittaa poies[31]
    • 29. Arvon mekin ansaitsemme[32]
    • 30. Sä kasvoit neito kaunoinen[33]
    • 31. Pois väistyi laululinnut[34]
    • 32. Hallan kova koura[35]
    • 33. Viel armas päivä nousee[36]
  • 4. kausi, Päin nousevan Suomen rantaa, vuodet 1898–1907, ensiesitys 12.2.–23.4.2003, uusinta kesällä 2009
    • 34. Terveisiä Italiasta
    • 35. Manifesti
    • 36. Tyttörukka
    • 37. Tuhlaajapoika
    • 38. Kapinalliset
    • 39. Kunnianmies
    • 40. Attentaatti
    • 41. Kotiinpaluu
    • 42. Punaiset ja valkoiset
    • 43. Häätö
    • 44. Hyvästi Hovimäki

DVD-julkaisut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hovimäen kaikki kaudet on julkaistu DVD:nä.

Lisämateriaalina ovat Hovimäen aikaan -pienoisdokumentit:

1. kausi:

1. Viapori – kaupunki kaupungissa
2. Saunassa syntyneet
3. Kartano – kansakunta pienoiskoossa
4. Varjele pahalta äkkikuolemalta
5. Ruotsalainen sotilasfarssi Pommerissa
6. Tuntematon ruotusotilas
7. Papinvaali – varhaista lähidemokratiaa
8. Matkustus Suomessa
9. Miksi Viapori antautui
10. Jatkosota 1809 – Suomen sodan jälkinäytös
11. Porvoon valtiopäivät

2. kausi:

12. Kaapinpaikka ennen tasa-arvoa
13. Haminan upseerit ja herrasmiehet
14. Siperia opetti?
15. Huoparalli ja jalkapuu
16. Vanha Turku liekkimerenä
17. Kaupunki nousi tuhkasta
18. Yliopisto Helsinkiin
19. Lasihytti kartanon rahasampona
20. Pietari, 1800-luvun suomalainen suurkaupunki
21. Herran ankarat palvelijat
22. Ruotsinlaivalla 150 vuotta sitten

3. kausi:

23. Maamme-laulun säveltäjä tuli Saksasta
24. Valokuvaus - 1800-luvun uusmediaa
25. Kun lääkärit oppivat pesemään kätensä
26. Kauhea Oolannin sota
27. Laukkuryssistä maakauppiaisiin
28. Kansanopetus kiistakapulana
29. Saimaan kanava, 1800-luvun suurhanke
30. Hyvä keisari Aleksanteri II
31. Kun Suomi sai oman rahan
32. Nälkäkatastrofi yllätti Suomen herrat
33. Köyhäinhuolto kriisissä

4. kausi:

34. Kuunteleeko keskus
35. Suuri adressi
36. Kaidalta polulta lavealle tielle
37. Katkera taistelu symboleista
38. Ameriikan raitti
39. Huviksi ja hyödyksi
40. Bobrikov - venäläinen kenraali
41. Terroristeja ja isänmaan miehiä
42. Alkusoitto vuoden 1918 tapahtumille
43. Isännät ja torpparit
44. Liikkuvien kuvien ihme

