Aino Malkamäki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aino Malkamäki

Aino Elin Malkamäki (o.s. Sommarberg) (1. huhtikuuta 1895 Iitti17. lokakuuta 1961 Turku) oli suomalainen kansakoulunopettaja ja SDP:n ja TPSL:n kansanedustaja ja ministeri.

Malkamäen vanhemmat olivat paperinpakkaaja Otto Emil Sommarberg ja Hulda Karoliina Jaakkola. Hän pääsi ylioppilaaksi 1915 ja valmistui kansakoulunopettajaksi Helsingin ylioppilasseminaarista 1918. Malkamäki suoritti myös maalaiskuntien kirjastonhoitajan tutkinnon 1930.

Malkamäki oli kotiopettajana ja sittemmin kansakoulunopettajana Rantasalmella 19181919 ja 19211922, Säämingissä 19191920, Pyhtäällä 19201921 ja Janakkalassa 19231958. Hän oli Työläisnaisten urheilulehden toimitussihteerinä 1923 ja toimi Turengin kirjastonhoitajana 19301939.

SDP:n kansanedustajana Malkamäki oli vuosina 19221929 Mikkelin läänin vaalipiiristä ja 19331958 Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä. Malkamäki tuli TPSL:n kansanedustajaksi edustaja Valdemar Liljeströmin tilalle 18. marraskuuta 1960 ja oli edustajana kuolemaansa saakka 1961. TPSL:n kansanedustajana Malkamäki edusti Helsingin kaupungin vaalipiiriä. TPSL:ään kuuluessaan Malkamäki ol sosiaaliministerinä Sukselaisen I hallituksessa 1957. 36 valtiopäivät istunut Aino Malkamäki on Suomen kolmanneksi pitkäaikaisin naiskansanedustaja Sirkka-Liisa Anttilan ja Miina Sillanpään jälkeen.[1]

Malkamäki oli presidentin valitsijamiehenä vuosien 1925, 1931, 1937, 1940, 1943, 1950 ja 1956 presidentinvaaleissa. Hän oli mukana kunnalispolitiikassa Janakkalan kunnanvaltuuston jäsenenä. Malkamäki toimi myös Sos.dem. naisliiton varapuheenjohtajana.

Malkamäki sai kouluneuvoksen arvonimen 1955.

  1. Aino Malkamäki valtioneuvosto.fi. Arkistoitu 16.6.2019. Viitattu 16.6.2019.
Edeltäjä:
Irma Karvikko
Suomen sosiaaliministeri
1957
Seuraaja:
Heikki Waris