Äänisentauksen piiri

Äänisentauksen piiri eli Äänisentakainen piiri eli Äänisniemen piiri (ven. Заонежский район, Zaonežski raion) on entinen hallintoalue Karjalan ASNT:ssa, nykyisessä Karjalan tasavallassa. Se käsitti Äänisjärveen pohjoisesta pistävän suuren Äänisniemen. Piirin keskuksena oli Sungun kylä ja myöhemmin Suurlahti.

Äänisentauksen piiri muodostettiin vuonna 1930 yhdistämällä Sungun piiri ja Suurlahden piiri, jotka oli muodostettu vuonna 1927 lakkautetuista Sungun, Suurlahden ja Tolvojan kunnista. Vuonna 1933 siihen kuuluivat Deriguzovon, Foimoguban, Heinälahden, Jandomjärven, Kažman, Karasjärven, Kižin, Kosmojärven, Kuusirannan, Pajanitsan, Suurlahden, Suurnivan, Tipinitsan, Tolvojan ja Virojärven kyläneuvostot. Piirissä oli tuolloin 26 300 asukasta, joista 97,7 % oli venäläisiä ja 1,7 % suomalaisia.^[1]

Jatkosodassa vuosina 1941–1944 piiri oli Suomen miehittämä. Sen alue liitettiin Karhumäen piiriin vuonna 1959.

Lähteet

↑ Karjalan Autonominen Sosialistinen Neuvosto-Tasavalta: Asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1933 väestönlaskun ainehiston mukaan), s. 60–71. Petroskoi: KASNT:n KTLH, Sojusorgutshet, 1935.

Karjalan tasavallan entiset piirit

Lakkautetut	Kemijoen piiri • Kiestingin piiri • Kurkijoen piiri • Petrovskin piiri • Poventsan piiri • Pyhäjärven piiri • Repolan piiri • Rukajärven piiri • Šallan piiri • Seesjärven piiri • Soutjärven piiri • Sungun piiri • Suurlahden piiri • Säämäjärven piiri • Tunkuan piiri • Vepsän kansallinen volosti^selvennä • Vieljärven piiri • Viteleen piiri • Äänisentauksen piiri
Leningradin alueeseen liitetyt	Jääsken piiri • Koiviston piiri • Käkisalmen piiri • Raivolan piiri • Raudun piiri • Viipurin piiri
Murmanskin alueeseen liitetyt	Kantalahden piiri

[1] Karjalan Autonominen Sosialistinen Neuvosto-Tasavalta: Asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1933 väestönlaskun ainehiston mukaan), s. 60–71. Petroskoi: KASNT:n KTLH, Sojusorgutshet, 1935.

[1]