Juoni

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen tuotantokausi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsin vallan iltarusko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jakso Nimi Juoni
1. Hovimäen perillinen Hovimäki alkaa prologilla vuodesta 1798. Vanha eversti Lindhof on vielä elossa, mutta kuolee pian. Hän vannottaa pappia olemaan vihkimättä itseään kartanon talousmamselli Friedalle. Pappi tottelee. Siirrytään hieman ajassa eteenpäin. Luutnantti Magnus Lindhof ja Johanna Lindhof ovat köyhä mutta kunniallinen aviopari, joka asuu Viaporissa. Heidän ympärillään on varakkaampaa väkeä, Johannan sukulaiset Sundeliukset eli Gustav ja Helena sekä Johannan ja Gustavin täti Victoria. Eräänä päivänä Johanna ja Magnus saavat vieraita Hirvikoskelta. Pappi tuo hyviä uutisia: Johanna ja Magnus ovat perineet hulppean kartanon suvun nuoremman haaran edustajina.
2. Saunassa syntynyt Seppien perhe tulee kuvaan. Pariskunnalla Antti ja Maria on kaksi poikaa, Aaron ja Iisakki ja tytär Anna. Kartanon rouva Johanna synnyttää Ulla Lindhofin saunassa. Alkuvaikeuksien jälkeen Lindhofit pääsevät Hovimäkeen, missä syntyy ankara konflikti talousmamselli Friedan kanssa. Ajan mittaan konflikti tasoittuu. Vanhan Jonaksen kanssa Lindhofit tulevat heti toimeen.
3. Jo joutui armas aika On toukokuu 1799. Kartanon viljoja on poltettu paloviinaksi. Johanna kirkotetaan. Magnus Lindhof panee tuulemaan ja kartanon asiat saadaan tolalleen. Magnus esittelee tiluksiaan kummisedälleen eversti Boijelle. Piirilääkäri Ceder Turusta saapuu vierailulle. Seppien luona päivitellään, kun Lindhofit haluavat palauttaa säädynmukaisen elämänmenon Hovimäkeen.
4. Kohti uutta vuosisataa Sepän Anna kertoo uudesta soittimesta väelleen. Halla uhkaa viedä Hovimäen viljat, mutta tilanteesta selvitään säikähdyksellä. Hallan jälkeen odottaa Johannan nimipäivän yllätys. Ulla ja Anna sairastuvat isorokkoon, mutta selviytyvät pitkälti Friedan ansiosta. Syynä isorokkoon on Turusta lähetetty nukke. Luutnantti Lindhof ja Sepän Aaron ystävystyvät. Sundeliukset saapuvat vierailulle joulun alla. Victoria-täti ihastuu Hovimäkeen. Frieda yllättää Johannankin upealla illallisella. Jonas sulkee ovet 1700-luvulta, siirrytään 1800-luvulle.
5. Maailman turuilla On elokuu 1807. Eversti Boije saapuu vierailulle Hovimäkeen. Myös pastori Wegelius vierailee. Seppä on huomannut kartanon Sannan kiinnostuksen Aaroniin. Johanna vierailee Turussa sukulaistensa Sundeliusten luona, mutta ei viihdy. Magnus ja Boije käyvät Tukholmassa kuninkaissa tuloksetta. Johanna tuo Turusta Stiinan, johon Aaron ihastuu.
6. Kuninkaan miehet Johanna lukee Magnusin kirjeen, joka on päivätty Tukholmassa 19.9.1807. Magnus ja Boije tapaavat siellä erään taiteilijan, joka päätyy myöhemmin Hovimäelle. Kirkon isäntä ehdottaa Johannalle poikkeusjärjestelyä, jossa esitetään eräänlaista vehkeilyä Wegeliuksen pään menoksi. Suunnitelma kariutuu ja Wegelius valitaan papiksi. Frieda kysyy poikansa perään, mutta tämä on kuollut. Aaron pestataan sotamieheksi vastoin isänsä tahtoa.
7. Venäläiset tulevat Aaron varustetaan sotaa varten. Ryssät tulevat Hovimäelle, mutta Frieda tietää, kuinka heistä selviää mahdollisimman vähin vaurioin. Johanna naamioidaan sairaaksi, ja jälleen terveeksi, kun upseeristoa alkaa saapua. Sepän Anna aloittaa uuden sukulinjan, hänet raiskataan.
8. Sodan runtelemat Sepän Maria järkyttyy tyttärensä raiskauksesta. Iisakki joutuu ongelmiin viranomaisten kanssa, hänet karkotetaan Siperiaan. Venäläiset piirittävät Viaporia. Eräänä yönseutuna Magnus palaa Hovimäelle matkallaan Viaporista Tukholmaan ja saattaa Johannan raskaaksi. Magnus on hukkua Ahvenanmaalla.
9. Tuntemattomat ruotusotilaat Huhtikuu 1808. Virkavalta tivaa Johannalta lapsen isyyttä. Annan raskaus puolestaan on ilmiselvä. Aaronia pyydetään etumieheksi valvomaan viljan kypsymistä, minkä jälkeen hän palaa sotimaan. Kirkossa vannotaan vala Venäjän keisarille. Gustav Sundelius painostaa Johannaa allekirjoittamaan valtakirjan papinvaalia varten. Taiteilija Finberg palaa Hovimäeltä Turkuun. Annan vauva syntyy.
10. Paluu rauhan töihin Sota alkaa olla ohi. Johannan vauva saa nimekseen Carl Magnus. 22. maaliskuuta 1809 Aaron etsii Magnusta Uumajassa ja löytää. Gustav Sundelius on täpinöissään kuullessaan keisarin saapuvan Hovimäelle. Vierailu ei kuitenkaan toteudu. Stiinaa yritettään naittaa Modigille, mutta hän odottaa Aaronia, eikä turhaan, sillä tämä ja Magnus saapuvat vihdoin Hovimäkeen.
11. Keisarin uudet alamaiset Vietetään Aaronin ja Stiinan häitä. Uusi pariskunta alkaa etsiä talon paikkaa. Iisakki on päässyt Suomeen, häntä yritetään pelastaa venäläisten kynsistä, mutta tuloksetta. Magnus kuolee huvimajan kaiteiden petettyä, hän hukkuu puutarhalampeen.

