Käkisalmen piiri

paikallinen itsehallintoalue Leningradin alueella Venäjällä

Käkisalmen piiri eli Priozerskin piiri[1] (ven. Приозе́рский райо́н, Priozerski raion) on paikallinen itsehallintoalue Leningradin alueella Venäjän federaatiossa Laatokan länsipuolella Karjalankannaksella. Piirin pinta-ala on 3 597,5 neliökilometriä, ja asukkaita oli vuoden 2024 alussa 56 730 (noin 58 500, 2010). Piirin hallinnollinen keskus on Käkisalmen kaupunki (18 529 as. 2024), joka sijaitsee 142 kilometriä Pietarista pohjoiseen.

Приозерский район
Priozerski raion
(Käkisalmen piiri)
Vaakuna
Vaakuna
Sijainti
Sijainti
Valtio Venäjä
Alue/oblasti Leningradin alue
Perustettu 1940
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Käkisalmi
Pinta-ala 3 597,5 km²
Väkiluku (2024) 56 730
 – väestötiheys 15,8 as./km²

Kuntajako

muokkaa

Käkisalmen piiri käsittää nykyään kaksi kaupunkikuntaa ja 12 maalaiskuntaa.[2]

Kaupunkikunnat

muokkaa
  • Käkisalmi – Priozersk (Приозерск), 18 529 as. vuonna 2024
  • Kaarlahti – Kuznetšnoje (Кузнечное), 3 866 as.

Maalaiskunnat

muokkaa
  • Sakkola – Gromovo (Громово), 2 153 as.
  • Punnus – Krasnoozjornoje (Красноозёрное), 1 048 as.
  • Norsjoki – Larionovo (Ларионоо), 2 662 as.
  • Räisälä – Melnikovo (Мельниково), 2 272 as.
  • Valkjärvi – Mitšurinskoje (Мичуринское), 1 782 as.
  • Petäjärvi – Petrovskoje (Петровское), 1 941 as.
  • Kuninkaanristi – Romaški (Ромашки), 6 513 as.
  • Rautu – Sosnovo (Сосново), 8 137 as.
  • Metsäpirtti – Zaporožskoje ([Запорожское), 2 767 as.
  • Pyhäjärvi – Plodovoje (Плодовое), 2 744 as.
  • Mäkrälä – Razdolje (Раздолье), 1 595 as.
  • Kaukola – Sevastjanovo (Севастьяново), 721 as.

Teollisuus

muokkaa

Käkisalmen piirissä on puunjalostus- ja rakennusteollisuutta sekä huonekalutehtaita.

Maatalous

muokkaa

Karjankasvatusta ja turkistarhausta.

Historia

muokkaa

Käkisalmen piiri muodostettiin vuonna 1940, sen jälkeen kun Suomi oli luovuttanut alueen Neuvostoliitolle talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa. Käkisalmen piiri muodostettiin pääasiassa Käkisalmen kihlakunnan alueesta, josta siihen tuli kuulumaan Metsäpirtin, Sakkolan, Pyhäjärven, Vuokselan, Räisälän ja Kaukolan kuntien alueet sekä Käkisalmen maalaiskunta ja Käkisalmen kaupunki. Näiden lisäksi piirin tuli pääpiirteissään kuulumaan Rajajoen kihlakunnan pohjoisosassa sijainneet Raudun ja Valkjärven kunnat sekä osia Jääsken kihlakuntaan kuuluneista Vuoksenrannan ja Kirvun kunnista. Neuvostoliitossa Suomen kuntajakoa ei säilytetty, vaan alueelle perustettiin kyläneuvostoalueita, jotka olivat kooltaan jonkin verran suomalaiskuntia pienempiä. Käkisalmen piiri tuli osaksi Karjalais-Suomalaista neuvostotasavaltaa. Suomi valloitti alueen takaisin seuraavana vuonna, mutta vetäytyi alueelta vuonna 1944 Moskovan välirauhansopimuksen ehtojen mukaisesti. Lopullisesti maiden välinen aluemuutos vahvistettiin Pariisissa vuonna 1947.

Vuonna 1948 Käkisalmen piiri siirrettiin Karjalais-Suomalaisesta neuvostotasavallasta Leningradin alueeseen kuuluvaksi ja samalla alueen suomalaisnimistö korvattiin venäläisillä uudisnimillä. Alueen suomalaisväestö oli siirtynyt supistuneen Suomen alueelle jo vuonna 1940 ja uudelleen 1944. Neuvostoliitto asutti alueen pääasiassa slaavilaisella väestöllä. Vuonna 2006 toimitettiin kunnallishallinnollinen uudistus, jolloin kyläneuvostoalueet korvattiin kunnilla.

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa