B. H. Päivänsalo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
B. H. Päivänsalo vuonna 1899

Bror Hannes (B. H.) Päivänsalo (vuoteen 1906 Helander; 1. tammikuuta 1875 Turku23. elokuuta 1933) oli suomalainen pappi, kansanedustaja ja kirjailija sekä v. 1926 perustetun Suomen sisälähetysliiton perustaja.[1]

Henkilöhistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päivänsalon vanhemmat olivat kenkäkauppias Johan Helander ja Augusta Magdalena Jansson. Hän pääsi ylioppilaaksi 1893 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1895, teologian kandidaatiksi 1898, teologian lisensiaatiksi 1894 ja teologian tohtoriksi 1907. Päivänsalo vihittiin papiksi 1899. Hän teki opintomatkoja Egyptiin ja Palestiinaan 1927 ja 1929 sekä Kreikkaan ja Vähään Aasiaan 1928.

Päivänsalo toimi Heinolan opettajaseminaarin uskonnon ja historian lehtorina 1901–1907 sekä Helsingin kaupunkilähetyksen johtajana 1906–1917 ja 1921–1933. Hän oli Helsingin pohjoisen suomalaisen seurakunnan kappalaisena 1915–1917 ja Kuopion maaseurakunnan kirkkoherrana 1917–1921.

Päivänsalo oli suomalaisen puolueen ja kokoomuksen kansanedustajana 1917–1918 (Kuopion läänin läntinen vaalipiiri) ja 1929–1933 (Uudenmaan läänin vaalipiiri). Hän kuului myös Helsingin kaupunginvaltuustoon.

Vuonna 1924 Päivänsalo vastusti uskonnollisin perustein polttohautauksen käyttöönottoa Suomessa. Hänen mielestään ruumiiden polttaminen oli sekä kristinuskon historiaa että sen henkeä vastaan.[2]

Päivänsalon puoliso oli Laina Elisabet Leidenius.[3] Päivänsalon poikia olivat Suomen kristillisen liiton ensimmäinen puheenjohtaja Olavi Päivänsalo (1916–1984), Pornaisten kirkkoherra Armo Päivänsalo (1902–1973), kasvatustieteen professori Paavo Päivänsalo (1918–2004) ja Helsingin Kaupunkilähetyksen johtaja, teologian tohtori Veikko Päivänsalo (1903–1978).[4] Bror Hannes Päivänsalon pojanpoika on tietokirjailija ja kristinuskon puolustaja Martti Päivänsalo. Päivänsalon tyttärestä Rauha Aulikki Päivänsalosta (s. 1904) tuli lääkäri.[3] Kauppaneuvos Hugo Helander oli puolestaan Bror Hannes Päivänsalon veli.[5]

  • Silmäyksiä kuolleitten maailmaan. WSOY 1920.
  • Henkien ja kuolleitten maailma. WSOY 1924.
  • Muutama kuollut herää: Kuvauksia Helsingistä ja muualta. Otava 1909.
  • Piirteitä neologian vaikutuksesta Suomen kirkollisiin ja uskonnollisiin oloihin 18:iinen vuosisadan keskivaiheilta 19:iinen vuosisadan keskivaiheille, väitöskirja. 1901
  • Suomen koulun uskonnonopetus ja valistussuunta. 1904
  • Apostolein teot I–III (selityksiä). 1904-1905
  • Raamattua lapsille. 1906
  • Näkymätön käsi: Uskonnollinen romaani. 1915
  • Kiirastulen läpi. 1916
  • Johanneksen ilmestys. 1921
  • Gennesaretin rannoilla: Matkakuvaus. 1926
  • Jerusalemissa: Matkakuvaus. 1927
  • Suomen sisälähetys 1-2. 1931-1932
  1. Päivänsalo, H. B.: Suomen sisälähetys 2, s. 42.
  2. Ruumiinpolttolaitoksen perustaminen. T:ri B. H. Päivänsalo vastustaa ruumiiden polttamista, Iltalehti, 03.11.1924, nro 255, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 03.11.2024
  3. a b Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 506. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
  4. Viro, Voitto: Vanha hautausmaa (2. painos), s. 66, 174 ja 192. Helsinki: Otava, 1993.
  5. Hugo Helander Biografiasampo. Viitattu 1.8.2022.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]