Toinen tuotantokausi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keisarin auringon alla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jakso Nimi Juoni
12. Kartanon lapset Hypätään 1810-luvun yli. Eversti Boije vierailee Hovimäellä. Hän kertoo Johannalle Helsingin komistumisesta. Informaattori Axel Ingberg on ihastunut Ullaan, mutta avioliitto toteutuu vasta vuosien kuluttua. Kartanon lapset Carl Magnus ja Ulla sekä Ester ja Erkki järjestävät charaden Johannan nimipäivän kunniaksi. Sepän muori Maria neuvoo nuoremmilleen rohtojen saloja. Aikuiset neuvottelevat Carl Magnuksen asioista: he ovat päättäneet lähettää tämän Haminaan upseerikouluun.
13. Varjo pirunloukulla 10. elokuuta 1822. Carl Magnus lähtee Haminaan. Hän kertoo Esterille, että hänen tulee ikävä tätä. Haminassa Carl Magnus ystävystyy Nils von Braschin kanssa. Neljä vuotta myöhemmin Carl Magnus hakkaa Löwenstiernan, hänellä on jo alusta alkaen ollut ongelmia tämän kanssa. Carl Magnus erotetaan koulusta, mutta hän voi pyrkiä Turun akatemiaan. Sepän Erkki ei tule toimeen isänsä kanssa. Iisakki palaa kuvioihin, mutta joutuu piileskelemään virkavallalta. Ester ilahtuu Carl Magnuksen paluusta Hovimäkeen.
14. Isänsä tytär Lokakuu 1826. Ulla aikoo perustaa koulun, johon hän yrittää saada Erkin oppilaaksi, mutta turhaan. Turussa Carl Magnus ihastuu serkkuunsa Hannaan ja nai tämän tuonnempana, mutta liitosta muodostuu onneton. Iisakki yllättää veljensä Aaronin. Ester tapaa isänsä, mutta tämä ei paljasta hänelle henkilöllisyyttään. Iisakin näkökulmasta Esterin isä on Iisakin siskon raiskaaja, jonka Iisakki puukottaa kuoliaaksi. Hän saa surmansa samassa yhteydessä.
15. Jalkapuussa Sepän Maria joutuu jalkapuuhun, syynä on Iisakin piilottelu. Erkki ei aio sepäksi, vaan lähtee merille. Aaron sortuu viinaan. Ulla päättää lähteä Turkuun tyttökoulun opettajaksi. Hanna ja Carl Magnus joutuvat puoliksi vahingossa kihloihin. Ulla ja Axel kohtaavat Turussa torilla, mutta Ulla käyttäytyy välttelevästi. On syyskuu 1827 ja Turun palo alkaa. Ulla, Carl Magnus, Axel, Victoria-täti ja Sundeliukset pakenevat Hovimäkeen.
16. Unelmat tuhkana Pakolaiset saapuvat Hovimäkeen. Esterin mielenrauha kokee kolauksen, kun hän saa kuulla Carl Magnuksen ja Hannan kihlauksesta. Sundeliukset eivät ole tyytyväisiä oloihinsa Hovimäellä, vaan vaativat enemmän. Fredrik Sundelius – Sundeliusten poika – pelmahtaa Hovimäelle. Ester muuttaa omasta tahdostaan pappilaan talousmamselliksi. Ulla ja Axel jatkavat kuherteluaan Hovimäen puutarhassa. Fredrik yrittää lähennellä Ulla-serkkuaan. Torjuttu Fredrik lähtee kestikievariin pelaamaan rahansa.
17. Lähdön aika Hovimäki saa oivaa työvoimaa Turun pakolaisista. Carl Magnus ja Hanna vierailevat pappilassa, missä rovasti huomaa jälkikäteen Esterin pahan olon, tämä kun on joutunut tarjoilemaan tuoreelle pariskunnalle teetä. Vaivaisukko on varastettu, Fredrik paljastuu syylliseksi, mutta asia onnistutaan salaamaan. Sepän Maria kuolee. Sundeliukset ovat huolissaan Turun tonttijaosta, arkkitehti Engel aikoo panna koko asemakaavan uusiksi. Carl Magnus yhyttää Fredrikin itseteosta. Fredrik suljetaan Hovimäen tyrmään. Johanna käyttää tilaisuutta hyväkseen: hän vaatii veljeään Gustav Sundeliusta hyväksymään Ullan ja Axelin avioliiton. Lisäksi Fredrik karkotetaan ja Sundeliukset eivät vastedes puutu Hovimäen asioihin. Victoria-täti jää Hovimäkeen. Carl Magnus ja Hanna vihitään. Toisaalta Carl Magnus yrittää voittaa Esterin rakkauden, minkä tämä torjuu ehdottomasti. Kirkossa kuulutetaan sekä Hannan ja Carl Magnuksen että Ullan ja Axelin avioliitot. Samalla kuulutetaan Ester ja rovasti Wegelius.
18. Kotiinpaluu Lokakuu 1831. Sepän Erkki palaa meriltä Hirvikoskelle, missä on koleraa liikkellä. Tauti on tappanut Sepän nuorimmat lapset. Aaron Seppä toivottaa Erkin tervetulleeksi kotiin, mutta tämä ei halua enää palata. Hanna valittaa olojaan yksitoikkoisiksi. Carl Magnus avautuu Erkille ja sanoo avioliittonsa olleen erehdystä. Samalla hän pestaa Erkin pehtoriksi. Carl Magnus ja Erkki lähtevät Helsinkiin myymään paloviinaa. Hanna synnyttää ensimmäisen lapsensa. Wegelius kuolee, ennen kuolemaansa hän kertoo Esterille merkillisestä venäläismiehestä, joka on tämän isä.
19. Uuden kynnyksellä Marraskuussa 1831 Ester kysyy Johannalta isästään, mutta hän ei saa koskaan tietää koko totuutta väkivaltaisesta alustaan. Hannan vanhemmat puolestaan ovat kuolleet tulipalossa. Pappilaan saadaan uusi pastori, jonka kanssa Ester ei tule toimeen. Erkki alkaa puhaltaa lasia Hovimäellä. Ulla kirjoittaa Helsingistä Hovimäkeen ja kertoo, että hän ja Axel muuttavat Pietariin. Uuteen pappiin turhautunut Ester ilmoittaa lähtevänsä mukaan.
20. Verenperintö Heinäkuu 1833. Kapteeni Löwenstierna vierailee Ingbergeillä Pietarissa, hän tapaa Esterin ja ihastuu. Ester tapaa setänsä ja isoäitinsä hulppeassa palatsissa. He tietävät Esterin olevan heidän sukulaisensa, mutta kieltävät kaiken. Elokuussa Erkki pestaa lasinpuhaltaja Brandtin Hovimäkeen. Hanna saa sydänkohtauksen ja kuolee. Ennen kuolemaansa hän antaa suostumuksensa Carl Magnuksen ja Esterin avioliittoon.
21. Pietarin kellot Pietarissa Ester ennättää avioon ennen kuin Carl Magnus ehtii varoittaa häntä. Esterin ja Löwenstiernan liitto alkaa murentua lähes saman tien. Hovimäellä Brandt ihastuu Aaronin tyttäreen, mutta Aaron ei hyväksy suhdetta. Pietarissa Carl Magnus tapaa Fredrikin, jonka nimi on tällä kertaa von Stackelbaum. Tämä lupaa auttaa serkkuaan maksutta myymään paloviinaa, mikäli serkku ei paljasta hänen henkilöllisyyttään. Ester ja Carl Magnus tapaavat toisensa salaa. Carl Magnus pyytää Esteriä palaamaan Hovimäkeen, mutta Ester ei suostu. Siitä syntyisi skandaali.
22. Luodut toisilleen Heinäkuu 1834. Ingbergit palaavat Turkuun ja Ulla poikkeaa Hovimäellä. Erkki ja Brandt kehittävät suunnitelman Sepän Liisan ja Brandtin avioaikeiden avittamiseksi, mutta se menee pahoin pieleen. Aaron keskustelee aikeista Stiinan kanssa, joka puoltaa liittoa. Lopulta Aaron suostuu Liisan ja Brandtin liittoon. Hovimäen lasihytti joutuu ilkivallan kohteeksi. Pietarissa Ester saa vapautensa, kun Löwenstierna tekee itsemurhan. Ester palaa Hovimäkeen ja kysyy leikillään Carl Magnukselta, tarvitaanko kartanossa talousmamsellia. Carl Magnus vastaa, ettei tarvita, mutta vaimoa tarvitaan. Palvelija Volodja seuraa Esterin mukana.

Kolmas tuotantokausi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oolannin sodasta nälkävuosiin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jakso Nimi Juoni
23. Oi maamme Suomi synnyinmaa Hypätään kesään 1851 ja kesäkuun kahdenteentoista päivään. Carl Magnus pitää teerenpeliään piikain kanssa, mitä Ester ei katso hyvällä. Hannan ja Carl Magnuksen poika Wilhelm on nuori aikuinen. Kartanoon saapuvat vierailulle sisarukset Vava ja Ernst Wecksdorff. Lasihytti on päässyt rapistumaan, sillä Carl Magnus on kiinnostuneempi hevosista kuin hytistä. Hovimäkeen pestataan uusi sisäpiika Matilda. Erkin irtisanoutuminen pehtorin tehtävästä johtaa hänen ja Carl Magnuksen välirikkoon. Ernst lähentelee muuatta piikaa.
24. Jo kuihduit ruusu nuori Ernstin lähentelemä piika Iida on raskaana ja tekee itsemurhan välttyäkseen huoran maineelta. Todellinen syyllinen ei koskaan selviä, Wilhelmiäkin epäillään. Hovimäkeen pestataan pehtoriksi pastorin veli Asp. Kartanoon ja Sepille tuodaan uudenlaista karjaa Englannista. Esterin ja Carl Magnuksen pieni poika Carl Erik sairastuu ja hänet viedään Helsinkiin. Perhe asettuu Ingbergeille. Myös Wecksdorffit ovat Helsingissä. Johanna ja pehtori Asp keskustelevat uusista vasikoista, jotka kuolevat käsiin. Asp selittää niiden olevan tuottoisampia, mikäli vain saavat oikeanlaista rehua. Ahtauteen kyllästyneet Lindhofit vuokraavat Helsingistä asunnon.
25. Saa viime tervehdykset rannat Suomen Jouluna 1851 Ester tapaa Ullan ja Axelin Helsingin tuomiokirkon edustalla. Ester kertoo Ullalle onnettomasta avioliitostaan, ja Ulla kysyy mitä tapahtui suurelle rakkaudelle. Toisaalla valmistellaan Suomen ensimmäistä oopperaa Kaarle-kuninkaan metsästys. Wilhelm joutuu vaikeuksiin, kun hän juopottelee Johan-serkkunsa ja Ernstin kanssa ja puhuu sivu suunsa. Silmäätekevät henkilöt kuulevat hänen sanansa. Seurauksena Wilhelm joutuu muuttamaan Ruotsiin. Carl Erik kuolee kulkutautiin, mutta hänen siskonsa Marie selviytyy. Oolannin sota alkaa. Ester synnyttää iltatähden, Paulin. Von Brasch vierailee Hovimäellä Venäjän armeijan edustajana ja selittää sotatilanteen. Erkki lähtee pohjoiseen, missä hänellä on taloudellisia intressejä, joita hyökkäävät englantilaiset uhkaavat.
26. Ja se Oollannin sota oli kauhia 7. kesäkuuta 1854. Erkki on Kokkolassa, missä hänelle kerrotaan englantilaisten tihutöistä. Englantilaisia ilmaantuu paikalle sanelemaan rauhanehtoja, joihin Kokkolan puolustajat eivät suostu. Maihin nousseet englantilaiset palaavat purjelaivaansa ja hyökkäävät sieltä käsin. Hovimäellä Marie kirjoittaa Sofia-serkulleen kirjeen isänsä huoneessa. Johanna tulee huoneeseen ja pudottaa vahingossa mustepullon. Brandtia pyydetään puhaltamaan vastaavanlainen, jotta Carl Magnus ei huomaisi pullon rikkoutuneen. Rappeutunut lasihytti syttyy tuleen ja Carl Magnus loukkaantuu kuolettavasti pelastaessaan lapsia liekeistä. Erkki ja Carl Magnus ehtivät tehdä sovinnon. Erkki lähtee viemään viestiä Wilhelmille Uppsalaan ja he palaavat Suomeen Bomarsundin kautta. Heidät tunnistetaan ja pidätetään ja heitetään Bomarsundin tyrmään. Siellä he tapaavat Fredrik Sundeliuksen, jota kumpikaan ei tunne. Fredrik pelastaa itsensä, Wilhelmin ja Erkin varmalta kuolemalta, sillä linnoitus räjäytetään. Jakson lopussa hän paljastaa henkilöllisyytensä. Wilhelm ei ehdi Hovimäkeen ennen isänsä kuolemaa. Myös Johanna on kuollut aivan poikansa jälkeen.
27. Niin kuin virta vierevä Carl Magnuksen kuoleman jälkeen Hovimäen isännyys siirtyy Wilhelmille. Kartano on huonohkossa kunnossa ja pehtori ehdottaa Wilhelmille, että torppareiden kanssa tehdään kirjalliset sopimukset. Marie osoittaa taiteellisia taipumuksia ja hänet hyväksytään piirustuskouluun Helsinkiin. Seppä Matti Aaroninpojalle ehdotetaan naimakauppaa Matildan kanssa, miettimisen jälkeen Matilda suostuu. Wilhelmin tuomarinopinnot edistyvät.
28. En voi sua unhoittaa poies Lindhofit ja Ingbergit tapaavat Vavan Helsingissä järjestettävän hyväntekeväisyyskonsertin yhteydessä. Ilmassa on merkkejä Wilhelmin ja Vavan rakkaudesta, mutta Ester ei usko Vavan viihtyvän Hovimäellä. Marie haikailee maailmalle. Helsingissä aletaan sotia, joten sieltä on pelastettava arvotavarat. Wilhelm kosii Vavaa ja kesäkuussa 1856 heidät vihitään. Anna-mamselli kuolee kesällä 1862. Pappi Asp ehdottaa Katrille kiertokoulun aloittamista, tämän äitipuoli Matilda hankkii Matin suostumuksen.
29. Arvon mekin ansaitsemme Heinäkuussa 1862 Erkki ja sepän Antti tekevät kokeiluja tulitikuilla, mutta alkuun menestys on surkeaa. Sepän Stiina katoaa metsään ja kuolee. Kauppias Huttusen puoti perustetaan vuonna 1863. Antti ihastuu kauppiaan tyttäreen Maijaan. Uusi pappi ei suhtaudu Katrin koulunpitoon yhtä suopeasti kuin edeltäjänsä: hän vaatii koulua lopetettavaksi. Wilhelm on eri mieltä, jolloin papin on suostuttava koulun jatkumiseen. Sepän Juho osoittaa huomattavia kirjallisia kykyjä. Erkki onnistuu vihdoin tulitikkujensa kanssa. Katri lähtee Jyväskylään opettajien seminaariin Erkki-setänsä saattamana.
30. Sä kasvoit neito kaunoinen 2. huhtikuuta 1864 Vava on huonolla tuulella kun ei pääse Helsinkiin. Wilhelm ehdottaa Johanille että tämä hakisi piirilääkärin virkaa Hirvikoskelta heti valmistuttuaan. Marien ulkomaan matkasuunnitelmat edistyvät Esterin estelyistä huolimatta. Paul puolestaan osoittaa kiinnostustaan koneisiin, aikuisena hänestä tulee insinööri. Kesäkuussa 1865 Katri tulee lomalle Hirvikoskelle ja pyytää Juhoa lähtemään mukaansa kouluun Jyväskylään. Antin ja kauppiaan tyttären suhde etenee tuskallisen hitaasti. Erkki valittaa menettäneensä merkittäviä kauppoja valuuttoihin liittyvien hankaluuksien takia. Hirvikosken pitäjä ja seurakunta alkavat erkaantua toisistaan, perustetaan kunnallislautakunta. Juho pääsee lopulta kouluun Erkin rahoilla.
31. Pois väistyi laululilnnut Marraskuu 1865. Rahauudistus aiheuttaa harmaita hiuksia Erkille. Johan hakee piirilääkärin virkaa. Marie on Düsseldorfissa, josta hän muuttaa Pariisiin. Kesällä 1866 Katri ja Juho tulevat jälleen lomalle Hirvikoskelle. Vava on raskaana, mutta ei lainkaan pidä tilanteestaan. Wilhelm ja Johan selvittävät outoa rikosta, johon syylliseksi osoittautuu eräs emäntäpiika. Wilhelm alkaa ajaa pysyvän koulun rakentamista, ja suunnitelma etenee papin vastustuksesta huolimatta. Vava synnyttää vauvan, joka saa nimekseen Felix. Kevät 1867 on jo lopuillaan, mutta lumikinokset kasvavat edelleen. Seurauksena on suuret nälkävuodet. Katri valmistuu opettajaksi.
32. Hallan kova koura Kesä 1867 on pahasti myöhässä. Laivat eivät pääse kulkemaan – jäiden takia. 23. kesäkuuta 1867 kesä vihdoin saapuu ja on lämmintä, jopa kuumaa. Mutta syyskuun alussa on jälleen hallaa. Vava haluaa pois Suomesta, hän lähtee Felix-vauvansa kanssa Etelä-Saksaan. Erkki kertoo Wilhelmille pohjoisemman Suomen vielä heikommasta tilanteesta. Pappi saarnaa seurakunnalle jäkäläleivän hyvyydestä. Juho palaa Jyväskylästä ennen jääkelejä. Lavantauti leviää Hirvikoskella ja ruoka-annoksia on alati pienennettävä. Sepän Antti löytää pikkupojan kuoliaaksi jäätyneen äitinsä vierestä. Pariisissa kesällä 1868 ruhtinas Ignatiew huomaa näyteikkunassa korun, jonka Marie on myynyt. Hän ostaa sen ja vie Hovimäkeen. Ester ymmärtää, että Marien asiat lienevät huonosti.
33. Viel’ armas päivä nousee Kesäkuussa 1868 Wilhelm saa Vavalta kirjeen, jossa lukee että Felix tarvitsee aurinkokylpyjä, mieluimmin Italiassa. Matilda haluaa ostaa huutokaupassa Eliaksen, joka on Antin edellistalvena löytämä pikkupoika. Huutokaupan ideana on, että vähiten tarjonnut voittaa. Matti huutaa Eliaksen markalla. Wilhelm matkustaa elokuussa 1868 Etelä-Saksaan. Hän tapaa Vavan ja Felixin, mutta palaa Suomeen tyhjin käsin. Samalla reissulla hän poikkeaa Pariisiin selvittämään siskonsa Marien sotkuisen tilanteen. Marie on synnyttänyt Ranskassa Lillin ja hän palaa Hovimäkeen Lilli mukanaan. Antti asioi Huttusen kaupassa ja huomaa Huttusen hirttäytyneen nälkävuosina tekemänsä viljavarkauden takia. Tytär Maija itkee vieressä hervottomasti. Sofia valitaan Hirvikosken postifröökynäksi ja uudeksi kauppiaaksi valitaan Sepän Juho. Antti ja Maija purjehtivat viimein avioliiton satamaan. Elias on pitkään puhumaton, mutta alkaa vihdoin jouluna puhua.

Neljäs tuotantokausi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päin nousevan Suomen rantaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jakso Nimi Juoni
34. Terveisiä Italiasta Kesäkuussa 1898 Wilhelm saa vieraakseen poikansa Felixin. Matkallaan Hovimäkeen Felix tarjoaa kyydin Eliakselle, joka on töissä Työmies-lehdessä. Vava on kuollut. Felix on opiskellut taideakatemiassa, mutta Wilhelm haluaa Felixin jatkavan sukutilaa. Felix on kuitenkin kiinnostuneempi taiteista. Felix tapaa serkkunsa Ruthin ja Lennartin sekä näiden vanhemmat Paulin ja Signen. Paul on Wilhelmin velipuoli isänsä kautta. Pietarista kantautuu uutisia joiden mukaan Suomesta aiotaan tehdä tavallinen venäläinen provinssi. Felix ja Paul sopivat, että Felix voi tulla piirtämään työläisiä ratatyömaalle. Keskeneräisessä rautatietunnelissa sattuu räjähdys, jonka seurauksena Paul saa surmansa.
35. Manifesti Tammikuussa 1899 Lilli lähtee metsälle miesten kanssa. Myös pehtori Otto Haglund on mukana. Sattuu onnettomuus: Lillin venäläinen sulhanen Aleksander ampuu Sepän Toivoa, todennäköisesti vahingossa. Toivo saa pahoja naarmuja. Aleksander tuo esiin venäläisiä mielipiteitään. Bobrikovin manifesti on Suomen kannalta epäedullinen. Koululla sovitaan nimien keräämisestä manifestia vastaan, allekirjoitukset viedään junalla Pietariin, mutta keisari ei ota retkikuntaa edes vastaan. Hovimäellä Johan tutkii Felixiä ja huomaa että tällä on todennäköisesti kuppa.
36. Tyttörukka Maaliskuussa 1899 Felix maalaa Sepän Alman. Sen seurauksena Alma lähetetään Helsinkiin ompeluoppiin, joka osoittautuu pian liian julmaksi työpaikaksi. Johanin ja Katrin naimakauppa jää edelleen tekemättä, sillä Katri haluaa jatkaa opettajan työssään. Felix on Helsingissä taiteilijakavereidensa seurassa, he jatkavat iltaansa töölöläisessä ilotalossa, jossa Felix tunnistaa Alman. Alma kutsuu ilotaloa vilpittömän viattomasti ateljeeksi. Alma pääsee piiaksi Paul Lindhofin perheen luo. Työmies-lehdestä irtisanoutunut Elias puolestaan päätyy auttamaan Juhon puotiin Hirvikoskelle. Uudenvuoden aattona 1899 Wilhelm lukee isoisänsä Magnuksen kirjeen sadan vuoden takaa. Wilhelm itse on kirjoittanut samantyyppisen kirjeen, jonka saa avata uudenvuoden aattona 1999.
37. Tuhlaajapoika On helmikuu 1900 ja Hovimäeltä haetaan tavaraa Pariisin maailmannäyttelyyn. Felix valehtelee Marielle, että Wilhelm on suostunut hänen Pariisin-matkaansa. Leppäkorven Oskari haaveilee vallankumouksesta ja uskoo Bobrikovin reiluuteen. Alma päätyy mutkien kautta sairaanhoitajaksi. Kesäkuussa 1900 Wilhelmin terveys horjuu. Hän lähtee sairaalaan Helsinkiin ja tapaa Alman. Felix lähettää kirjeen Pariisista. Hän pyytää matkarahaa palatakseen Suomeen, mihin Wilhelm suostuu vastahakoisesti. Marie sujauttaa hieman käteistä vastauskuoreen.
38. Kapinalliset Marraskuun lopulla vuonna 1901 kirkkoherra kuolee lukiessaan keisarin kuulutuksia. Sitä ennen hän ehtii kuuluttaa Johanin ja Katrin avioliittoon. Lennart on Hovimäellä estämässä sotaväenottoa, joka epäonnistuu surkeasti. Oskari pyytää Toivoa mukaansa Ohioon, mutta Toivo ei lähde. Helsingissä Lennart loukkaantuu kapinassa, jonka seurauksena hän joutuu lähtemään maanpakoon Tanskaan. Siellä hän aloittaa opinnot maatalouskoulussa.
39. Kunnianmies Elokuussa 1902 Wilhelm haluaisi puhua Felixin kanssa kartanon asioista. Ruth aikoo opiskella lääkäriksi. Jouluna 1902 Lilli ja Aleksander vierailevat Hovimäellä. Aleksanderin mielestä epäluotettavat virkamiehet pitäisi vaihtaa. Wilhelm saa jälleen sairauskohtauksen. Nimismies tuo Wilhelmille karkotusmääräyksen, jossa hänet määrätään lähtemään Suomen ulkopuolelle.
40. Attentaatti 11. helmikuuta 1904. Felix haluaa sähköistää Hovimäen. Hän ilmaisee tyytyväisyytensä Japanin toimiin Venäjän suhteen. Kesällä hän järjestää juhlat kartanon puistossa. Marie ja Ruth eivät katsele bakkanaaleja hyvällä. Juhlien aikana Felix rakentaa pommia, jolla surmata Bobrikov. 16. kesäkuuta 1904 Felix matkaa Helsinkiin pommi mukanaan. Hän käy Paul Lindhofin asunnossa, jossa vain Ruth on kotona. Ruth saa tietää Felixin parantumattomasta taudista. Nuoremman sukuhaaran Lindhofien piika on sairastunut ja hänet on viety kirurgiseen sairaalaan. Ruth lähtee sinne ja samaan aikaan sairaalaan tuodaan Bobrikov, jota on ammuttu. Ensin Ruth luulee, että Felix on ollut asialla, mutta pian ilmenee, että tämä on ollut myöhässä pommeineen.
41. Kotiinpaluu Joulukuussa 1904 Wilhelm kirjoittaa Tukholmasta ja ilmoittaa tulevansa jouluksi Hovimäkeen. Matkalla hän kuolee, jolloin kotiinpaluu muuttuu surujuhlaksi. Felix on nyt kartanon omistaja. Väinö Seppä on puolestaan pehtorin perustaman ampumaseuran paras, Toivo Seppä ei pidä koko seurasta. Pehtorin ja Ruthin suhde etenee hiljalleen, he tapaavat raitiovaunussa. Oskari palaa Amerikasta, hän käy tapaamassa Almaa väärän henkilöllisyyden turvin. Hän ilmoittaa haluavansa vallankumouksen.
42. Punaiset ja valkoiset 30. lokakuuta 1905 Oskari palaa Hirvikoskelle ja alkaa kulkea ympäri pitäjää agitoimassa ihmisiä. Sofia on ylpeästi lakossa, jonka Kurikka on julistanut. Suomeen kohdistetut laittomuudet on purettava. Koko Suomi on pysähtynyt lakon takia. Oskari käy pehtori Haglundin luona Virranniemen tilalla vaatimassa aseita, joita hän ei saa. Yön pimeydessä aseet kätketään Hovimäen ullakolle. Katrin onnistuu puhua järkeä vallankumouksellisille. Felix ei aio palkata uutta pehtoria, hän vaatii liikoja torppareilta.
43. Häätö 14. huhtikuuta 1906. Torpparit vaativat oikeuksiaan. Elias käy puhumassa Felixille, joka nimittää Eliasta sosialistimaisteriksi. Felixin tauti etenee hitaasti, ja hänen hermonsa ovat vähitellen luhistumassa. Maatöihinkin hän yrittää tarttua, mutta tulokset ovat surkeita. Lopulta hän päätyy häätämään Sepän perheen, mihin Marie huomauttaa että siinä tapauksessa Hovimäki joutuu pahempaan pulaan kuin Sepät. Tohtorilassa juhlitaan Snellmania, samassa yhteydessä Ingbergit ilmoittavat suomentaneensa sukunimensä Intovuoreksi. Samalla kun häädöt alkavat, Felixin hermot pettävät lopullisesti. Tanskasta palanneen Lennartin onnistuu saada Felixiltä allekirjoitus valtakirjaan, joka oikeuttaa keskeyttämään Seppien häädön. Felix viedään Lapinlahden sairaalaan ja Lennart aloittaa Hovimäen tilanhoitajana.
44. Hyvästi Hovimäki Tammikuussa 1907 Ruth on Hovimäellä Lennartin apuna ja hän valittaa kohteluaan yliopistolla Marielle. Toivo saa tarpeekseen Oskarin agitoinnista. Marie saa kirjeen Lilliltä. Hänet kutsutaan Krimille, jossa Lillillä ja Aleksanderilla on iso talo. Marie päättää hyväksyä kutsun. Hän pyytää Ruthia jäämään toistaiseksi Hovimäkeen. Lääkärinopintonsa lopettanut Ruth suostuu vihdoin pehtorin kosintaan. Häiden jälkeen pariskunta muuttaa Virranniemeen. Hirvikoskelaiset saavat tuntumaa elokuvateattereihin, kun paikkakunnalla esitetään Salaviinanpolttajat. Kesällä 1907 Lennart vierailee Lapinlahdella. Hän tapaa Felixin, jolta hän saa sormuksen. Se symboloi Hovimäen herruutta, jota Felix ei ole koskaan halunnut. Felix hoputtaa Lennartia lähtemään. Lapinlahden puutarhassa Felix maalaa taulua. Sairaalan työntekijä kysyy, mitä taulu esittää. Felix vastaa: tulevaisuutta.
Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Hovimäki-kirjasarja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Televisiosarjan pohjalta on kirjoitettu kuusiosainen kirjasarja. Hovimäki-kirjasarja sisältää enemmän tapahtumia kuin televisiosarja ja kuvaa myös televisiosarjan pääajanjaksojen väliin jäävää aikaa sekä jatkaa tarinaa siitä, mihin televisiosarjassa jäätiin kuvaamalla muun muassa Suomen sisällissotaa sekä ensimmäistä ja toista maailmansotaa, joista ei televisiosarjassa kerrottu. Kirjasarja siis kertoo Hovimäen vaiheet yhtäjaksoisesti vuodesta 1798 vuoteen 2000. Jokaisen kirjan lopussa tarjotaan lyhyitä katsauksia historiallisiin ilmiöihin. Kirjasarjan ovat kirjoittaneet Anna-Lisa Mesterton, Carl Mesterton, Kirsti Manninen ja Jussi-Pekka Aukia.

Kirjasarjan osat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Yle: Hovimäen miljööt: totta ja silmänlumetta Yle - Arkisto. Arkistoitu 5.11.2016. Viitattu 23.12.2017.
  2. ↑ Hakala, Anna: Brinkhallin kartanon uusi hehku Maininki-lehti. 25.05.2016. Viitattu 23.12.2017.
  3. ↑ Yle: Tekijät Yle - Arkisto. Arkistoitu 18.10.2015. Viitattu 23.12.2017.
  4. ↑ a b Yle - Arkisto: Osa 1. Hovimäen perillinen helmikuusta maaliskuuhun 1799 Yle. Arkistoitu 24.10.2016. Viitattu 23.12.2017.
  5. ↑ Yle: Osa 2. Saunassa syntynyt maaliskuussa 1799. Yle - Arkisto. Arkistoitu 24.12.2017. Viitattu 23.12.2017.
  6. ↑ Yle: Osa 3. Jo joutui armas aika toukokuusta kesäkuuhun 1799. Yle - Arkisto. Arkistoitu 24.12.2017. Viitattu 23.12.2017.
  7. ↑ Yle: Osa 4. Kohti uutta vuosisataa heinäkuusta joulukuuhun 1799 Yle - Arkisto. Arkistoitu 25.8.2016. Viitattu 23.12.2017.
  8. ↑ Yle: Osa 5. Maailman turuilta elokuusta syyskuuhun 1807 Yle - Arkisto. Arkistoitu 24.12.2017. Viitattu 23.12.2017.
  9. ↑ Yle: Osa 6. Kuninkaan miehet syyskuusta lokakuuhun 1807 Yle - Arkisto. Arkistoitu 24.12.2017. Viitattu 23.12.2017.
  10. ↑ Yle: Osa 7. Venäläiset tulevat marraskuusta 1807 maaliskuuhun 1808 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.[vanhentunut linkki]
  11. ↑ Yle: Osa 8. Sodan runtelemat maaliskuusta huhtikuuhun 1808 yle.fi. Arkistoitu 24.12.2017. Viitattu 23.12.2017.
  12. ↑ Yle: Osa 9. Tuntemattomat ruotusotilaat huhtikuusta joulukuuhun 1808 Yle - Arkisto. Arkistoitu 25.8.2016. Viitattu 23.12.2017.
  13. ↑ Yle: Osa 10. Paluu rauhantöistä tammikuusta toukokuuhun 1809 Yle - Arkisto. Arkistoitu 24.12.2017. Viitattu 23.12.2017.
  14. ↑ Yle: Osa 11. Keisarin uudet alamaiset kesäkuusta syyskuuhun 1809 Yle - Arkisto. Arkistoitu 24.12.2017. Viitattu 23.12.2017.
  15. ↑ Yle: Osa 12. Kartanon lapset - heinäkuu 1822 Yle - Arkisto. Arkistoitu 24.12.2017. Viitattu 23.12.2017.
  16. ↑ Yle: Osa 13. Varjo Pirunloukolla - heinäkuusta 1822 elokuuhun 1826 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.[vanhentunut linkki]
  17. ↑ Yle: Osa 14. Isänsä tytär - lokakuusta 1826 helmikuuhun 1827 Yle - Arkisto. Arkistoitu 24.12.2017. Viitattu 23.12.2017.
  18. ↑ Yle: Osa 15. Jalkapuussa - helmikuusta syyskuuhun 1827 Yle - Arkisto. Arkistoitu 24.12.2017. Viitattu 23.12.2017.
  19. ↑ Yle: Osa 16. Unelmat tuhkana - syyskuusta lokakuuhun 1827 Yle - Arkisto. Arkistoitu 24.12.2017. Viitattu 23.12.2017.
  20. ↑ Yle: Osa 17. Lähdön aika - lokakuusta marraskuuhun 1827 Yle - Arkisto. Arkistoitu 24.12.2017. Viitattu 23.12.2017.
  21. ↑ Yle: Osa 18. Kotiinpaluu - lokakuusta marraskuuhun 1831 Yle - Arkisto. Arkistoitu 24.12.2017. Viitattu 23.12.2017.
  22. ↑ Yle: Osa 19. Uuden kynnyksellä -joulukuusta 1831 toukokuuhun 1832 Yle - Arkisto. Arkistoitu 24.12.2017. Viitattu 23.12.2017.
  23. ↑ Yle: Osa 20. Verenperintö - heinäkuusta syyskuuhun 1833 Yle - Arkisto. Arkistoitu 24.12.2017. Viitattu 23.12.2017.
  24. ↑ Yle: Osa 21. Pietarin kellot - syyskuusta lokakuuhun 1833 Yle - Arkisto. Arkistoitu 24.12.2017. Viitattu 23.12.2017.
  25. ↑ Yle: Osa 22. Luodut toisilleen - heinäkuusta syyskuuhun 1834 Yle - Arkisto. Viitattu 23.12.2017.[vanhentunut linkki]
  26. ↑ Yle: Osa 23. Oi maamme Suomi synnyinmaa Yle - Arkisto. Arkistoitu 24.12.2017. Viitattu 23.12.2017.
  27. ↑ Yle: Osa 24: Jo kuihduit ruusu nuori. Elokuusta marraskuuhun 1851 Yle - Arkisto. Arkistoitu 24.12.2017. Viitattu 23.12.2017.
  28. ↑ Yle: Osa 25: Saa viime tervehdykset rannat Suomen. Joulukuusta 1851 kesäkuuhun 1854 Yle - Arkisto. Arkistoitu 24.12.2017. Viitattu 23.12.2017.
  29. ↑ Yle: Osa 26: Ja se Oolannin sota oli kauhia. Kesäkuusta syyskuuhun 1854 Yle - Arkisto. Arkistoitu 24.12.2017. Viitattu 23.12.2017.
  30. ↑ Yle: https://yle.fi/vintti/ohjelmat.yle.fi/hovimaki3/osat_23_33/osa_27.html Yle - Arkisto. Arkistoitu 24.12.2017. Viitattu 23.12.2017.
  31. ↑ Yle: Osa 28: En voi sua unhoittaa poies. Huhtikuusta 1855 heinäkuuhun 1862. Yle - Arkisto. Arkistoitu 24.12.2017. Viitattu 23.12.2017.
  32. ↑ Yle: Osa 29: Arvon mekin ansaitsemme. Heinäkuusta 1862 elokuuhun 1863 Yle - Arkisto. Arkistoitu 24.12.2017. Viitattu 23.12.2017.
  33. ↑ Yle: Osa 30: Sä kasvoit neito kaunoinen. Huhtikuusta 1864 elokuuhun 1865 Yle - Arkisto. Arkistoitu 24.12.2017. Viitattu 23.12.2017.
  34. ↑ Yle: Osa 31: Pois väistyi laululinnut. Kesäkuusta 1866 kevääseen 1867 Yle - Arkisto. Arkistoitu 24.12.2017. Viitattu 23.12.2017.
  35. ↑ Yle: Osa 32: Hallan kova koura. Kesäkuusta 1867 kesäkuuhun 1868 Yle - Arkisto. Arkistoitu 24.12.2017. Viitattu 23.12.2017.
  36. ↑ Yle: Osa 33: Viel armas päivä nousee. Kesäkuusta 1868 elokuuhun 1869 Yle - Arkisto. Arkistoitu 24.12.2017. Viitattu 23.12.2017.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hovimäki&oldid=23049733”